Onko masennus selitys sille ettei koskaan pidä enää yhteyttä?

[jj]

sain lapsen 2v sitten.. masennuksesta kärsivä ystävä ei edes onnitellut. nähtiin lapsen syntymän jälkeen pari kertaa mun aloitteesta, oli mukavaa. olen kysellyt ystävältä kuulumisia, välillä vastaa välillä ei.. nyt tiedän että ystävä käy koulua ja hänellä on uusia kavereita. olen kysellyt kuulumisia usein mutta en ole saanut mitään vastausta. oma-aloitteisesti hän ei ole mitään yhteyttä ottanut. mm. facebookissa kirjoittelee monelle muulle mutta ei koskaan minulle. pitäisikö unohtaa koko kaveri? tiedän että hänellä varmaan vieläkin on masennusta mutta ei se voi tuota kaikkea selittää. ei vaan taida enää kiinnostaa :/ . olen kysynyt olenko loukannut mutta vastaus oli että en ole tosiaankaan

 

[up]

up

 

[-]

up

 

[Mina]

Kun itse sairastin masennusta, niin tuntui todella vaikealta pitää ihmissuhteita kasassa. En jaksanut pitää yhteyttä kun kaikki muukin tuntui ylivoimaiselta. Ihan väkisin yritin kirjoittaa kavereille viestejä.

Sinun kaverisi on luultavasti samanlainen kuin minä, minua nimittäin suorastaan ahdisti jotkut ihmiset. Esimerkiksi ihmiset jotka olivat hirveän puheliaita, sellaiset jokapaikan höylät jotka eivät olleet hetkeäkään paikallaan, sellaiset jotka koko ajan hehkuttivat elämäänsä ja onneaan, ja joidenkin kohdalla ei ollut mitään järkevää syytä miksi he minua ahdistivat. Heidän seurassaan tuli suoranainen pakokauhu.

 

[vieras]

No ei ainakaan mun masentunut ystävä ole jaksanut pitää yhteyttä. Silloinhan sitä elää omassa maailmassa ja ehkä hänestä voi tuntua ettei ihmiset halua olla yhteydessä häneen. Vaikka niin ei olisikaan. Välillä sitä väsyy yksipuolisuuteen, mut eiköhän se suhde muutu kun ystävän asiatkin rupee menemään paremmin.