Onko mahdollista estää koliikkia?

[S&S]

Iltaa
Tuli mieleen voiko äiti omalla ruokavaliollaan mitenkään estää koliikkia???
Jostain joskus luin että maitotuotteita jos itse välttää niin voisi auttaa asiaa, mutta tiedä tuosta...

Oma vauvani on kuukauden vanha, ja pelkään jos se koliikki iskee jossain vaiheessa. Vaan ei kait sitä voi mitenkään itse estää, onko kellään tietoa....?

Kiitti

 

[siru]

Itse luin jostain joskus, että koliikin aiheuttaisi ruoan puute. Toisin sanoen vanhemmat eivät usko/ymmärrä, että vauva huutaa jatkuvasti nälkäänsä, vaan kuvittelevat, että vauvalla on vatsavaivoja tms. Sen sijaan, että vauvalle annettaisi ruokaa, vauvaa kanniskellaan ympäriinsä. Ennen pitkää jatkuvan nälän vuoksi vauvalle kehittyy fyysisiä oireita, joita kutsutaan koliikiksi.

Periaatteessa ihan hyvä teoria. mutta ei kyllä toiminut meillä. Vaikka miten syötettiin, alkoi kirkuva huuto aina tasan klo 18 ja loppui klo 23. Oli kuluttavimmat 2,5kk elämästäni. Aluksi ihmetteli, mikä vauvaa vaivaa, huolestutti. Sitten alkoi pelätä iltoja, koska se voimattomuuden tunne ja kirkuva ääni meinasivat oikeasti hajottaa pään. Vaikka tiesi, että huuto loppuu joka ilta klo 23, se oli joka ilta silti aivan kamalaa. Usein itkettiin kaikki.

Ja sitten se vain loppui kuin seinään. Ja nyt ei muuta muista, kuin että se oli tosi kamalaa..

 

[ihaa]

Nyt esitit miljoonan taalan kysymyksen, johon monet äidit haluaisivat vastauksen. Diagnosoitu koliikkihan on oire johon ei löydy syytä. Jos lapselle alkaa tulla vatsaoireita, niin silloin kannattaa ensimmäisenä yrittää löytää syyt omasta ruokavaliosta. Maito on yksi yleisimmistä vatsanväänteiden aiheuttajista.Jokainen lapsi on yksilö ja vain yrittämällä voi löytää ne ruokaaineet jotka tekevät oireita. Syynä voi olla myös nälkä tai sitten ylensyöminen. Jos lapselle tuputtaa koko ajan ruokaa, niin vatsa ei lepää hetkeäkään ja sekin saattaa aiheuttaa vaivoja. Voi yrittää myös antaa maitohappobakteereita tai jättää d-vitaamiinit pois. Tietääkseni jos mikään näistäkään ei auta, niin silloin puhutaan koliikista. Yleensähän se sijoittuu juuri johonkin tiettyyn kellonaikaan, mikä myös kyseenalaistaa ruokavalion merkityksen tällöin vaivoihin. lapsihan kuitenkin syö pitkin päivää.

Pidetään peukkuja pystyssä, että säästytte siltä. Taitaa olla jokaisen äidin pelko tuoreen vauvan kanssa

 

[gr]

En tiedä, mut voisko koliikki johtua siitä, et maitoa tulee liikaa ja vauva haluaisi vain lutkutella? Sit kun ei voi niin alkaa huuto ja vauva ei rauhoitu millään??

 

[ei voi]

Siis mun käsittääkseni koliikki ei liity mitenkään ruoansulatusvaivoihin. Tai ainakaan sitä ei ole pystytty todistettavasti liittämään niihin. Mun käsittääkseni se liittyy jotenkin hermostoon ja sen kehitykseen. Korjatkaa, jos olen ihan väärässä.
Vatsavaivoja voi toki ehkäistä ruokavaliolla, mutta se ei ole sama asia kuin koliikki.

 

[ee]

joo, vatsavaivat ei oo munkaan tietääkseni sama asia kuin koliikki. Meillä oli koliikkia ja siihen ei tosiaan auttanut mikään muu kuin aika. Mahdottoman kamalaahan se oli kuunnella toisen itkua. Ja en mitenkään pysty uskomaan että ainakaan nälästä olis ollut kysymys...

 

[Jeps vanhempi]

Täällä on kautta aikojen ollut vaikka minkälaista juttua tästä. Yksi pointti oli, taas päinvastainen. Eli vauvalle annetaan "liikaa" ruokaa. Eli vauva syö liikkaa, tulee ähky olo ja vatsapuruja. Kun sitten itkee, annetaan lisää maitoa. Ja vauva kun on voi "lohtuna" imeä pahaan oloon. ja se taas pahentaa ähkyä ja vatsanpuruja.

En tiedä päteekö tuo varsinaisesti koliikkiin mutta osalla auttanut säännöllinen rytmittäminen vatsavaivoihin.

Jossain vaiheessa, joku kirjoitteli, että homogenisoidut maitotuotteet olisivat koliikin taustalla. Eipä vieläkään taideta tietää, miksi joillain vauvoilla tulee koliikkia. Toivottavasti joskus tiedetään mistä sekin johtuu.

 

[Pahvi]

Mulla tuli maitoa ainakin kahden lapsen tarpeeseen, vaikka oli vain tuo yksi. Meillä ainakaan koliikkiin ei vaikuttanut ruoan vähyys, tutti oli käytössä yms.
Yksi epäilys mulla olisi lapsen eka viikko, silloin tyttö ei saanut rakkautta vaan vietti aikansa sairauden takia lasten valvontaosastolla erossa äidistä. Eli rakkauden ja läheisyyden puutetta ensi päivinä on mun mielipide...

 

[Koliikkivauvan äiti]

Koliikki ja "tavalliset" vauvan vatsavaivat ovat täysin eri asia.

Tavallisiin vatsavaivoihin löytyy jonkinlaista helpotusta niin miettimällä omaa ruokavaliota (siis jos imettää), käyttämällä Rela maitohappobakteeri tippoja tai esim. Disflatyl tippoja pilkkomaan pikkumasun kaasukuplia. Huolellinen röyhtäyttäminen on myös hyvä keino. Ja kannattaa tosiaan tarkkailla, suuntaan ja toiseen, maidon määrää, ettei lapsi itke nälkäänsä taikka sitten sitä, että maitoa tuputetaan koko ajan, eikä pikku masulle jää "lepovaihetta".

Ja sitten itse koliikki... no sen erottaa kaiketi tavallisista vatsavaivoista siitä, että siihen ei yksinkertaisesti auta mikään. Sen parantaa vain ja ainoastaan ikä, eli kun vauva saavuttaa 3-4:n kk:n iän, se yleensä loppuu kuin seinään. Itkuisuus ajoittuu yleensä myös aina samaan vuorokauden aikaan. Meillä itku alkoi melkein kellontarkasti kello 18.00, ja jatkui kello 24.00, ja tätä keti tasan 4 kuukautta. Meidän vauva syntyi 4 vkoa etuajassa, ja lastenlääkärimme (Yliopistosairaalan keskolan ylilääkäri) varoittikin heti alussa, kun koliikki diagnosoitiin, että voi kestää tuon 4kk, koska se "3:n kk:n koliikki" lasketaan lasketusta ajasta.

Meillä ei auttanut mikään muu keino kuin aika, jotkut saavat apua pehmeistä hoitomuodoista, mutta esim. meidän lääkärimme oli tehnyt tutkimusta koliikkivauvojen hoidosta vyöhyketerapialla, ja lopputulos oli se, että kyllä, itkuisuus väheni, mutta vasta silloin kun vauva muutenkin täytti juuri sopivasti 3kk:tta. Mutta tavallisiin vatsavaivoihin kuulema on auttanut hyvinkin vyöhyketerapia, silloin kannattaa kokeilla.

Mutta ei sitä koliikkiakaan kannata stressata ja pelätä, se tulee jos on tullakseen, itse siihen ei voi mitenkään vaikuttaa. Meitä helpotti tieto, että uusimman tutkimuksen mukaan, koliikkivauvan itku ei edes liittyisi vatsa- tai muuhun kipuun, vaan siihen, että vauvan keskushermosto on vielä niin kehittymätön, että hänellä jää "itkuvaihe" päälle, eikä hän osaa sitä lopettaa. Myös se auttoi jaksamaan, että poika tutkittiin kokonaisuudessaan (vatsan ultrat sun muut)ja todettiin, että poika on ihan terve, eikä itkuisuus johtunt mistään sairaudesta tms.

 

[Raisa]

Koliikki ei todellakaan johdu ruoan puutteesta. Tuo typerä väite on Wahlgrenin kirjassa, joka mun mielestä pitäisi kieltää. Siinä on muutenkin tosi omituisia juttuja. Itsekin epäilin ruoan puutetta ennekuin koliikki varmistui. Imetin vauvaa parhaimmillaan 15h/vrk, joka vaan pahensi tuomalla tavalliset vatsavaivat koliikin rinnalle. Eli testattu on.

Koliikki ei ole myöskään vatsavaiva, niinkuin muutkin kirjoittajat ovat todenneet. Vatsavaivoja voi kyllä tulla muuten vauvalle, mutta koliikki kai uusimman tiedon mukaan johtuu aivojen toiminnasta eikä liity vatsaan. Näin mulle kerrottiin neuvolassa ja luin saman aiheestä tehdystä väitöskirjasta. Vanhemmat eivät siis voi estää koliikkia tai edesauttaa koliikin loppumista, joten itseään on ihan turha syytellä.

Meillä oli todella vaikea koliikki (oliskin ollut vaan 5h/vrk, eikä kaksi- tai kolminkertainen määrä..), joten olin aivan hajalla tuollaisista väitteistä..

 

[mila]

koliikki yleensä alkaa jo kahden viikon iässä jos on alkaakseen kuitenkin viimeistään neljän viikon ikään mennessä. Minun lapsella ei ollut koliikkia mutta d-vitamiinitipat sai kyllä vauvan huutamaan,ei sopinut rasva eikä vesiliukoset.

 

[emmu]

Raisa: mä olin kanssa ihan hajalla kaikenlaisista väitteistä. Tuntu ihan hirveältä, kun sanottiin, että "katso mitä itse syöt" ja "saako vauva riittävästi ruokaa". Siinä tulee ihan älyttömän toivoton olo äidille, kun yrittää tehdä kaiken oikein, mutta mikään ei auta. Vie viimeisetkin itseluottamuksen rippeet vauvan kanssa. Meillä myös tutkittiin vauva ihan täysin (ultrat, verikokeet, röntgen), mutta mitään ei löytynyt... ja tosiaan aika paransi parissa kuukaudessa.

 

[Teoria]

Koliikin syytähän ei tunneta. Mielestäni aika uskottava teoria on se, että jotkut vauvat vaan ovat tempperamenttisempia (ns. vaativia vauvoja). Tämä on voinut olla tarpeen evoluutiossa. Suurimpaan ääneen piipittävät linnunpojatkin saavat ruoan ensimmäisenä. Mahdollisesti koliikki liittyy jotenkin vauvan herkkyyteen ja useinhan sanotaan, että koliikkivauvoista kehityy sosiaalisesti älykkäitä.

Mahavaivoja on lähes kaikilla vauvoilla, eikä d-vitamiini tai äidin ruokavalio suinkaan koliikkia voi laukaista. Mahavaivat vaan alkavat yleensä samoihin aikoihin, n. 3 viikkoisina, kuin d-vitamiinien antaminen tai koliikki-itkut.

Koliikki on jotain tuntematonta, mutta muuten uskon kyllä siihen, että aivan alussa on suunnattoman tärkeää osoittaa vauvalle, ettei tällä ole maailmassa mitään hätää. Helliminen ja kantaminen sekä vauvan tarpeisiin vastaaminen ovat hyviä juttuja, jotka tutkimusten mukaan vähentävät tavallisten vauvojen itkuisuutta myös myöhemmällä iällä.

 

[Omppu]

Seuraava vähän asiasta ja asian vierestäkin.... Kun odottelin kakkostani v-98 oli kätilöopiston Haikaranpesä kaiketi aika uusi juttu. Kuulin tutultani jonka tuttu oli tässä Haikaranpesässä mukana, että siellä olisi äideille ehdoteltu syötäväksi Bio Sinkkiä (muistankohan oikein) ei kuulemma ollut tullut koliikkivauvoja sen jälkeen (taidettiin oikein tehdä tutkimustakin samalla). Onkohan tutkimuksesta tullut ikinä valmista vai olikohan vaan pelkkä "kaupunkilegenda"?

 

[Koliikkivauvan äiti]

Jaa-a, enpä tiedä mistä "Teoria" tuon teoriansa vaativista ja temperamenttisista vauvoista ja koliikin yhteydestä on kehitellyt, tuskin ainakaan lääkärin suusta kuultua...? Tottakai näitä vauvoja siis on, mutta eivät ne mitään taustasyitä tai laukaisijoita sentään koliikille ole, joka on ihan diagnosoitava fysiologionen vaiva.

Samaten minua ainakin loukkaa koliikkivauvan äitinä huomautukset siitä, että koliikki johtuisi jotenkin vanhempien tunteettomuudesta tms lastaan kohtaan. Samaten en ikinä usko, että erään nimimerkin (sori en muista kuka) vauvan koliikki nyt johtuisi siitä, että hän joutui viettämään viikon lastenosastolla syntymän jälkeen. ja sitäpaitsi, oliko teillä edes sitä koliikki diagnoosia...? Edelleen, tavalliset vatsavaivat ja koliikki ovat ihan eri asia.

Summa summarum, koliikkia ei kukaan vanhempi pysty lapselleen aiheuttamaan, oli sitten kylmä tai lämmin suhde vauvaan. Muita ongelmia siitä tietysti voi tulla, mutta eivät ne koliikkiin liity. Jätetään siis nämä mielipiteet omaan arvoonsa, varsinkin kun ne yleensä laukoo joku kotisohvien psykologi, jolla ei ole omakohtaista kokemusta koliikista.

Tsemppiä kaikille koliikkivauvojen vanhemmille!

 

[zoo]

Koliikki ei ilmeisestikään ole vatsavaivoja tai ruoan puutetta, mutta mielestäni todella moni nälkä- tai mahakipu-itku erehdytään laittamaan heti koliikiksi... Muoti-ilmiö, tavallaan.

 

[Teoria]

No en suinkaan ole yksin kehitellyt. Luin asiasta mm. jostain suomalaisesta vauvalehdestä jokin aika sitten. Mieleeni ei juuri nyt muistu tunnettu koliikkitutkija, johon aiheessa viitattiin. Voin yrittää etsiä.

 

[Nina]

Voisikohan olla "maailmaantuloahdistusta"? Mielipiteitä!

 

[Koliikkivauvan äiti]

Monia teorioitahan tuosta koliikista on, mm. se että napanuora on kohdussa kuristanut vauvan kaulaa, ja aiheuttanut ohimenevän hermovian. Tämän teorian puolustajat vetoavat erityisesti siihen tunnusmerkkiin, että koliikkilapsella on usein (?) ns. haikaranpurema niskassa. Kommentteja? Miten teillä, oliko?

Meidän pojalla ei ollut, ja oli koliikkivauva siis.

 

[--..]

meidän pojalla oli haikaranpurema,samoin ystävän lapsella eikä ollut koliikkia...

 

[emmu]

Tuli tässä istuskellessa mieleen, että meillä tuohon kovaan itkuun auttoi hetkellisesti esim. vesihanan lorina, hiustenkuivaajan ääni ja imurin ääni. Tästä pääteltiin omissa pikku päissämme, että hyvin vois olla jotain aistiyliherkkyyttä tai maailmaantuloahdistusta. Tää on siis ihan meijän oma päätelmä eikä mikään teoria tai väite. Meillä siis auttoi tollainen tasainen surina. Taisi kuullostaa vähän samalta kuin kohdussa ja kyllähän se rauhoittaa vanhemmankin sellainen tasainen ääni.

Tästä mä sitten päättelin itsekseni myös sen ettei se itku voinut johtua nälästä tai mahakivuista, koska eihän ne häviä äänillä (kait). Se "kohina" auttoi ehkä vauvaa "unohtamaan" ulkopuolisen maailman. Usein myös vauva itse rupesi hymisemään.

Meillä ei muuten ollut tuota haikaranpuremaa ja itkettiin säännöllisesti parin kuukauden ikään asti.

 

[Raisa]

Ei meilläkään haikaranpuremaa. Tytöllä koliikki alkoi viikon iässä, kiihtyi kiihtymistään kunnes oli pahimmillaan 8-9-viikkoisena (tällöin n. 12-15 tuntia illasta aamuun) ja alkoi sitten vähenemään kunnes lopulta loppui tasan kolmikuisena. Tyypillinen kehityskaari siis, tosin määrä oli paljon pahempi kuin tyypillinen pari kolme tuntia iltaisin.. Lääkärissä juostiin ja juostiin. Ja ne katsoi sillä tavalla kun hakkaisin lasta tai jotain, ennenkuin olivat tutkineet kaikki paikat ja varmistuneet, ettei luunmurtumia tms ollut. Diagnoosi erittäin vaikea koliikki, mutta se helpotti, että sanoivat että ei sille voi tehdä mitään. Eli emme olleet tehneet mitään väärin.

Meillä ei jaksettu kyllä mitään kantamisia tms edes yrittää enää parin viikon jälkeen, kun itse sai pari tuntia unta vuorokaudessa. Pitelin vaan lasta sylissä yökaudet ja välillä sai oikaista imetyksen ajaksi. Ja olen sitä mieltä, että hallaa siinä olisi vaan itselleen tehnyt. Varmaan saisi vieläkin kantaa uneen jos olisi siihen ruvennut.

Voi että olinkin sitten raivoissani kun luin Wahlgrenin kirjasta tuon teorian (onneksi vasta myöhemmin enkä koliikkiaikana). Kyllä se koliikki oli henkisesti ja fyysisesti muutenkin niin kova paikka, ja siihen vielä joku syyttelemään.. Ihan sama jos itse kirjottaisin kirjan lastenhoidosta, Wahlgrenhan on "vain" äiti (jos nyt niin voi sanoa, tällä tarkoitan että kokemusta on siis vain omista lapsista eikä kattavasti kaikenlaisista) eikä mikään alan asiantuntija.

 

[emmiina]

Jos koliikkia olisi mahdollista estää, olisko sitä??????? Itse olen myös koliikkivauvan äiti ja voin todellakin kertoa, että olisin seissyt vaikka päälläni, että se huuto olisi loppunut (tai kestänyt vaan sen 4-5tuntia/pv)...
Koliikkihan on suoliston kypsymättömyyttä, jota on varsinkin varmaan ennenaikaisesti syntyneillä enemmän kuin muilla (en tiedä onko mikään tutkittu juttu...). Meillä tyttö syntyi 2 viikkoa ennen laskettua aikaa. Tuskinpa siihen mitkään sairaalassaoloajat vaikuttaa, en ainakaan usko, että tahallaan kenellekään halutaan koliikkivauvaa, että eipä niitä vaaveja pidettäisi sairaalassa viikkoa, jos tiedettäisiin sen jotenkin edesauttavan ko. vaivaa. Liiat ja liian vähäiset syömiset on varmaan kanssa kaikki koliikkivauvojen äidit kokeilleet - tuloksetta.
Tuskin kannattaa kauheasti etukäteen pelätä koliikkia, se ei ainakaan sitä estä. Se on kauheeta ja en kenellekään toivoisi.
Ainoa mikä ihan oikeasti auttaa, on aika. Ja meillä ehkä vähän vyöhyketerapia. Totta se on.

 

[Mutta]

emmiina, kun ei sitä vaan tiedetä mistä koliikki johtuu. Enkä ole kuullut, että ennenaikaisilla vauvoilla olisi enemmän koliikkia. Omani syntyi kolme viikkoa ennen la, oli siis täysiaikainen, eikä koliikkia ollut.

 

[emmiina]

Niinpä niin, sanoinkin ettei ole mikään tutkittu juttu varmaan enkä mielestäni ainakaan kirjoittanut, että kaikilla ennenaikaisilla on koliikkia. Vaan totesin, että luultavasti tämä suoliston kypsymättömyys on yleisempää, kun vauveli ei ole yhtä kauan ehtinyt masussa kasvaa. Mutta antaa olla, olen yrittänyt noin kymmenen kertaa vastata eri ketjuihin ja jotenkin onnistun aina vastaamaan niin, että joku hermostuu, yms. Jaksamista kaikille koliikkivauvojen vanhemmille!