Onko kukaan työpaikka kiusattu?

Onko täällä ketään joka kokee kiusaamista työpaikallaan?

Itse työskentelen aika naisvaltaisella alalla ja teen hyvää tulosta työssäni ja saan muilta työkavereilta kaiken kateuden niskaani.
Kukaan ei puhu minulle, syömässä kun ollaan, kaikki istuvat eri pöytiin, jos "erehdyn" jostakin asiasta sanomaan, heti mennään rinkiin juoruamaan..
Alkaa pikkuhiljaa työmotivaatio katoamaan ja halu tulla töihin, kun saa osakseen tälläistä kohtelua :'(

 

ainahan sitä akkojen kanssa just varsinkin kaikenlaista on ollu ja on tälläkin hetkellä. kuten sanoit, kateus kateus. mutta, jos epäilet, että suoa sorsitaan, niin juttelepas esimiehellesi. älä missään tapauksessa haudo ajatuksia vaan yksin.

 

Se on mikään, ei kukaan.

 

Tosi ikävää sulle! Varmasti tuntuu tosi pahalta. millainen esimies sulla on, pystyykö sille jutella?
Mulla ei ole tuollaista, mutta yhdessä entisessä työpaikassa tuntui aluksi että muut kyräilevät, enkä koskaan oikein sopeutunut joukkoon. Ihan ok se kuitenkin meni, oli pari ihmistä joille saatoin joskus jutella.

 

Pystyn kyllä esimiehelleni puhumaan ja olemme asiasta puhuneet, mutta en vain koskaan ole saanut kunnolla sanotuksi kuinka asia oikeesti on..
Kateus on kyllä niin ruma asia ja naiset pahimpia kadehtijoita..

 

Onko täällä ketään joka kokee kiusaamista työpaikallaan?

Itse työskentelen aika naisvaltaisella alalla ja teen hyvää tulosta työssäni ja saan muilta työkavereilta kaiken kateuden niskaani.
Kukaan ei puhu minulle, syömässä kun ollaan, kaikki istuvat eri pöytiin, jos "erehdyn" jostakin asiasta sanomaan, heti mennään rinkiin juoruamaan..
Alkaa pikkuhiljaa työmotivaatio katoamaan ja halu tulla töihin, kun saa osakseen tälläistä kohtelua :'(

Uaaaah Toi on niin kamalaa ja kuluttavaa!!! Ja ikävä kyllä, naiset osaa ton todella taitavasti..ja kun näitä manipulaattoreita on naisvaltaisilla aloilla usein väliportaasta lähtien, niin nuo kollegat on sitten niitä esimiehen hännystelijöitä ja kiusattu on todella yksin, kun ei sille esimiehelleen - kaiken alku ja juuri - voi puhua

 

Toivon todella, että tässä kohta raskautuisi niin pääsisi ottamaan vähän etäisyyttä myös tähän työelämään.

 

No onneksi sun tapauksessasi on kuitenkin fiksu esimies! Voimia =)

 

Se on mikään, ei kukaan.

Eipäs kun ketään, jos nyt täytyy tälle linjalle lähteä :kieh:

 

No onneksi sun tapauksessasi on kuitenkin fiksu esimies! Voimia =)

Joo saan kyllä kiittää reilua ja ihanaa esimiestäni siitä, että hän on tuollainen kun on.
Hänelle on ollut helppo asiasta puhua, mutta en vain saa sitä suurinta ongelmaa puristettua itsestäni ulos..
Tuntuu, että valitan jotenkin turhasta..

 

Avoimmuus on yleensä valttia aikuisten kesken.....mua kiusattu koulussa, mutta työpaikalla olem "suosittu".......

 

Se on mikään, ei kukaan.

Tuo on palsta kiusaamista!

 

Tiedän tunteen. Itse olin entisellä naisvaltaisella työpaikallani syrjitty ja kiusattu. Menin nuorimmaiseksi joukkoon ja onnistuin vielä tehtävissäni hyvin. Se oli liikaa eräille kuppikunnille. Ja kateuttahan se taisi olla.

Naiset on oikeasti kamalia. Ikinä en ole vastaavaa juoruilua ja kyräilyä kokenut, jos tiimissä on myös miehiä. Hävettää & harmittaa naissukupuolen puolesta.

 

Se on mikään, ei kukaan.

Eipäs kun ketään, jos nyt täytyy tälle linjalle lähteä :kieh:

Vain henkilöistä ketään. Työpaikka ei ole henkilö, eli se on mitään.

 

Sanotaanko nyt näin, että asiakkaan taholta (jonka kanssa työskentelen päivittäin hänen työnantajansa laskuun) koemme jatkuvasti epäasiallista painostamista, nimittelyä, mustamaalaamista ja muuta panettelua, sekä asiattomia jatkuvia vaatimuksia sopimuksemme ulkopuolisten työtehtävien suorittamisesta jne.

Käyttäytyminen on hyökkäävää ja törkeää (siis nimittelee esim. vitun kusipääksi) ja huutaa ja simputtaa vaikka kieltämällä tuolin käyttämisen (näyttöpäätetyössä!).

Että kyllä mun mielestä.

 

Kuulostaa tosi ikävälle! Helppo sanoa, että älä välitä, mutta sitä kuitenkin välittää.

Saako kysyä, että missä olet ap töissä, sairaalassa kenties..?

 

Toinen näkökulma asiaan :

Meille tuli uusi työntekijä. Ótin hänet perehdytykseen, niinkuin jokaisen joka uutena meille tulee. Kaikki oli ok pari päivää.

Sitten se alkoi... joka asiasta mistä huomautit, ihan asiallisesti, tämä nainen nakkeli niskojaan ja urputti vastaan. Ei suostunut tekemään mitä hänelle kuului, teki ihan järjettömiä virheitä ja niistä kun sanoimme, suuttui (oli pakko aina kertoa koska ihmiset kyseessä työssämme). Hän itse saattoi esim. kahvipöydässä kertoa, ketkä työkavereista oli hänen mieleensä. Ei tarvinnut jatkaa puhetta kun ymmärsimme että no me emme siihen joukkoon kuuluneet. Tämä nainen lähti usein ruokapöydästä pois kun me saavuimme.
Kommentoi kärkkäästi ja kiukutteli esimiehellemme meistä. Me olemme kiusaajia ja yritämme savustaa häntä ulos.
Meidän aloituksesta pidimme palaveria jotta saataisiin tilanne kuntoon. Palaverissa sovittiin ja puhuttiin ihan asiallisesti. Meni 2pv hyvin ja sama alkoi...

Ja taas valitus että olemme kiusaajia (kun emme katsoneet läpi eräitä asioita jotka olisi pitänyt jo 3kk sitten hallita!) ...

Lopula kyllästyimme ja jätimme tuon naisen muhimaan ns. omassa liemessään. Kukaan ei yrittänytkään olla hänelle enää ystävällinen, kukaan ei jaksanut.. lähti meiltä sitten ovet paukkuen sanoen että me ollaan hirveä kiusaaja työyhteisö

 

Ei se aina ole kateutta mikä saa työporukan panettelemaan jotain tiettyä tyyppiä..
Jos vaan olet jotenkin erilainen, tai nämä "kiusaajat" hyviä kavereita keskenään niin voivat jotenkin provosoitua sinusta ap. Tietenkin kiusaaminen on väärin, mutta sen on NIIN yleistä naisvaltaisilla aloilla. Jos joku on vähänkin erilainen kuin suurin osa työporukasta, niin heti haukutaan selän takana vaikka miksi.. ja kyräillään.

 

Kuulostaa tosi ikävälle! Helppo sanoa, että älä välitä, mutta sitä kuitenkin välittää.

Saako kysyä, että missä olet ap töissä, sairaalassa kenties..?

Huoh...sairaalaympäristö...Ei enää IKINÄ (toivottavasti) sinne töihin..sellanen henkinen helvetti, ei työn vaan työilmapiirin takia.

 

Se on mikään, ei kukaan.

Eipäs kun ketään, jos nyt täytyy tälle linjalle lähteä :kieh:

Vain henkilöistä ketään. Työpaikka ei ole henkilö, eli se on mitään.

No kyllä oli kyse henkilöstä, työpaikkakiusatusta. Harvemmin sitä työpaikkaa kiusataan :headwall:

 

Kuulostaa tosi ikävälle! Helppo sanoa, että älä välitä, mutta sitä kuitenkin välittää.

Saako kysyä, että missä olet ap töissä, sairaalassa kenties..?

En ole sairaalassa töissä.. Pankki- ja vakuutusalalla..

 

Mulle kävi vähän niin, että tämä porukka oli jo hitsautunut yhteen, kun minä nuorimpana ja "vanhimpana" työtekijänä pamahdin näiden joukkoon, niin ei sulateta sitä, että teen niin hyvää tulosta ja osaan oman alani kuin vettä vaan :kieh:

 

Mä olin edellisessä työpaikassani. Mut palkattiin vanhusten palvelutaloon sairaanhoitajaksi, mutta tein alkuun lähärinä töitä- Alussa kaikki meni hienosti, mun edessä suorastaan mielisteltiin, koska koko palvelutalossa ei ollut mun lisäksi ku kaksi sairaanhoitajaa. Samaan aikaan mun kanssa aloitti yksi nuori lähäri, joka kiusaamalla savustettiin ulos, tää tyttö otti ite lopputilin. Tän jälkeen tuli sitte mun vuoroni.

Jostain kumman syystä aina kun oli vapaalla, niin pomolle meni jatkuvasti valituksia siitä,että olin esim. jakanut lääkkeet väärin tms. Kuulemma istuin kahvilla liian pitkään, vaikka todellisuudessä pyysivät mua vahtimaan kerrosta sillä välillä kun itse kävivät parvekkeella tupakalla (savuton työpaikka), "mun" asukkaat jätettiin tavallaan heitteille, jos olin vapailla. Esim. kun olin vapaalla, mun asukas joutui sairaalaan. Mitään tapahtumia ei kirjattu, ei otettu selvää, minne osastolle vietiin tms. Ite olin neljän päivän vapaalla ja sitte ku palasin töihin ni sanottiin vaan että sä varmaan hoidat sitte nää.... Mä tein tästä käytöksestä valituksen meidän terveydenhuollon vastaavalle, ja hän sitte palauttikin ruotuun nää vanhat työntekijät. Mutta sillä seurauksella, että sitte musta valehdelltiin pomolle silmät ja suut täyteen ja erään kerran ku menin iltavuoroon töihin, pomo ilmoitti, että mun työsuoritukseen ei olla tyytyväisiä ja sain potkut...viikkoa ennen koeajan päättymistä. Ois ollut vakiduuni.

Missään vaiheessa en saanut ees puolustautua pomolleni,vaan tämä uskoi niin täysin näitä kahta vanhaa työntekijää, joista siis toinen vasta opiskeli lähäriksi ja toinen oli ammatiltaan puutarhuri, mutta oli suhteilla päässyt tuonne.

 

Minäkin olin edellisessä työpaikassani. Pomo oli myös kiusaajana. Minua syrjittiin, puhuttiin yleisessä työskentelytilassa paskaa heti, kun lähdin käymään muualla. Muut työntekijät saivat avaimet työpaikalle paitsi minä. Minä jouduin aina sopimaan jonkun kanssa, että tulee avaamaan oven minulle. Jopa jälkeeni tulleet saivat avaimet työpaikalle. Pomo kertoi yksityisasioista eteenpäin muille työkavereille, minulle nakitettiin kaikki paskimmat hommat jne.