onko kukaan muu VÄSYNYT!?

mietin että oonkohan koskaan ollut väsyneempi! et voiko se tosiaan johtua vaan pätkittäin nukkumisesta ym!! vauva on heräillyt n-3kk tosi paljon öisin, nukun siis ehkä 1-3h pätkis.. lisäks herätän miehen ja heräilen vaikka vauva nukkuis hyvinkin. joskus se herääkin vaan kerran mut mä silti nukun huonosti... esikko 5v,vauva puolvuot. koitan huilata kun mahdollista mut en saa aina ees päiväl nukuttua. sit vaan pakotan itteni tekeen kotihommat jne.. onhan tää vaihe ymmärrettävää et on väsy, mut en ees muista koska olisin ollut pirteä!! ottaa aivoon. vitamiiniäkin koitan syödä.
 
Mie oon kanssa väsynyt. Vauveli 4kk ja aikasemmin heräiltiin väh. kolmen tunnin välein. Nyt pari viimestä viikkoa 1-2 tunnin välein. Tällä viikolla oon kokeillut nukkua aamupäikyt tytön kanssa, mut ei oo tuntunut juuri piristävän. Noh, kyllä mä vielä jaksan ainakin jonkin aikaa. Ei tää ikuisesti kestä...oletan.
 
joskus enemmän ja joskus vähemmän, mutta vielä nuo tytön koliikkiaikana kertyneet univelat painavat.
____________

Tusku: Mä voin sanoa, että mä en muista lapseni ensimmäisistä kuukausista juuri mitään.

Mulle on käynyt samalla lailla, en muista mitään kahdesta ensimmäisestä kuukaudesta ja 3:nkin kuukauden kohdalla vähän muisti heittää. Muistan vain, että olen imettänyt, tuudittanut ja sylkyttänyt itkevää/huutavaa tyttöä. En muista mitään ihania imetyshetkiä tai että olisin vaan katsella kopassaan tuhisevaa vauvaa (tai eihän tyttö juurikaan nukkunut, joten ei voinut katsella ;) ). En muistanut edes sitä, että olen laitokselta tultua pari viikkoa laittanut kelloa yöllä soittamaan herätteekseni tytön syömään (mies tämän muisti). Että väsynyt olen ollut. Tuolloin siis vielä nukkui, ah, se autuas 2 ensimmäistä viikkoa ennen kuin sitten alkoi tuo "kärsimysnäytylmä".

Sitä vaan, että kellekäs siitäkin sitten olla katkera tai vihainen, että näin kävi. Eihän sille mitään voin. Sitä vaan tuntee sellaista surullisuutta, kun meidänkin kaveripiirin äidit kertoo, että kuinka ihanaa aikaa ne ensimmäiset kuukaudet oli.
 
Mä voin sanoa, että mä en muista lapseni ensimmäisistä kuukausista juuri mitään. Olisko ollut poika 6 kk, ja sitten rupee muistamaan kehitystä ja muita. Poika on nyt 9 kk, ja nyt vasta tajuan, kuinka väsynyt oikeasti olin. Silloin ajattelin olevani väsynyt..nyt tajuan että OLIN TODELLA VÄSYNYT. Rankkaa yöheräilyä on vieläkin, mutta kaiketi hormonit on tasoittumassa. Noh, kaikki aikanaan ja täysiä yöunia ootellessa... :hug:
 
Kyllä!
Vauvamme on nyt 10kk. Hän syö edelleen 1-2 kertaa yössä. Meillä on isompi sisarus, joka heräilee myös öisin. Vauvalla on ollut 3 viikkoa flunssa ja nyt lähes 2 viikkoa korvatulehdus. Unta olen saanut 4-6 tuntia yössä ja sekin pätkissä... Välillä tuntuu, että nukahdan pystyyn. Päivisin ei ole mahdollisuutta lepäämiseen, kun on tuo isompi tyttö.
Ei auta muu kuin uskoa, että tämä joskus helpottaa ja toivoa, että jaksan sinne saakka.
Tsemppiä :hug:
 
Täälläkin on yksi väsynyt äiti :wave: Meillä poika reilu 10kk. Yöt ovat levottomia pahimmillaan herätään 1-2tunnin välein (niinkuin viime yönä) Parhaimillaan nukutaan 5-6 tuntia. Muutama viikko sitten yritimme miehen lomaviikolla unikoulua, ja yö tissiltä vieroitusta. Laihoin tuloksin poika valvotti koko perhettä. Joten tilanne on lipsahtanut tähän takaisin :ashamed: Esikoinenkin kömpii meidän väliin yöksi eli tunkua on, välillä miehen kanssa nukutaan suurinpiirtein toinen jalka maassa. Poika on ollut laitokselta asti todella herkkä uninen. Ja on muutenkin aika tempperamenttinen tapaus. Mutta kaiken tämän väsymyksen keskellä sitä ajattelee, että ikuista tämä ei ole.
 
Välillä tosi väsynyt, muutamana päivänä vähän vähemmän. Tyttö 7 kk, levottomia on yöt. Enpä olis uskonut kuinka rankalta elämä tuntuu kun ei saa nukuttua tarpeeksi. Harmikseni tarvin vielä normaalisti tosi paljon unta, olen aina nukkunut n. 9 h unia varsinkin talvisaikaan. Äitiyden varjopuoli tämä univelka, todellakin.

Päiväunetkin tympäsee, kun tyttö ei kestä mitään ylimääräistä ääntä kun sille päälle sattuu. tänäänkin naapuri huusi lastansa sisälle ja meidän neiti heräs heti tuohon. Pitäis asua jossain huitsin kuusessa (sielläkin sitten sudet ulvois :whistle: ).

Tällaista täällä ;)
 
ihanaa kun on muitakin.. vaikkakaan en kellekään armotonta väsymystä toivoisi!! =) Kyllähän tämän jaksaa, ja tietää että ei tää loputtomiin kestä ja ihanaa tämä silti on! kertaakaan en ole mitään katunut ja vauva on aina ollut yhtä ihana ym ym.Ottaa vaan aivoon kun on niin vetämätön olo ja tuntuu kaikki kotityötkin ihan ylivoimaselta! meillä meni toi isompi osapvähoitoon että saan vähän huilailla kun vaavikin nukkuu ja esikoinen tarvii kovasti seuraa ja on tykännyt paljon,onneks. ja mä viä aattelen kolmatta tähän..! oonkohan hullu!!!? :D
 
Ei ole kunnolla väsyttänyt kuin vasta nyt kun 4kk tyttöön on iskenyt flunssa, nenä on niin tukossa ettei tahdo henkeä saada nukkuessaan.Olin jo toivonut pääseväni lopullisesti eroon yöheräämisistä, kuukausi kun ehti jo kulua pitkillä yöunilla.
Toivon mukaan tämä hellittää kunhan saa neidin tervehtymään :/ .Päivät on kyllä aika takkuamista.
 
Jep :wave:

Väsyneitä ollaan, vaikkei olla yhtään yötä pojan kanssa kirjaimellisesti valvottu, mitä nyt pientä tuhtaamista, kun poitsulle puhkeaa näinä päivinä alas kaksi hammasta, taitavat onneksi jo ehkä huomenna olla esillä, niin on hilkulla.. Poika siis nukkuu hyvin, mutta äiti ilmeisesti ei ja eikös tässä vaiheessa nuo hormonit rupea tasoittumaan, varsinkin ellei imetä enää? (Poika 3kk) Käsittää sitä, ettei jaksa enää niin yöllä pomppiakaan..

Onneksi tämä on ohimenevää tämä väsymys ja jossain kohtaa helpottaa, kyllä sen sillä ajatuksella jaksaa ja jollei jaksa niin apujoukkoja vaan kehiin!! =)
 
:wave: täällä myös yksi äärettömän väsynyt äiti. :/
Meillä valvottaa nuo molemmat pienet; 1,5v ja 4kk. Välillä samaan aikaan heräilevät, mutta useimmiten niin että toinen kun hiljenee niin toinen herää :(
Mun nykyiset yöunet ajoittuu klo:06-10, siinä välissä saatan saada jopa 2-4h nukuttua. Päivällä tuo nuorempi nukkuu 15min pätkiä, eli päivälläkään en saa nukkua.
Mutta ehkä tää tästä taas joskus, samanlaista oli aikoinaan isompien muksujen kanssa...
 
Kyllä pikkasen alkaa väsyttään poika ensviikolla 8kk nukkunut tosi huonosti.
Alusta alkaen mentiin 1-2h syöttövälein.Päivisin ei pystyny nukkuun,kun siskonsa nukkui päikkärit eri aikaan.
Yösyötöt on pois ollut 3 viikkoo,mutta ei edellenkään nuku,kuin pikku pätkiä.Saa olla peppulle taputtamassa ja tuttia yrittämässä.Käytännössä 4 jälkeen ei siten ite pysty nukkuun,kun alle 30min välein itkeskelee.Rintaa annan puol 5 jälkeen kyllä..Niin ja ensimmäiset 6kk nukku vieressä tissi suussa.
No kaippa tää poitsu jossain vaiheessa nukkuu pitkät yö unet :/
 
Sympatiat isosti väsyneille!! :hug:
MEillä 2 vee tyttö ja nukkui vielä pojan syntyessä melko huonosti.POika nyt 4 kk.Meillä isukki päätti että hoitaa yöt poikaa ja saan nukkua tytön kanssa yläkerrassa.Olen siikon ollut pojan kanssa,synnärillä ja kotona 2 pvää.Mies hoitaa edelleen yöt ja pullosta antaa.
Itse ehdotti kun tietää kuinka tärkeetä on uni mulle.
Ihanaa todella kun saa nukkua,en päivisin olisi kuitenkaan saanut nukkua ja mies totesi ettei hänen työ voi olla mitenkään raskaampaa kuin mun työ lasten kanssa.
KOitin ehdottaa että olis jaettu yöt,että joka toinen hälle ja joka toinen mulle,mut sanoi että sanoo kun ei jaksa.

EHkä teilläkin voisi ees viikonloppuna mies ottaa yövuorot?
Kun saisi ees joskus koko yön nukuttua,olisi sekin iso apu.

voimia!
 
...peesaan täällä! Isän työpäivät ovat ihan tasaveroisia, ellei joskus jopa keveämpiä :p kuin äidin, tai kummin päin nyt sitten työelämässä ollaan ( joillain ehkä äiti työssä, isä vanhempainvapaalla)
Äidinmaitoa/korviketta pulloon ja vuorosyöttöjä. Jos ei suostu syömään pullosta niin isä voi hoitaa ylösnousemiset mahd.vaipanvaihdon ja tissille kantamisen....sekin helpottaa kun ei tarvitse nousta kokoajan ylös vaan voi makoilla sängyssä.

Olen aina ihmetellyt että miten se miehen työpäivä muka on työtä ja äidin ei ja sillä varjolla iskät nukkuu joillain yönsä....ei siinä ole mitään logiikkaa.
Meillä on myös alusta asti isukki osallistunut yörumbaan ja ollaan väsyneitä väliin molemmat ja väliin toinen, mutta pääosin suht virkeitä ja ainakin ymmärretään toisiammme :D
 
voi että. :hug: kans kaikille. monilla on vielä rankempaa. enkä tässä ns.valittaa halua mutta kumminkin.. miks äitien täytyykin olla niin herkkä unisia! no varmaan just siks että ne lapset tulee hoidettua.. :) miehet ainakin useimmat mitä tiän ja oma etenkin, nukkuu kuin tukki!! meillä ei mies herää, siis kyllä se nousis jos pyytäisin, mutta herää vain jos vauva oikein huuuuutaaaa! (sitten alkaa unissaan hyssytteleen mua ja mä tuupin että mee nyt siitä muualle hyssytteleen,heh). tarttiskohan laittaa jotkut korvatulpat ettei itekään JOKA inahdukseen heräis! tai ottaa kunnon paukku ennen unia!? no ei vaan. viime yökin, vauva nukahti 20.20 ja heräili jo ennen 22 ainakin 3krt! tai kitisi/ "höpisi". sit jossain vaiheessa heräs ja nukahti heti kun autoin parempaan asentoon, sitten 03 jälkeen vähän tissiteltiin ja nukkui heti, sitten herätin miehen 5.40 töihin ja 7.10 heräs baby ja köllöteltiin viä tovi ennenkuin noustiin. eihän se PERIAATTEES herännyt kuin kerran kunnolla, mutta mä herään joka ääneen..niin joo ja esikoinenkin heräs ehkä 5mais kun tyyny oli tippunut ja sen kävin antamas..
 
Juu, kyllä olen väsynyt.
Poika reilu 8kk ja katkonaiset yöt kyllä verottavat voimia. Poika on tähän mennessä nukkunut vain 3-4 yötä heräämättä, muutoin heräillään vähintään kerran. Nyt on ilmeisesti hampaat jotka vaivaavat ja yöt on toooosi katkonaisia.

Mut eiköhän tää tästä jossain vaiheessa helpota.
 
Vaan mitäs sanotte minun tilanteestani; äiti on väsynyt eikä saa nukuttua vaikka tyttö reilu 10 kk on nukkunut jo ainakin puoli vuotta täysiä öitä. Itse heräilen selittämättömästä syystä joka yö useaan otteeseen ja toisinaan aamuisin väsyttää niin että itkettää. Nukahtamislääkkeitäkin olen kokeillut, vaan eipä sekään auta kun silti herään yöllä, nukahtaminen varsinaisesti ei ole ongelma kuin satunnaisesti. Neuvoja ja vinkkejä otetaan mielellään vastaan jos jollakulla sellaisia on takataskussa tai omakohtaisia kokemuksia samantyylisestä tilanteesta.
 
:wave: Täällä ollaan väsyneitä: äiti siis (ja isäkin valittaa Aina väsymystään, vaikkei lapsen kanssa juuri olekaan) !

Olen todella väsynyt, aivan kaamean väsynyt ja tuntuu, etten jaksa liikauttaa enää raajanikaan. Jotkut päivät tuntuvat NIIN uskomattoman raskailta... ja tänään sain tietää, että tytön paino tipahtanut, kun ruokailee niin huonosti (itse vein punnitukseen, katsoin tytön hoikistuneen). Siinä vaiheessa tuntui, että koko maailma kaatuu niskaan ja tunnen olevani niin uskomattoman yksinäinen...

Mies käy töissä ja töiden jälkeen tekee remppaa. Meillä mies on todennut, että minulle maksetaan lapseni hoidosta... :kieh:, kuinka ylpeä olinkaan taas hänestä silloin...Meillä ainakin on selkeästi niin, että on minun tehtäväni herätä öisin silloin, kun hän käy töissä ja tekee remonttia eli ts.olen ympärivuorokauden kiinni lapsessani (olen NIIN kateellinen teille, joiden mies ymmärtää, että lapsen hoito on raskasta ja ollaan tasa-arvoisessa asemassa eli kummankin kuuluisi vaikka vuorotellen herätä).

Tyttäreni on aivan ihana, ei vaikea lapsi, mutta on raskasta, kun saa koko ajan kantaa huolta ja on raskasta herätä öisin, kun kaipaisi niin kipeästi unta. Amalia herää n.2-3xyössä...ja onhan neiti vauhdikas: kaipaa koko ajan toimintaa hereillä ollessaan, ei ole paikallaan olevaa tyyppiä (kehen lie tullut...hmm... :p ).

Päivisin en voi nukkua, kun tyttö haluaa ulos nukkumaan, että saa kunnolla nukuttua. Itkuhälytin ottaa joka puolelta ääniä eli sillä ei tee mitään. Ja en minä uskalla nukahtaa, jos en kuulisikaan ikkunan kautta, että tyttö huutaa...

Olemme tehneet sillä tavalla, että mies herää 1x viikko tytön kanssa. En saa siltikään kunnolla nukuttua, kun herään väkisin tytön itkuun...mutta kyllä se auttaa aina sen yhden päivän...ja olen siitä kyllä iloinen, että saan yrittää edes yhden yön viikossa nukkua...

Olen yrittänyt puhua väsymyksestäni miehelleni ja siitä, että itken joka päivä, kun olen niin uupunut. Hänelle tuntuu vain raha olevan tärkeintä ja aina, kun pyydän apua, vastaus on, että pitääkö hänen lopettaa työt ja remontti...voi vittu...sitähän minä tosiaan pyysin...

Mutta entäpäs, jos olisi kahden tytön kanssa...ehkä sitten jaksaisi paremmin, kun ei edes odottaisi toiselta tukea..sen tuen odottaminenkin on niin saakelin energiaa vievää...

Pepsukka ja Amalia 3.5kk :heart:

Niin ja Kookoo: jos sinulla ei ole vaikeuksia nukahtaa, ei nukahtamislääkkeestä todellakaan ole apua yöunien jatkuvuuteen (kuten oletkin huomannut :) ). Jos on vaikea saada nukuttua, silloin täytyy harkita unilääkkeitä, ne ovat pidempi vaikutteisia ja turvaavat yöunet. Kannattaisi varmaan puhua lääkärisi kanssa. Jaksamista sinullekin ja kaikille muille !
 
Elimistö tottuu heräilyyn ja siitä "tavasta" ei välttämättä pääse irti niin helposti.
Ihan samaa ollut täällä joka lapsen jälkeen...
Ja piru vie kun harmittaa unettomuus.

Onko sulla tarpeeksi liikuntaa,eli jos turhaudut niin henkisesti kuin fyysisestikin ei unta riitä.
Mielenvirkistystä sekä muuta toimintaa,mielekästä!!

Rääkkäät Kookoo ittees fyysisesti että olet ihan uuvuksissa,josko yöt paranisi.
Ootko masentunut?
Siihen pitää hakea apua jos ei pärjää iteksiin..

 
Liikunnasta ei tosiaankaan ole puutetta; ohjaan itse ryhmäliikuntatunteja n. 3 kertaa viikossa B). Liikunta on aina ollut iso osa elämääni eli siltä osin terveellisest elämäntavat ovat kunnossa, samoin kuin monipuolisen ja säännöllisen perusruokailunkin suhteen.

Samoin mies on maailman ihanin; viettää kaikein liikenevän vapaa-aikansa tyttärensä kanssa mm. ylitöitä välttää viimeiseen asti ja kotirempatkin odottavat tarvittaessa. Kuin myös ymmärtää ja on kovin huolissaan äidin väsymyksestä ja siitä itseasiassa neuvolassa mainitsikin. Viimeiseen asti haluasin välttää varsinaisia unilääkkeitä, eikä omalääkärini niitä suositellutkaan. (huokaus) Täytynee kuitenkin pikapuolin varata aika lääkärille kun ei tämä tästä tunnu paranevan, pikemminkin pahenee :-( Eikä tuo yllämainittu masennuskaan ole poissuljettu, vaikka ihanasta aurinkoisesta tyttärestäni jaksan nauttia ja iloita väsymyksestä huolimatta.

Mukava että viestiin tuli kannanottoja, jotenkin välillä kaveri- ja ystäväpiirissä tuntuu ettei kukaan oikein ota tosissaan ongelmaani. Niinpä en siitä sitten enää viime aikoina ole jutellutkaan muille kuin miehelleni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mennis:
Mie oon kanssa väsynyt. Vauveli 4kk ja aikasemmin heräiltiin väh. kolmen tunnin välein. Nyt pari viimestä viikkoa 1-2 tunnin välein. Tällä viikolla oon kokeillut nukkua aamupäikyt tytön kanssa, mut ei oo tuntunut juuri piristävän. Noh, kyllä mä vielä jaksan ainakin jonkin aikaa. Ei tää ikuisesti kestä...oletan.
Lisätään vielä, että meilläkin koliikkia oli ja muistikuvat ensimmäiseltä kahdelta kuukaudelta erittäin hatarat. Sen muistan, että huudettiin niin maan p*rkeleesti. Ja neiti kytkytettiin ja hytkytettiin jos missäkin asennossa ja vehkeessä. Noh, siitä on selvitty, mut nyt sais alkaa yöt vähän kyllä rauhottumaan. Unikoulua suunnitellessa...
 
Meillä oli ekat kaksi kuukautta yhtä huutoa ja tuskaa öisin. Ei kuitenkaan koliikkia. Silloin tuntui, että mä en jaksa enää kauaa.
Mutta nyt pojan kasvettua tuntuu, että olin väsynyt ja avuton. Ja ensimmäinen lapsi niin ymmärrettävää sinällään.

Edelleen näkyy väsymystä. Mutta lievempänä.
Johtuen omasta unesta. Poika, 9kk nukkuu kuitenkin yöt läpeensä heräilemättä.
 
onko kellään "reseptiä" NUKAHTAMISEEN!? Tuntuu et meil vauva alkanut paremmin nukkuun, kerran pääosin herää, mutta mä en pysty nukahtamaan hyvin! pyörin eilenkin esim 3tuntia sängyssä. sydän vaan hakkaa kuinka sattuu ja kauhea uni, mutta ei, en vaan nukahda nopeasti. enkä pvälläkään pysty nukkuun vaikka yritän.
 

Yhteistyössä