onko kokemuksia kovasta raskauspahoinvoinnista....

[miten]

....tarkoitan tässä nyt semmosta 24h /vrk:ssa.mitään ei pysty tekemään.makaamaan vain. mikä on helpottanut oloa,vai onko mitään konstia ollut?jos on ollut lapsia ennestään, miten tai kuka on heidät hoitanut?

 

[vieras]

Kyllä on kokemusta, saikulla jouduin olemaan useaan otteeseen, ja meinasivat jo tiputukseenkin! Ei mulla auttanu oikeen mikään, jos sai jotain syötyä ja pidettyä sisällä ni parempi olo oli, tyhjänä maha ihan kauhee. Nyt viikolla 14 on jo parempia päiviä, mut sit taas tänään oksu lensi. On se kurjaa.. Mulla ei lapsia ennestään, joten se puoli ei ollu ongelma. Tsemppiä!! Ja muista juoda, mulla tuli mehut ja kaikki ulos, mut normi vesi pysy useimmiten sisällä. Koita keksii jotain mikä maistuis, vaik ei niin terveellistä oiskaan. Ja se vähän lohdutti et kaikki lääkärit sano et kyllä se vauva pärjää.

 

[mun muru]

Mulla ei auttanut mikään. Oli 4kk ajan 24/7 pahaolo ja oksensin myös verta lähes joka päivä kun kurkku ja suu ei enää kestäneet. Onneksi ei ollut lapsia.

 

[...]

Mä kärsin pahoinvoinnista koko raskauden ajan, alkuun oli tosi paha kun mikään ei pysyny sisällä, edes kaupassa en voinut käydä kun kaikki haisi niin pahalle...
Monesti jätin kärryt kauppaan ja juoksin pihalle, muuten olisin yrjönny kaupan lattialle =)
Keskivaiheilla hieman helpotti, ja pystyin syömäänkin suhteellisen normaalisti,
mutta lopullisesti tuo pahoinvointi helpotti vasta synnärillä.. =)
Tsemppiä sulle, vinkkinä sanon, et mulla autto kun ei ollut kovin kuumassa (auringossa oleminen oli kaikkein pahinta), juo jotain kylmää ja syö sitä mitä pystyt, ei kannata stressata ruokasuosituksista nyt :hali:

 

[akkamänty]

Itselläni ei valitettavasti auttanut mikään, piti vain olla ja istua tai maata ja yrittää joskus syödä jotakin, vaikka tiesi, että kohta taas oksennetaan. Primperan -lääke suppona auttoi 16 rv:n jälkeen. Voi, tiedän, miten ahdistavaa tuo aika on....... Ei siinä oikein mikään muu auta kuin että saa joskus kertoa jollekin, joka ei yritä neuvoa kaikkitietävänä (itse inhosin sitä, koska mikään ei kuitenkaan auttanut) eli minulla auttoi ainoastaan puhuminen muutamaksi minuutiksi. Jotkut ovat käyttäneet sea band -rannekkeita, toisilla on kuulemma vähän helpottanut, toisilla ei lainkaan. Tsemppiä! :hug: :hug: :hug:

 

[jästipää]

Kokeile rasvatonta tai kevytviiliä (maustamaton) ja salmiakkia (jos ei korkea verenpaine). Salmiakista tuli vähäksi aikaa parempi olo. Nuo olivat muutaman kuukauden sellaisia jotka pysyivät sisällä. Tosin upposi välillä kotipizzasta haettu pizzakin josta oli nypitty oliivit, paprikat ym. pois (vegetariana).

 

[akkamänty]

Btw: Minäkin vältin kuumaa eli eipä oltu ylimääräisiä sekunteja auringossa kesällä ja nautin suunnattomasti, kun viime kesä oli suhteellisen viileä.

 

[koo]

Älyttömän voimakasta pahoinvointia oli n rv 6-15. Olin tuon ajan saikulla töistä. Oksensin noin 10 krt päivässä eikä voinu tosiaankaan muuta kuin vain maata. Kaks kertaa kävin tiputuksessa sairaalassa ja se helpotti oloa aina muutamaksi päiväksi. Mistään kotikonstista ei ollut minulle mitään apua, kaikki tuli kokeiltua. No, sain lääkäriltä lopulta Primperania joskus rv 10 tienoilla, ja sen avulla olo hieman koheni. Kamalaa oli se että en saanut saikkua kuin muutaman päivän kerrallaan, edes siloin kun jouduin käymään tiputuksessa. Lääkärit valoivat mukamas uskoa siihen että "jo huomenna saattaa alkaa helpottaa olo"
Esikoinen oli tuolloin kaksivuotias. Onneksi sai olla perhepäivähoidossa koko minun saikun ajan, sillä minusta ei tosiaan olis ollu lasta hoitamaan. Mies joutui tekemään ihan kaikki kotityöt ja hoitamaan illat ja viikonloput lasta.
Tuota aikaa on muisteltu aina silloin tällöin... Karmeaa aikaa minulle ja tosi raskasta miehelle ja varmasti myös esikoiselle. Ei mahtanut oikein esikoinenkaan ymmärtää minkä takia äiti aina makaa vaan sängyssä ja vähän väliä oksentaa ja itkee...

Tsemppiä sinulle pahoinvoinnin kestämiseen! Jospa se pian helpottaisi! :hug:

 

[Unski]

Tiedän todella miltä se tuntuu. Itsellä alkoi voimakas pahoinvointi viikolta 7. Jouduin samantien tiputukseen, koska edes jääpalat eivät pysyneet sisällä. Sairaalassa olin melkein yhteenmenoon 1,5kk. Kaikki mahdolliset pahoinvointilääkkeet kokeiltiin, ilman suurta hyötyä. Kotiin päästyä olin saikulla edelleen ja joka päivä vain makasin. Postilaatikolla yritin käydä, siinä se. Kaikki oksetti ja koko ajan kurkussa ihan järkyttävän paha olo. Nyt mennään viikolla 29 ja edelleen pahoinvointi jatkuu. En oo oksentanut noin 4 viikkoon, mutta jatkuva etominen vie todellakin voimia...

Mies on ollut aivan ihana. Ei koskaan valittanut kun vain makasin enkä jaksanut tehdä mitään. Itkin vain ja valitin. Nyt olen ollut töissä pari kk ja se on ollut parasta terapiaa. Ei tarvitse miettiä ihan koko aikaa miten paha mulla juuri nyt on olla.

Mutta raskasta tämä on, kun elämä pyörii koko ajan pahoinvoinnin ympärillä. Parin tunnin välein on pakko syödä, muuten tulee tosi kurja olo. Ja pahoinvointilääkkeitä menee edelleen. Kaikki vakuuttavat että tämä on kaiken vaivan arvoista, mutta vaikealta se tässä vaiheessa tuntuu ymmärtää. Joka ei näin rajua pahoinvointia ole kokenut, ei voi ymmärtää mitä toinen käy läpi. Toista raskautta en edes uskalla ajatella.

Tsemppiä paljon, voimia se kysyy, mutta kyllä me kestetään. Eikös

 

[ap]

kiitos teille : )

 

[ap]

: )

 

[Saman kokenut]

Kaksi raskautta takana, tuloksena ekasta tyttö ja toisesta poika, hyvin pienellä ikäerolla, ja aivan yhtä kauhea raskauspahoinvointi molemmista (viikot 5-13). Pari kertaa tipassa 3vrk molemmista, en ollut kummassakaan odotuksessa töissä, enkä kyennyt mihinkään muuhun kuin makaamaan sängyssä tai sohvalla. Välillä yritin käydä ulkona kävelemässä, oksennuspussin kera tietysti. Mikään muu ei auttanut edes hetkeksi kuin kylmä, jääpalat, mehujäät ym. Tietysti oksensin myös ne, mutta helpottivat oloa edes hetkeksi. Kun kaikki oli kylmää, niin hajut eivät tunnu ihan niin pahoilta ympärillä. Se mikä EI auttanut, oli ihmisten kommentit ja neuvot tyyliin 'oletko kokeillut syödä heti aamulla ennen sängystä nousemista tms'. Tai että pureskele aamuisin jotain kuivaa leipää,näkkäriä tms. Kokeilkaapa oksentaa kuivaa näkkäriä, niin ei tule kyllä mieleen tehdä sitä enää koskaan toiste. Ainoa tosiaan, mistä itse sain edes jotain apua, oli se, että ihana mieheni hoiti kodissamme AIVAN KAIKEN ja esim. toi minulle aina kaupasta mitä ikinä keksin kokeilla. Nälkä oli ja esim. hedelmät maistuivat kyllä, mutta eivät harmi kyllä koskaan pysyneet sisällä. Tsemppiä kaikille kohtalotovereille. Koskaan en kokeile enää. Onneksi minulla tuo kamala aika katkesi kuin veitsellä leikaten viikolla 13 molemmista. Toivon ymmärtäväisiä kanssaihmisiä kaikille tästä asiasta kärsiville!

 

[vieras]

En jaksanut lukea muita vastauksia, joten en tiedä, onko joku muu samaa neuvonut...
Mulla oli kahdessa raskaudessa raju pahoinvointi 24 h vuorokaudessa neljän kk ajan. Oli niin paha, etten saanut edes vesitippaa lopulta alas. Yökkäsin ja voin pahoin myös kaikista hajuista, jopa vastaleikatusta ruohosta.
Jos vessaan halusin, niin silloinkin piti levähtää matkalla. En voinut lapsianikaan hoitaa.

Avun sain lopulta Postafenista. Se on matkapahoinvointilääke, jota käytetään myös raskauspahoinvoinnissa. Tarkistin vielä asian kahteen otteeseen äitipolin lääkäreiltä, samoin neuvolan lääkäriltä. Tiesin myös useita muita, jotka oli tästä avun saanut. Postafenia syömällä, sain pysymään jotain sisälläni ja pystyin taas elämään ja hoitamaan lapsianikin.

 

[epätoivoinen :/]

Kolmas lapsi tulossa ja tämä on ollu super kauhee raskaus!! Viikkoon lähti 5kg. yhteensä ny on lähteny jotain 10kg. Tiputuksessa oon käyny 8kertaa. Tää on ollu niin kauheeta et on tullu pelkotiloja etten yksinkertaisesti selviä. En halua koskea edes mahaani..se jotenkin etoo. Kaikki normaalit päiväntoiminnot tuntuu ylitsepääsemättömän raskailta. suihkussa käynti..hampaitten pesu.. Mietin et miten sitä on sitten voimia kun lapsi syntyy.. Oon nyt 8viikkoo maannut sängyssä. se on masentavaa mut muuhunkaan en kykene. monesti oon ajatellut sais tulla koko sikö pois niin loppus tämä kurjuus. Tsemppiä muillekkin oksentelojoille!

 

[sinkki]

Syö sinkkikuuri, 15 mg päivässä muutaman viikon. Ellet jo syö jotain mammavitamiineja, joissa tuo sinkki on mukana.

Lueskele netistä, mitä sinkin puutos aiheuttaa. maku- ja hajuaistin muutokset voivat aiheuttaa sitä pahoinvointia... toisaalta hormonit tekevät myös tepposiaan.