Meidän 10-viikkoisella pojalla on kaksiviikkoisesta asti ollut melkoisia ilmavaivoja. Nyt on pari viikkoa ollut jo parempaa ja varmaan iän myötä pikkuhiljaa helpottamassa, luojan kiitos.
Pahimpaan aikaan ähkiminen ja pinnistely oli jatkuvaa 24/7, hereillä ja unessa. Tarpeeksi väsyneenä pojan sai nukahtamaan tunniksi-pariksi kerrallaan tissittelemällä. Vaunut eivät tulleet kyseeseenkään, poika ei kärsinyt olla selällään hetkeäkään, kyljelläänkin vain öisin, kun oli tosiaan niin väsynyt, ettei jaksanut olla enää hereillä. Kantoliina puristi ilmeiseti liikaa vatsaa, ei siinä viihtynyt ollenkaan, eikä myöskään sylissä muuten kuin olkapäätä vasten. Rintarepussa on sen vtääniihtynyt aina.
Kaikki niksit kokeiltu: pitkät röyhtäytykset, disflatyl, cuplaton, relat, d-vitamiinin pois jättäminen, vauvahieronta, pierujumppa, sängyn pääpuolen nostaminen, lämpimät kylvyt... Ei vaikutusta. Tuo jalkojen nosteleminen vatsan päälle oli kaikkein toimivin kikka, ilmaa sai yleensä tällä metodilla ulos, mutta helpotus kesti max. 10 minuuttia, ja ähkiminen + itkeskely alkoi taas. Onneksi poika ei ole koskaan harrastanut itkumaratoneja, vaan rääkäisee kerran, pari ja jos nostaa heti olkapäälle tai saa tissin suuhun, niin rauhoittuu taas, eli ei mitään koliikkia kuitenkaan.
Nyt tilanne on jo parempi: ollaan vaunuillakin päästy kulkemaan. Edelleen rintareppu on kuitenkin oltava mukana varmuuden vuoksi. Kantoliina kelpaa aika ajoin ja joka päivä on hyviä hetkiä, jolloin poikaa voi pitää esim. lattialla joitakin minuutteja ja muutamanna kerran vauva on nukahtanut pinnasänkyyn itsekseen. Yöllä nukkuu nykyään jo kolmen tunnin pätkiä. Ähisee kyllä unissaan jatkuvasti, mutta vasta kolmen tunnin jälkeen vatsa herättää ja joskus ähinää jopa seuraa paukku. Myös imetys saa sulkijalihaksen rentoutumaan ja syötön jälkeen voidaankin taas jatkaa unia.
Kaveriäideiltä olen kysellyt, eikä kukaan muista omilla lapsillaan tämän mittakaavan vaivoja. Onko täällä kohtalotovereita?
Pahimpaan aikaan ähkiminen ja pinnistely oli jatkuvaa 24/7, hereillä ja unessa. Tarpeeksi väsyneenä pojan sai nukahtamaan tunniksi-pariksi kerrallaan tissittelemällä. Vaunut eivät tulleet kyseeseenkään, poika ei kärsinyt olla selällään hetkeäkään, kyljelläänkin vain öisin, kun oli tosiaan niin väsynyt, ettei jaksanut olla enää hereillä. Kantoliina puristi ilmeiseti liikaa vatsaa, ei siinä viihtynyt ollenkaan, eikä myöskään sylissä muuten kuin olkapäätä vasten. Rintarepussa on sen vtääniihtynyt aina.
Kaikki niksit kokeiltu: pitkät röyhtäytykset, disflatyl, cuplaton, relat, d-vitamiinin pois jättäminen, vauvahieronta, pierujumppa, sängyn pääpuolen nostaminen, lämpimät kylvyt... Ei vaikutusta. Tuo jalkojen nosteleminen vatsan päälle oli kaikkein toimivin kikka, ilmaa sai yleensä tällä metodilla ulos, mutta helpotus kesti max. 10 minuuttia, ja ähkiminen + itkeskely alkoi taas. Onneksi poika ei ole koskaan harrastanut itkumaratoneja, vaan rääkäisee kerran, pari ja jos nostaa heti olkapäälle tai saa tissin suuhun, niin rauhoittuu taas, eli ei mitään koliikkia kuitenkaan.
Nyt tilanne on jo parempi: ollaan vaunuillakin päästy kulkemaan. Edelleen rintareppu on kuitenkin oltava mukana varmuuden vuoksi. Kantoliina kelpaa aika ajoin ja joka päivä on hyviä hetkiä, jolloin poikaa voi pitää esim. lattialla joitakin minuutteja ja muutamanna kerran vauva on nukahtanut pinnasänkyyn itsekseen. Yöllä nukkuu nykyään jo kolmen tunnin pätkiä. Ähisee kyllä unissaan jatkuvasti, mutta vasta kolmen tunnin jälkeen vatsa herättää ja joskus ähinää jopa seuraa paukku. Myös imetys saa sulkijalihaksen rentoutumaan ja syötön jälkeen voidaankin taas jatkaa unia.
Kaveriäideiltä olen kysellyt, eikä kukaan muista omilla lapsillaan tämän mittakaavan vaivoja. Onko täällä kohtalotovereita?