Onko kenenkään vauvalel raivoava mies pystynyt tekemään parannusta?

[minä]

Ihan lapsen turvallisuuden vuoksi hakeutuisin perheterapiaan. Kuulostaa siltä, että vakavien keskustelujen paikka olisi.

Ollaan jo jonossa. Olisin vain kiinnostunut kuulemaan muiden kokemuksia.

Mä ite saatan olla tollanen suuttuessani. Ja olen suuttunut pienellekin vauvalle. Ja mulla on ongelma, vihan hallinnassa aika isoja puutteita. Olen hakenut apua ja toivottavasti vihan hallintani paranee..

Ppydätkö jälkeenpäin anteeksi? Kaduttaako sinua heti tilanteen jälkeen? Vai onko asiasta huomauttanut joku ulkopuolinen?

Pyydän anteeksi, mutta siinä voi mennä aikaa. Ja ulkopuoliset ovat huomautelleet käytöksestäni. Ymmärrän sen itsekin miten tyhmää ja lapsellista se on mutta en ole vielä oppinut uusia käyttäytymismalleja. Viha leimahtaa niin yhtäkkiä että en edes kerkeä ajatella sitä. Sanat vaan syöksähtää suusta.

minulla on sama ongelma sinun kanssasi..=/ jälkeenpäin hävettää mutta siinä tilanteessa ei ajattele sitä..=/ yrittänyt olen hallita joskus onnistuu joskus ei..

 

[Nora]

Ap:lle - miten voit puolustella aikuista miestä sanomalla ettei ole kysymys henkisestä väkivallasta - LAPSEN KANNALTA todellakin on !!! Mahdollistat miehen käytöksen vähättelemällä sitä. Hänellä on vihanhallintaongelmia ja hänen vastuullaan on tehdä asialle jotakin. Sanot ettei käyttäytyminen ole tietoista - aikuinen valitsee itse miten käyttäytyy. On vastuun pakoilua väittää muuta. Aikuisen tulee tiedostaa käytöksensä ja hakea apua sen muuttamiseen. Ja sinun pitää kantaa vastuusi kieltämällä ehdottomasti tuollainen käytös ja lakata hyssyttelemästä, olet osa ongelmaa jos niin teet. Sitä kutsutaan myös läheisriippuvuudeksi.