Onko kenelläkään käynnistetty synnytystä vain ja ainoastaan vauvan ison koon takia? Lasketun ajan jälkeen siis.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";22118767]Monihan kärsimätön haluaa tuolla verukkeella käynnistyksen, vaikka vauva itse asiassa ei loppuviikkoina paljon painoa kasva edes. Pään ympärys ja tarjonta ovat paljon tärkeämpiä asioita kuin paino.

Ps. Älä mussuta makeaa ja hiilareita, niin vältät vauvan turhan lihomisen.[/QUOTE]

Ainiin joo,kärsimättömyydestähän tässä olikin kyse,kiitos kun oikaisit aloitukseni pointin :) Emmä mussuta makeaa ja hiilareita :)
 
Mulla neljäs käynnistettiin vauvan suurehkon painoarvion vuoksi, tosin hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa.
rv 38+4 ultra antoi arvioksi 4100g ja lääkäri sanoi suoraan että mitäs jos käynnistettäisiin ja näin tehtiin 38+6 poika syntyi ja painoi 4050g.

Vauva oli kasvanut n.700g kahdessa viikossa edellisestä ultrauksesta.
Ja ihan vaan tiedoksi, en vaatinut käynnistystä suostuin lääkärin ehdotukseen.
 
[QUOTE="vieras";22117982]Kävin lääkärineuvolassa ja nyt viikot tasan 37. Vauva on kokoajan kasvanut yläkäyrällä ja lääkäri arvioi vauvan JO NYT yli kolmekiloiseksi. Esikoinen painoi syntyessään neljä kiloa,syntyi viikkoa ennen laskettua aikaa. Minä ja sisaruksemme olemme kaikki olleet syntyessämme yli neljäkiloisia,pikkusiskoni yli viisikiloinen.

Suoraan sanottuna pelottaa ihan hirveästi että raskaus menee yliajalle ja vauva vaan kasvaa ja kasvaa..kenen etua se enää palvelee? En ole isokokoinen,mutta lääkäri hölisi vain että kyllä se toinen sieltä tulee kun on tullut ekakin. Joo,niin tuli,mutta aika mukavat oli emättimen sisäiset repeämät enkä haluaisi samaa kokea enää uudestaan,synnytys kun oli melkoisen vauhdikas.

Kokemuksia siis vastaavasta tilanteesta kaipailisin..[/QUOTE]

Molemmat on käynnistetty laskettunapäivänä koon takia.

Mielellään olisivat esikoista odottaessani laittanee kotiin vielä, mutta vaatimalla vaadin käynnistystä. Esikoinen oli 2 päivää la:n jälkeen 4,6 kg...mieti minkäkokoinen olisi ollut 2vkoa yliaikaisena!! Noh, tulihan se vauva sieltä, tikkien määrää ei laskettu, puolimetriä kuulemma. Todellakin mietin, että kenen etua palvelee se, että syntymistä jäätäisiin vielä ODOTTELEMAAN noilla lukemilla ja lapsi on täysin valmis syntymään.

Toinen oli 4,4kg ja syntyi la-päivänä.
 
[QUOTE="Tiina";22118878]Molemmat on käynnistetty laskettunapäivänä koon takia.

Mielellään olisivat esikoista odottaessani laittanee kotiin vielä, mutta vaatimalla vaadin käynnistystä. Esikoinen oli 2 päivää la:n jälkeen 4,6 kg...mieti minkäkokoinen olisi ollut 2vkoa yliaikaisena!! Noh, tulihan se vauva sieltä, tikkien määrää ei laskettu, puolimetriä kuulemma. Todellakin mietin, että kenen etua palvelee se, että syntymistä jäätäisiin vielä ODOTTELEMAAN noilla lukemilla ja lapsi on täysin valmis syntymään.

Toinen oli 4,4kg ja syntyi la-päivänä.[/QUOTE]

Toisesta ei leikattu epparia, joten repesin peräsuoleen. En istunut 2kk ja haava aukesi kaiken hyvän lisäksi.

Mutta ihania poikia molemmat, enkä muuttaisi mitään :). Toivoisin vain hieman ymmärrystä synnärin puolella.

Ja minäkään en makeita mässyttänyt, ku en saattanu. BMI 20 ja painoakaan ei älyttömiä raskauksissa kertynyt. Ollaan mieheni kanssa isosta suvusta ja molemmat pitkiä ja yli 4 kg syntyissämme olleita.
 
Mulla käynnistettiin muistaakseni 40+5 viikolla. Olin mennyt sairaalaan lupaavien supistusten takia, mutta ne tyssäsi lähes alkuun. Painoarvio ei ollut kuin 4060g, mutta kokenut kätilö huomasi tunnustelemalla että vauva on iso. Niinpä hän passitti mut kalvojen puhkaisuun, vaikka edellinen kätilö oli ilmoittanut ettei käynnistetä, vaan menen kotiin odottamaan synnytyksen alkua. Hyvä että pääsin tuon kokeneen lääkärin hoiviin, sillä poika oli 57 cm pitkä ja painoi 4785g :D.

Täytyy kuitenkin myös lohduttaa kertomalla, että kuopuksen synnytys oli todella helppo. Esikoinen painoi 4040g ja vaikka synnytys oli helppo, oli se siltikin vaikeampi kuin kuopuksen synnytys. Niin ja jälkimmäisen synnytin ilman mitään kivunlievitystä :).
 
[QUOTE="Tiina";22118910]Toisesta ei leikattu epparia, joten repesin peräsuoleen. En istunut 2kk ja haava aukesi kaiken hyvän lisäksi.

Mutta ihania poikia molemmat, enkä muuttaisi mitään :). Toivoisin vain hieman ymmärrystä synnärin puolella.

Ja minäkään en makeita mässyttänyt, ku en saattanu. BMI 20 ja painoakaan ei älyttömiä raskauksissa kertynyt. Ollaan mieheni kanssa isosta suvusta ja molemmat pitkiä ja yli 4 kg syntyissämme olleita.[/QUOTE]

Mä en oo hirveän pitkä,mutta mies on yli 190cm ja molempien suvut ovat "pitkiä",minä pätkä poikkeuksena :D Anopille tuossa just laittelin viestiä,niin molemmat pojat eli siis mieheni ja hänen veljensä ovat syntyneet keisarinleikkauksella ison kokonsa takia. Toki siihen vaikuttaa myös anopin omat mitat ym.,mutta siis näköjään geneettisestikin erittäin todennäköistä että vauva on keskikokoista isompi. Tai onhan se,kun on jo nyt lääkärinkin mukaan. Mutta taidan tosiaan olla yhteydessä suoraan synnytyssairaalaan ja kysyä heidän mielipidettään neuvolan "ohi". Jotenkin vaan tuntuu että joskus on ihan hyvä luottaa omiinkin vaistoihin..
 
Mulla käynnistettiin muistaakseni 40+5 viikolla. Olin mennyt sairaalaan lupaavien supistusten takia, mutta ne tyssäsi lähes alkuun. Painoarvio ei ollut kuin 4060g, mutta kokenut kätilö huomasi tunnustelemalla että vauva on iso. Niinpä hän passitti mut kalvojen puhkaisuun, vaikka edellinen kätilö oli ilmoittanut ettei käynnistetä, vaan menen kotiin odottamaan synnytyksen alkua. Hyvä että pääsin tuon kokeneen lääkärin hoiviin, sillä poika oli 57 cm pitkä ja painoi 4785g :D.

Täytyy kuitenkin myös lohduttaa kertomalla, että kuopuksen synnytys oli todella helppo. Esikoinen painoi 4040g ja vaikka synnytys oli helppo, oli se siltikin vaikeampi kuin kuopuksen synnytys. Niin ja jälkimmäisen synnytin ilman mitään kivunlievitystä :).

Huh,siinä on ollu pojalla pituutta! :D Toi on kyllä kieltämättä lohduttava ajatus,että toisen kohdalla kaikki on yleensä jo helpompaa :) Onhan niitä poikkeuksia ja jokainen synnytys on omanlaisensa,mutta tuohonpa taidan yrittää tuudittautua :)
 
Mä en oo hirveän pitkä,mutta mies on yli 190cm ja molempien suvut ovat "pitkiä",minä pätkä poikkeuksena :D Anopille tuossa just laittelin viestiä,niin molemmat pojat eli siis mieheni ja hänen veljensä ovat syntyneet keisarinleikkauksella ison kokonsa takia. Toki siihen vaikuttaa myös anopin omat mitat ym.,mutta siis näköjään geneettisestikin erittäin todennäköistä että vauva on keskikokoista isompi. Tai onhan se,kun on jo nyt lääkärinkin mukaan. Mutta taidan tosiaan olla yhteydessä suoraan synnytyssairaalaan ja kysyä heidän mielipidettään neuvolan "ohi". Jotenkin vaan tuntuu että joskus on ihan hyvä luottaa omiinkin vaistoihin..

Kannattaa todellakin luottaa omiin vaistoihinsa! Minäkin vaatimalla vaadin päästä kokoarvioon, vaikka neuvolassakin sanoivat, että vauva on ihan keskikokoinen.

Kokoarviossa lääkäri vielä hymähteli, että esikoista odottavat äidit ovat usein hieman hysteerisiä, mutta katsotaanpa nyt kuitenkin.

Mahan läpi kokeillessa arvioi vauvan 3,7kg, mutta _vaivautui_ vielä ultralla katsomaan, jonka perusteella vauva oli 4,3kg...syntyessään 2 päivää myöhemmin oli 4,6kg. Mulla maha oli täynnä vauvaa, ilman mitään ylimääräistä, siksi eivät kuulemma osanneet arvioida ja kohtelu oli mitä oli.

Tsemppiä! Kohta on ihana vauva sylissä!
 

Yhteistyössä