K
kamalako?
Vieras
tässä pähkäilen, knu mulla ei kai koskaan ole ollut varsinaista vauvakuumetta. esikoinen oli yllätysraskaus ja kuopus sitten tehtiin esikoiselle kaveriksi. ehkä kamalasti sanottu mutta niin se vaan on... toki lapsiani rakastan yli kaiken enkä kadu yhtään että heidät olemme aikaiseksi saaneet. mutta enempää meille ei kyllä tule, haluan nauttia näistä kahdesta täysin rinnoin ja seurata heidän kehitystään ja kun on tyttö ja poika niin pääsee paneutumaan kummankin sukupuolen kasvukipuihn ja iloihin ja harrastuksiin ym. ym. ja tulevaisuudessa saa yhden miniän ja vävyn, toivottavasti.