Toggle sidebar

Onko joku oikeasti sitä mieltä että lemmikki pitäisi lopettaa heti jos sille tulee jokin sairaus?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "aapee"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
A

"aapee"

Vieras
Kirjoitin täällä joku aika sitten kissastani jolla oli juuri hiljattain todettu diabetes, ja se sai insuliinishokin, koska emme olleet saaneet lääkitystä vielä kohdalleen.

Nyt lääkitys on kohdallaan, ja kissa on ihan normaali, oma itsensä eikä shokkeja ole enää tullut.

Jäi vaan mietityttämään että onko oikeasti ihmisiä joiden mielestä kissan diabeteksen hoitaminen insuliinilla on eläinrääkkäystä, ja että lemmikki pitäisi lopettaa heti jos sillä todetaan ko. sairaus? Yllättävän moni vaan oli sitä mieltä, ja se ihmetytti todella.

Kissa ei edes ehdi huomata pistosta paksussa niskanahassaan, se on niin nopeasti ohi eikä satu. Minusta olisi aika karmeaa viedä oma rakas lemmikki piikille ainoastaan tuon takia, jos se voi insuliinin avulla elää ihan normaalia elämää.
 
Moi,

itse hoitaisin vielä kissan ja koiran mutta kania, saati jotain rottia, marsuja tai hamstereita en lähtis eläinlääkäriin viemään.
Sekin saattaa olla jonkun mielestä raaka jaottelu.
 
Riippuu ihan eläimestä, eläimen iästä ja sairaudesta. Meidän 17,5-vuotiasta kissaa ei diabeteksen iskiessä enää lähdetty hoitamaan, kun kaksi ell oli sitä mieltä, että sillä saadaan lisäaikaa korkeintaan kuukausia. 1v11kk rotalle tuli iso kasvain, sekin sai piikin koska tuon ikäistä ja kokoista eläintä on vähän hullua lähteä leikkaamaan. Yhdelle kissallemme taas on tehty parikin leikkausta muutaman vuoden iässä ja nyt kymmenvuotiaana on yhä terve ja ihana itsensä.
 
Mä olen sitä mieltä että lopetuspiikki riippuisi ihan sairaudesta mikä iskisi. Jos kyse sairaudesta minkä kanssa voi lääkityksellä elää niin ei se välttämättä ole mikään syy viedä eläintä piikille mutta sitten jos tulee esim laajalle levinnyt syöpä joka ei ole hoidettavissa niin sitten kyllä harkitsisin vakavasti eläimen lopetusta. Ei se kivulias elämä kuitenkaan pidemmän päälle ole mitään elämisen arvoista.
 
Kyl mä jonkun tuommoisen pienen sairauden hoidattasin. Meillä koiralla epilepsia ja lääkityksellä on. Mutta jos esim. halvaantus tai metällä sattus jotakin, et ois jo huonot mahdollisuudet selvitä niin sit mielummin antasin mennä heti, enkä jäis kattomaan et miten käy.
 
Jos kissa/koira ei kärsi insuliinipiikistä, niin ei tietenkään ole eläinrääkkäystä. On kuitenkin kissoja, jotka selvästi kärsivät ja stressaantuvat lääkkeenannosta, eivätkä totu siihen. Jos kyseessä siis krooninen sairaus, pitäisi miettiä mikä on kissalle itselleen paras ratkaisu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja BootyPeppi:
Eiköhän järjen käyttö ole sallittu tässä asiassa. Riippuu niin iästä, kunnosta, sairaudesta yms. Meidän koiralla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja ei sitä lopeteta sen vuoksi vaan hoidetaan lääkkeillä. Nuori sälli kun vielä kerran on.
Click to expand...

Nimenomaa näin.

Tuttavien koira sokeutui kuuroutui, mutta oli muuten ihan hyväkuntoinen vanhus. Lopulta alkoi näkökin heiketä, mutta selvästi nautti "vanhuuspäivistään" ja kuoli lopulta vanhuuteen oman perheensä kanssa ilman sen dramaattisempia vaivoja.

Sitten tiedän tapauksen, jossa koira oli todella sairas hoidoista huolimatta, eli niin kivuliasta elämää, että pahaa teki nähdä. Tällä koiralla alkoi pää kirjaimellisesti pehmetä, oli aggressiivinen pelkästään tuon ja kivun takia, sokeutui ja voi huonosti... Se oli jo lemmikinpitäjän itsekkyyttä ja minusta eläinrääkkäystä. Syöpälääkkeitä naamariin ja toinen kävelee seiniä päin, muuttuu apaattiseksi, seisoo nurkkaanpäin puolikin tuntia ennen kuin tajuaa kääntyä, ja yrittää purra kun kosketetaan. Se on jo julmaa typeryyttä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja BootyPeppi:
Eiköhän järjen käyttö ole sallittu tässä asiassa. Riippuu niin iästä, kunnosta, sairaudesta yms. Meidän koiralla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja ei sitä lopeteta sen vuoksi vaan hoidetaan lääkkeillä. Nuori sälli kun vielä kerran on.
Click to expand...

Peesi!

Mutta siinä vaiheessa, kun koira oksentaa verta, nukkuu suunnilleen omassa pissassa ja oksennuksessa, kulkee pitkin seinänvieriä, kun ei näe, mikään ei pysy sisällä, takapää heittää joka askeleella holtittomasti, ja sillä on selvästi kipuja, niin sillon mun mielestä ihmisen pitää pystyä tekemään päätös, jatkaako eläimen tuskia, vai ei. Tämmösessä tilanteessa ollaan itse oltu tän kuun alussa. Eläinlääkärin diagnoosi ennen koiran lopettamista oli karu: maksa epämuodostunut, ja liian kova, ja kaikki oireet viittaa maksasyöpään :( Koira olis kuollu muutama päivän sisällä itsekseen.
Kaikesta huolimatta ikävä on edelleen kova. R.I.P. Muska! :heart:
 
Muistan tuon ketjun ja muistan kritiikin... :( Mutta kiva kuulla, että kissa voi nyt hyvin! Itsekin olen kissan omistaja ( tai meillä ollut aina kissoja ) ja yhden kissan joutunut sairauden takia viemään piikille. Sairaus kuitenkin oli sen laatunen, että kissa kärsi siitä, eikä se leikkauksesta huolimatta parantunut, joten kissan kannalta oli parempi nukuttaa ikiuneen. Eli kyllä se on tapauksesta kiinni ja harkitaan aina erikseen, mikä on eläimen parhaaksi. Joku astma, diabetes tms. eivät ole sellaisia, jos ne lääkityksellä saadaan hoidettua ja eläimen elinikää jatkettua vuosia eikä eläin kärsi hoidosta. Kyllä silloin, kun eläin otetaan, pitäisi tietää, että silläkin voi ihmisen tavoin olla joku krooninen sairaus, jota pitää hoitaa sen loppuelämän. Jos tähän ei ole varaa varautua, niin sitten ei ota lemikkiä. Ei eläin ole mikään esine, joka voidaan laittaa roskiin, kun se menee vähän epäkuntoon ja ostaa uusi tilalle.
 
Riippuu lemmikin sairauden ennusteesta, jäljellä odotettavissa olevasta eliniästä sekä siitä, kuinka kallista lemmikin sairaudenhoito/tutkimukset olisivat. Ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa