Toggle sidebar

Onko itsemurha mielestäsi itsekäs teko???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mahatma
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Alkuperäinen kirjoittaja Special K:
Onhan se tavallaan aika itsekäs teko. Mutta... Tuskin kukaan on oma itsensä itsemurhan teko hetkellä. sitä on ajautunu niin umpikujaan. Itse olin ainakin ihan psykoosissa itsemurhaa yrittäessä. En ollut silloin mielestäni itsekäs, vaan ainoastaan sairas.
Click to expand...


Ihan varmaan psykoosissa oli itsekin. Siinä tilanteessa toimi jokin osa minua joka näki sen paremmaksi ratkaisuksi. Olin niin sairas ja loppu. Olin pelkkä ihmisen kuori. Ehkä jos olisin sairastuessa päässyt heti hoitoon tilanne olis voinut olla toinen. Mutta pitkän aikaa elin, mutta sisältä olin täysi tyhjä. Toimin kuin robotti päivästä toiseen, ilman tunteita. Sitten tuli hätä tuska ja ahdistus, sen tunteen tietää vain ken sen on kokenut.
 
Kun ei saa valita, syntyykö vai ei, niin minusta pitää olla oikeus valita, elääkö vai ei. Kukaan sivullinen ei voi tulla sanomaan, että "et saa kuolla". Se on yhtä väärin, kuin sanoa, että "et saa elää". Tietenkin läheiset kärsii, mutta kuten sanottua, ei omalla kärsimyksellä voi toisten onnea lunastaa.
 
Itsemurhaan voi päätyä erilaisista syistä: voi olla umpikujassa ja epätoivoinen / haluaa kostaa esim. suhteen päättäneelle jne. Itsemurhaan voi päätyä pitkän harkinnan jälkeen tai se voi olla impulsiivinen teko, hetken mielijohde.

Mielestäni jokaisella ihmisellä on oikeus päättää elämänsä loppumisesta tai jatkumisesta. Jokaisella on oikeus tehdä itsemurha. Ensisijaisesti kuitenkin näkisin, että itsetuhoisista ajatuksista kärsivän täytyy saada ammattiapua ja sairaalahoitoa!

Suremaan jääviä kohtaan tunnen mitä suurinta myötätuntoa. Hekin tarvitsevat usein apua suruunsa.

Tässä ketjussa on paljon puhuttu itsemurhan itsekkyydestä. Kertokaa minulle yksikin asia, joka on täysin altruistinen (epäitsekäs, pyyteetön).

 
itsemurha on siinä mielessä "itsekäs", että itse koittaa päästä pahasta olostaan eroon, mutta siirtää sen pahan olon niihin muihin, jäljelle jääviin, eläviin läheisiinsä.
Siinä mielessä taas ei ole, että usein pahasti masentunut ihminen on niin sairas, ettei sitä tajua. Ei kukaan tekis itsemurhaa, jos oikeasti tajuaisi minkälaiset arvet se jättää toisiin. Esim, omaan lapseen, kumppaniin jne.
Itsekin olen sitä joskus miettinyt, mutta tavallaan haluan elää tämän yhden elämäni loppuun ja katsoa, miten pystyn omalla toiminnallani siihen vaikuttamaan.
Vaikka olis kuinka vaikeaa, huomenna on taas uusi päivä ja siitä voin itse tehdä paremman.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Minusta se on itsekäs teko, paitsi silloin, kun henkilöllä on jokin pitkälle edennyt, kuolemaan johtava sairaus. Itsemurhan tekijä siirtää suunnattoman taakan läheisilleen välittämättä lainkaan siitä, että nämä läheiset joutuvat elämään sen taakan kanssa koko elämänsä.

Ymmärrän kuitenkin varsin hyvin, että vakavasti masentunut ei jaksa välittää siitä, mitä hänen tekonsa läheisiin vaikuttaa. Hän ajattelee pelkästään itseään, mutta se juuri on minun mielestäni itsekästä. Ihmisellä on kuitenkin oikeus olla itsekäs.
Click to expand...



Tavallaan masennus on pahempi kuin sairaus joka hitaasti johtaisi kuolemaan. Kuolemaan ei voi koskaan varautua, eikä sitä kukaan halua. Mutta joskus se tuntuu että se on se ratkaisu. Masennuksessa se on sitä omaan napaa tuijottelua. Ulkopuolinen lakkaa olemasta. Aika ikäänkuin pysähtyy. Sitä jumiutuu, sosiaalinen elämä lakkaa. Ja se mikä sen masennuksen laukaisee, joskus se on ahdistavat muistot, jokin hetkellinen tapahtuma. Ja siinä ei todellakaan mietitä, kun ei se eilinen ei tämä hetki, eikä tulevaisuus merkitse. Ei ole iloa ei valoa mitän positiivista ei löydy.

On kuin olisi mustassa aukossa, ja ainut poispääsy on saada nukkua ja tuntea se rauha. Sana kuolema ja itsemurha on harhaanjohtava, koska se ei ole suunnitelmallista. Minäkin halusin vain nukkua pois. Sen kaiken väsymyksen ja surun.

Ja kun puhutaan etteivät aivot saa tarpeksi happea masennuksessa, että ne serotoniinitasot ovat alhaiset, niin se madaltaa sitä ajatuksenjuoksua. Tavallaan toimii "täyttä ymmärrystä vailla". Ja näitä syitä on niin monia jotka johtaa siihen epätoivoiseen tekoon. Kun jokaisella ihmisella on se oma kuormansa, ja sietokykynsä.
 
Mielestäni jos on lapsia, siis pieniä lapsia, elämää täytyisi jotenkin jaksaa katsoa eteenpäin. Puhtaasti lasten takia. Itse tunnen/tunsin (kumpi noista nyt on oikea termi) muutamia itsemurhan tehneitä, ja kykenen jotenkuten ymmärtämään heidän syitään. Itsekkääksi tekoa en niinkään voi sanoa, usein itsemurhaaja ajattelee olevansa taakka läheisilleen ja niin säästävän heitä..no nyt tuli kyllä yleistettyä rankasti,mutta näin minä asian näen.
Sen sijaan ne, jotka itsensä lisäksi tappavat muita, esim. puolisonsa tai lapsensa, ovat kyllä ihmiskunnan alinta kastia. Sellaista tekoa ei voi ymmärtää eikä oikeuttaa, se on jo itsekästä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras79:
On erittäin itsekästä ja vielläpä tehdä se toisen työ paikalla vaikka jättäytyä junan alle.Ja kyllähän se on vähän siitäkin kiinni miksi sen tekee.
En pidä itsarin tehneitä ihmisiä minään.
Masennukseenkin saa apua ja kaikkeen muuhun mikä päätä ahdistaa,ihmisillä pitäis olla joku joka potkasee perseelle ja laittaa hakee apua tai jopa pakottaa.
Suremaan jäänneitä säälin vaikka sekin on sairaus.
Click to expand...



Voin kertoa ettei siinä paljoa potku perseelle auta. Tai jonkun kannustavat kommentit, että ryhdistäydy. Kun on päiviä ettei jaksa pukea, ei lähteä ulos. Kyllä siihen saa apua, mutta moniko osaa/jaksaa lähteä hakemaan sitä apua. Eikä se apukaan aina silti auta. Tuo ihmisen pää on niin vaikea kokonaisuus, että jos siellä jotain tapahtuu mikä vaikuttaa ihmiseen niin monelle se menoa, ikävä kyllä.
 


Tässä ketjussa on paljon puhuttu itsemurhan itsekkyydestä. Kertokaa minulle yksikin asia, joka on täysin altruistinen (epäitsekäs, pyyteetön).

[/quote]

Sellainen asia tuleeensiksi mieleen, että halu auttaa toista, esim. kuunnella huolia, ilman että olis itse mitään vailla, eikä taka-ajatuksia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mahatma:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras79:
On erittäin itsekästä ja vielläpä tehdä se toisen työ paikalla vaikka jättäytyä junan alle.Ja kyllähän se on vähän siitäkin kiinni miksi sen tekee.
En pidä itsarin tehneitä ihmisiä minään.
Masennukseenkin saa apua ja kaikkeen muuhun mikä päätä ahdistaa,ihmisillä pitäis olla joku joka potkasee perseelle ja laittaa hakee apua tai jopa pakottaa.
Suremaan jäänneitä säälin vaikka sekin on sairaus.
Click to expand...

Uskoisin, että olet itse onnekkaasti säästynyt depressiolta, koska ajatteet noin. Syvästi masentunut ihminen on sairas. Jos tallaiselle annat potkun ja ohjaat hoitoon, saattaa ehkä tepsiä, monen kohdalla sama kuin maksasyöpäiselle sanottaisiin, että ryhdistäydy, sä mitään kipeä ole.

Hoitoon pakottaminen on hankalaa, jos ei pakkohoidon kriteerit täyty, lakikin tulee vastaan. Vai tarkoititko muulla tapaa, rohkaisemalla?
Click to expand...
 
Minusta itsemurha ei ole itsekäs teko.

En mielipidettäni sen kummemmin puolustele kuin että vakava masennus on sairaus,kukaan masentunut ei ole sitä sairautta itselleen valinnut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cartel:
Tässä ketjussa on paljon puhuttu itsemurhan itsekkyydestä. Kertokaa minulle yksikin asia, joka on täysin altruistinen (epäitsekäs, pyyteetön).
Click to expand...

Sellainen asia tuleeensiksi mieleen, että halu auttaa toista, esim. kuunnella huolia, ilman että olis itse mitään vailla, eikä taka-ajatuksia. [/quote]

Näennäisesti tämä kyllä on pyyteetöntä, mutta kyllä se auttamisen halukin palvelee jotain omaa tarvetta. Siinä esim. haluaa olla toiselle avuksi ja tukena, sillä kokee, että se on oikein ja siitä tulee hyvä olo. Äiti Teresa omisiti koko elämänsä toisten auttamiselle, ja kyllä hän siitä itselleen sai täyttymyksen.

Eikös pohjimmiltaan kaikki ihmisen teot lähde omasta itsestä. Onko itsemurha siis sen enempää itsekkääksi tuomittavissa kuin mikään muukaan teko, mitä teemme?



 
Kyllä, itsemurha on itsekäs ja alhaisin teko jonka voi tehdä!!!!!

Silloin jättää muille kauhean ikävän ja itsesyytökset. Tiedän ettei umpikujaan ajutunut ihminen kykene ajattelemaan muita, mutta silti!!!!

Voi todella tuntua ettei muuta keinoa enään ole kuin itsari, mutta aina on jokin muu ratkaisu. Sen kun jokainen saisi taottua kalloonsa, alitajuntaansa, näinä selväjärkisinä päivinä.

Itse olen saanut läpikäydä kahden läheisen ihmisen itsemurhat. Ikävä, kaipuu ja syyllisyyden tunteet ovat kovat yhä, 17 vuoden jälkeenkin. Vaikka olivat ja ovat yhä rakkaita niin silti olen vieläkin katkera ja halveksin heidän tapaansa ratkaista ongelmansa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras79:
En pidä itsarin tehneitä ihmisiä minään.
Masennukseenkin saa apua ja kaikkeen muuhun mikä päätä ahdistaa,ihmisillä pitäis olla joku joka potkasee perseelle ja laittaa hakee apua tai jopa pakottaa.
Suremaan jäänneitä säälin vaikka sekin on sairaus.
Click to expand...



Kaikilla ihmisillä vaan ei ole ketään joka olis potkimassa persiille.

Kun on oikeesti olemassa ihmisiä joilla ei yksinkertasesti ole ketään ihmistä lähellä,usko pois!
 
Alkuperäinen kirjoittaja harmaana:
Kun on oikeesti olemassa ihmisiä joilla ei yksinkertasesti ole ketään ihmistä lähellä,usko pois!
Click to expand...
Hyvä pointti :flower: Jos ihmisellä ei ole tosiaankaan ketään, joka hänen kuolemaansa suris tai häntä kaipaisii, niin silloinhan hänellä ei ole ketään, jota kohtaan edes voisi olla itsekäs.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minni:
Minusta on itsekäs teko. Mutta miksi aina pitäisi ajatella muita? Eikö ihminen saa välillä olla itsekäskin? En siis tuomitse itsemurhan tehneitä..
Click to expand...
Mä olen sitä mieltä, että ihminen saa olla niin itsekäs kuin haluaa. Ihan missä asiassa tahansa.

 
Onko itsekästä vaatia muita elämään vain siksi, että itsellä on hyvä olla?
Ihmiset luonnollisesti pelkäävät ja inhoavat asioita jotka eivät mahdu heidän pieneen maailmaansa.
 
Kukaan muu ei voi toiselle elämäntarkoitusta ja elämänhalua antaa. Joskus kaikki keinot voivat olla käytetty. Mistä toinen saa apua, ei välttämättä toiselle merkitse samaa.

Kannattaa myös huomioida, että itsemurhan tehneitä on laidasta laitaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaana:
Kyllä, itsemurha on itsekäs ja alhaisin teko jonka voi tehdä!!!!!

Silloin jättää muille kauhean ikävän ja itsesyytökset. Tiedän ettei umpikujaan ajutunut ihminen kykene ajattelemaan muita, mutta silti!!!!

Voi todella tuntua ettei muuta keinoa enään ole kuin itsari, mutta aina on jokin muu ratkaisu. Sen kun jokainen saisi taottua kalloonsa, alitajuntaansa, näinä selväjärkisinä päivinä.

Itse olen saanut läpikäydä kahden läheisen ihmisen itsemurhat. Ikävä, kaipuu ja syyllisyyden tunteet ovat kovat yhä, 17 vuoden jälkeenkin. Vaikka olivat ja ovat yhä rakkaita niin silti olen vieläkin katkera ja halveksin heidän tapaansa ratkaista ongelmansa.
Click to expand...


Tuskin se ajatus selväjärkisenä päivänä tulee. Vaan se tulee silloin kun ahdinko on liian suuri. Sitä on jo niin pohjalla ettei osaa edes itkeä. Kun tunteita ei enää vain ole. Ja sillä hetkellä se on ratkaisu siihen oloon joka syö ihmistä sisältä. Masentunut ihminen ei osaa ajatella loogisesti.

 
Alkuperäinen kirjoittaja jop:
Onko itsekästä vaatia muita elämään vain siksi, että itsellä on hyvä olla?.
Click to expand...
Mä en vaadi ketään elämään minun takiani. Mutta jos joku läheiseni itsensä tappaa, niin tiedänpähän ainakin, etten lopujen lopuksi merkinnyt hänelle juuri mitään. Mutta en odotakaan, että kenellekään mitään merkitsisin, joten en myöskään vaadi ketään elämään minun takiani.

 
Alkuperäinen kirjoittaja AikaHyväMutsi:
itsemurha on siinä mielessä "itsekäs", että itse koittaa päästä pahasta olostaan eroon, mutta siirtää sen pahan olon niihin muihin, jäljelle jääviin, eläviin läheisiinsä.
Siinä mielessä taas ei ole, että usein pahasti masentunut ihminen on niin sairas, ettei sitä tajua. Ei kukaan tekis itsemurhaa, jos oikeasti tajuaisi minkälaiset arvet se jättää toisiin. Esim, omaan lapseen, kumppaniin jne.
Itsekin olen sitä joskus miettinyt, mutta tavallaan haluan elää tämän yhden elämäni loppuun ja katsoa, miten pystyn omalla toiminnallani siihen vaikuttamaan.
Vaikka olis kuinka vaikeaa, huomenna on taas uusi päivä ja siitä voin itse tehdä paremman.
Click to expand...


kerro tähänkin kommentti? Olen itse syönyt masennuslääkkeitä, ja ollut ihan pohjalla. Niin myös nyt.
Silti en yritä tappaa itseäni!
 
Alkuperäinen kirjoittaja harmaillen:
Alkuperäinen kirjoittaja Cartel:
Tässä ketjussa on paljon puhuttu itsemurhan itsekkyydestä. Kertokaa minulle yksikin asia, joka on täysin altruistinen (epäitsekäs, pyyteetön).
Click to expand...

Sellainen asia tuleeensiksi mieleen, että halu auttaa toista, esim. kuunnella huolia, ilman että olis itse mitään vailla, eikä taka-ajatuksia.
Click to expand...

Näennäisesti tämä kyllä on pyyteetöntä, mutta kyllä se auttamisen halukin palvelee jotain omaa tarvetta. Siinä esim. haluaa olla toiselle avuksi ja tukena, sillä kokee, että se on oikein ja siitä tulee hyvä olo. Äiti Teresa omisiti koko elämänsä toisten auttamiselle, ja kyllä hän siitä itselleen sai täyttymyksen.

Eikös pohjimmiltaan kaikki ihmisen teot lähde omasta itsestä. Onko itsemurha siis sen enempää itsekkääksi tuomittavissa kuin mikään muukaan teko, mitä teemme?

Nämä on näitä monipiippuisia asioita, joille ei ehkä löydy yhtä ja ainoaa oikeata vastausta. Esim. sanan epäitsekkyys ja pyyteettömyys voi käsittää toinen toisella, toinen toisella tavalla. Sitten sekin, että jos jokin on vaikkapa skitsofreeninen ja tappaa muita ruokkiakseen oman pään sisältä tulevia käskyjä, onko itsekästä? Kun ei kykene tunnistamaan itseään sairaaksi, kun todellisuus ja epätodellisuus sekoittuu. Tällaisiakin pohdiskelen joskus...




 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa