Onko itsemurha mielestäsi itsekäs teko???

[Cartel]

Kyllä, itsemurha on itsekäs ja alhaisin teko jonka voi tehdä!!!!!

Silloin jättää muille kauhean ikävän ja itsesyytökset. Tiedän ettei umpikujaan ajutunut ihminen kykene ajattelemaan muita, mutta silti!!!!

Voi todella tuntua ettei muuta keinoa enään ole kuin itsari, mutta aina on jokin muu ratkaisu. Sen kun jokainen saisi taottua kalloonsa, alitajuntaansa, näinä selväjärkisinä päivinä.

Itse olen saanut läpikäydä kahden läheisen ihmisen itsemurhat. Ikävä, kaipuu ja syyllisyyden tunteet ovat kovat yhä, 17 vuoden jälkeenkin. Vaikka olivat ja ovat yhä rakkaita niin silti olen vieläkin katkera ja halveksin heidän tapaansa ratkaista ongelmansa.

Tuskin se ajatus selväjärkisenä päivänä tulee. Vaan se tulee silloin kun ahdinko on liian suuri. Sitä on jo niin pohjalla ettei osaa edes itkeä. Kun tunteita ei enää vain ole. Ja sillä hetkellä se on ratkaisu siihen oloon joka syö ihmistä sisältä. Masentunut ihminen ei osaa ajatella loogisesti.

Toisaalta tuossakin on toinen puoli, toisilla ihmisillä saattaa ihan oikeasti olla älyttömän suuri kuoleman vietti, kuolema kiehtoo joitakin. Jotkut kokee suurta nautintoa itsensä tappamisesta. Eikai sekään silti loppupeleissä ihan hyvää ajatusmallia ole..

 

[h]

Tässä ketjussa on paljon puhuttu itsemurhan itsekkyydestä. Kertokaa minulle yksikin asia, joka on täysin altruistinen (epäitsekäs, pyyteetön).

Sellainen asia tuleeensiksi mieleen, että halu auttaa toista, esim. kuunnella huolia, ilman että olis itse mitään vailla, eikä taka-ajatuksia.

Näennäisesti tämä kyllä on pyyteetöntä, mutta kyllä se auttamisen halukin palvelee jotain omaa tarvetta. Siinä esim. haluaa olla toiselle avuksi ja tukena, sillä kokee, että se on oikein ja siitä tulee hyvä olo. Äiti Teresa omisiti koko elämänsä toisten auttamiselle, ja kyllä hän siitä itselleen sai täyttymyksen.

Eikös pohjimmiltaan kaikki ihmisen teot lähde omasta itsestä. Onko itsemurha siis sen enempää itsekkääksi tuomittavissa kuin mikään muukaan teko, mitä teemme?

Nämä on näitä monipiippuisia asioita, joille ei ehkä löydy yhtä ja ainoaa oikeata vastausta. Esim. sanan epäitsekkyys ja pyyteettömyys voi käsittää toinen toisella, toinen toisella tavalla. Sitten sekin, että jos jokin on vaikkapa skitsofreeninen ja tappaa muita ruokkiakseen oman pään sisältä tulevia käskyjä, onko itsekästä? Kun ei kykene tunnistamaan itseään sairaaksi, kun todellisuus ja epätodellisuus sekoittuu. Tällaisiakin pohdiskelen joskus...

Voi vitsit, pääsisipä sun kanssa pähkäilemään näitä asioita oikein kunnolla

Ajattelen tuosta skitsofreniasta, että vaikka toimisi jonkin sairauden ohjaamana, toimii siltikin itsekkäästi (usein vielä oikein korostuneen itsekkäästi, kun kyky asettua toisen asemaan on alentunut). Skitsofreniakin on yksilön sairaus ja kaikki mitä se tuottaa, syntyy yksilön mielessä. Ja sen mielen ohjaamana henkilö toimii, itsekkäästi.

Juridisesti tosin voidaan katsoa, että nämä itsekkäät teot on tehty alentuneessa ymmärryksen tasossa, jolloin oikea rangaistus ei ole vankeus vai oikeuspsykitarinen hoito.

 

[Kotilehmä]

En minä ainakaan osaa vihata ystävääni, joka "itsekkäästi" jätti miehen, 3 lasta ja uuden kodin. Elämän piti olla mallillaan, mutta syvä masennus ei helpottanut. Eikä sitä masennusta edes huomannut usein, yksi iloisimmista ja nauravaisimmista ihmisistä mitä olen tuntenut. Ihmettelin miksi hän suree sitä ettei saa neljättä lasta tehty, että miksi se yrittäminen oli niin kovaa. Näin jälkeenpäin ajatellen pienet täysin äidistään riippuvaiset vauvat ja raskausaika olivat ainoat asiat jotka pitivät hänet elossa. Nytkin itken kun tätä kirjoitan, en vihaa ystävääni eikä hän ollut itsekäs, hän oli vain liian heikko jaksamaan :'(

 

[Keittiönoita]

En minä ainakaan osaa vihata ystävääni, joka "itsekkäästi" jätti miehen, 3 lasta ja uuden kodin. Elämän piti olla mallillaan, mutta syvä masennus ei helpottanut. Eikä sitä masennusta edes huomannut usein, yksi iloisimmista ja nauravaisimmista ihmisistä mitä olen tuntenut. Ihmettelin miksi hän suree sitä ettei saa neljättä lasta tehty, että miksi se yrittäminen oli niin kovaa. Näin jälkeenpäin ajatellen pienet täysin äidistään riippuvaiset vauvat ja raskausaika olivat ainoat asiat jotka pitivät hänet elossa. Nytkin itken kun tätä kirjoitan, en vihaa ystävääni eikä hän ollut itsekäs, hän oli vain liian heikko jaksamaan :'(

Minusta kyllä on varsin itsekästä, että jos kerran ei saa neljättä lasta, niin sitten ei ole väliä niistä kolmesta olemassaolevastakaan. Mutta haluan edelleen korostaa, että jos ihminen tekee teon, joka on mielestäni itsekäs, niin sitten tekee. Ihmisellä on oikeus olla itsekäs. En minä osaisi vihata sellaista ihmistä.

 

[tiituli]

En voi sanoa että on itsekästä, ainakaan itse henkilöä ei voi syyttää. Olen itse myös käynyt läpi aikamoisen hel..tin aikoinaan, ja olen kärsinyt myös pahoista masennuksista vuosikausia, nykyään on kaikki suht hyvin, joten ymmärrän tilanteesi, tiedän miltä tuntuu kun kuolema on ainoa vaihtoehto, joten syyttelijät jättäkööt sut rauhaan. :hug:

 

[SuhmuranSandra]

En minä ainakaan osaa vihata ystävääni, joka "itsekkäästi" jätti miehen, 3 lasta ja uuden kodin. Elämän piti olla mallillaan, mutta syvä masennus ei helpottanut. Eikä sitä masennusta edes huomannut usein, yksi iloisimmista ja nauravaisimmista ihmisistä mitä olen tuntenut. Ihmettelin miksi hän suree sitä ettei saa neljättä lasta tehty, että miksi se yrittäminen oli niin kovaa. Näin jälkeenpäin ajatellen pienet täysin äidistään riippuvaiset vauvat ja raskausaika olivat ainoat asiat jotka pitivät hänet elossa. Nytkin itken kun tätä kirjoitan, en vihaa ystävääni eikä hän ollut itsekäs, hän oli vain liian heikko jaksamaan :'(

No kyllä mä ainakin olen vihainen ja ikuisesti katkera isälle joka oli liian heikko elääkseen 3 tyttären kanssa..Mutta eipä se siitä auta, elämä jatkuu.

 

[ozzz]

Mun serkkuni tappoi itsensä. Oli saanut kolme keskenmenoa peräkkäin ja äijä jätti hänet sanoa, että "haluaa normaalin naisen joka voi antaa lapsen". Oli vähän liikaa paskaa yhdelle ihmiselle. Hyppäsi junan alle. Oliko se itsekäs teko?
Paha mennä sanomaan. Varmaa on kuitenkin se, ettei hän ole täällä lukemassa mielipiteitä itsarista. Lienee yhden tekevää kuinka itsekästä se on kun heidän kohdallaan sillä ei ole enään mitään väliä.

 

[Ford Prefect]

Minusta se on itsekäs teko, paitsi silloin, kun henkilöllä on jokin pitkälle edennyt, kuolemaan johtava sairaus. Itsemurhan tekijä siirtää suunnattoman taakan läheisilleen välittämättä lainkaan siitä, että nämä läheiset joutuvat elämään sen taakan kanssa koko elämänsä.

Ymmärrän kuitenkin varsin hyvin, että vakavasti masentunut ei jaksa välittää siitä, mitä hänen tekonsa läheisiin vaikuttaa. Hän ajattelee pelkästään itseään, mutta se juuri on minun mielestäni itsekästä. Ihmisellä on kuitenkin oikeus olla itsekäs.

Peesi.

Ja lisänä, mun iäkäs sukulainen tappoi itsensä ja oon kahta mieltä asiasta;

(oli yksinäinen, oli sairauksia mutta ei maatakaatavia, lapsen kuolema oli viimeinen niitti)

Että tavallaan olen sitä mieltä, että oli itsekäs, MUTTA en siitä syytä.

Ennen syytin, mutta samassa tilanteessa jos siis nää KAKS mun lasta kuolis naps tosta vaan (kop kop) niin varmana tappaisin itteni. Piste.

:|

 

[muhvi]

Kyllä itsemurha on itsekäs teko.Surullista on jos siihen pisteeseen joku ajautuu että päättää itse ottaa hengen itseltään Läheisille jää niin paljon tyhjää, sanomatta monta asiaa ja tekemättä monta tekoa.

 

[MörköStiina]

Kyllä, tietenkin se on "Itsekäs teko" Eihän tuossa tilanteessa ajattele kuin itseään, jos päättää elämänsä lopettaa. Mutta en usko, että tuo itsekkyys on kuitenkaan tarkoitettu itsekkyydeksi, vaan voimat ei vaan riitä enää mihinkään muuhun, eikä pysty näkemään muuta ratkaisua kuin tuon, ja ehkä myös ajattelee sen olevan vain helpotus toisille. Eli siis teko on itsekäs, mutta henkilö, joka itsemurhan näkee ratkaisuna ei ole itsekäs, vain vaan kertakaikkisen "rikki". Voimia sinulle ap! :hug:

 

[vieras]

Ei ole itsekäs teko. Ihminen saa päättää itse mitä elämällään tekee. Vaikka kyllä kummastuttaa, kun ei edes lapset saa aikaan elämänhalua tai halua yrittää parantua esim. masennuksesta. Kaikki mahdollinen pitäisi yrittää tuollaisessa tilanteessa. Mutta ehkä ihminen ei vaan pysty ajattelemaan järkevästi. Itsemurhasta ei tule mieleen sana itsekkyys, vaan epätoivo, ja paha paha olo.

 

[Neiti Narina]

Mun äitini päätti elämänsä oman käden kautta.En koskaan ole häntä siitä syyttänyt.Teko hetkellä hänen on täytynyt olla erittäin ahdistunut ja sairas.Tiedän,että hän ei tehnyt tekoa satuttaakseen meitä läheisiä vaan päästäkseen siitä kauheasta tuskasta joka hänellä silmin nähden oli.

Ja siis en pidä tekoa niinkään itsekkäänä vaan viimeisenä keinona minkä ihminen näkee päästäkseen oravanpyörästä,sairaudesta ja tuskasta.

Äidillänikin oli kyseessä psyykkinen sairaus,ehkä enemmän olen katkera tälle hoitojärjestelmälle,joka loppujenlopuksi hienoista lupauksista huolimatta jättää ihmisen lopulta aika yksin.Pyörittää sairasta ihmistä luukulta luukulle ym....

 

[Madicken04]

Epätoivoinen teko on ensimmäinen ajatus mitä mieleen tulee. Tietysti itsekäs siinä mielessä että sen tehdessään ajattelee vain omaa ulospääsyä tilanteesta, eikä läheisten tunteita ja sitä surua ja epätoivoa mitä teko heissä aiheuttaa. Mutta toisaalta ymmärrän että tuollaista asiaa suunnitellessaan/toteuttaessaan ihminen on varmatsi niin ahdistunut ym ettei kykene näkemään muita ihmisiä, uskoo jopa että teko on näille helpotus (koska kokee olevansa pelkkä epäonnistumisten summa joka aiheuttaa muille ainostaan pahaa oloa. Näin päästää myös muut kärsimyksestä). Surullista, sillä valtaosassa tapauksista varmasti olisi peljonkin tehtävissä tilanteen ratkaisemiseksi. :/

Näin myös veljeni kohdalla, nyt emme kuitenkaan enään pysty millään häntä auttamaan. Kyllä kaikilla läheisillä on äärettömän paha olo ja varmasti jokainen kohdallaan miettii miksei huomannut mitään, miksei tehnyt jotain toisin jne. Kuitenkaan en osaa pikkuveljeä itsekkäänä pitää tai hänelle vihainen olla. Hänellä oli niin paha olla ettei hän nähnyt muuta ulospääsyä, vaikka sellaisia varmasti olisi ollut olemassa. Niin, tokihan on itsekästä aiheuttaa teollaan muille näin paljopn mielipahaa, mutta toisaalta koen myös omalta osaltani itsekkääksi vaatimuksen että veljen olisi pitänyt jatkaa tuskaista elämäänsä vain siksi etten itse joutuisi kokemaan pahaa oloa.

Timotein ajatukset tuntuvat niin tutuilta...

 

[tähdenlento09]

Emmä väittäis että se on itsekästä. Epätoivoisen ihmisen ainoa ratkaisu ylitsepääsemättömän vaikeaan tilanteeseen.

 

[mahatma]

Kyllä, itsemurha on itsekäs ja alhaisin teko jonka voi tehdä!!!!!

Silloin jättää muille kauhean ikävän ja itsesyytökset. Tiedän ettei umpikujaan ajutunut ihminen kykene ajattelemaan muita, mutta silti!!!!

Voi todella tuntua ettei muuta keinoa enään ole kuin itsari, mutta aina on jokin muu ratkaisu. Sen kun jokainen saisi taottua kalloonsa, alitajuntaansa, näinä selväjärkisinä päivinä.

Itse olen saanut läpikäydä kahden läheisen ihmisen itsemurhat. Ikävä, kaipuu ja syyllisyyden tunteet ovat kovat yhä, 17 vuoden jälkeenkin. Vaikka olivat ja ovat yhä rakkaita niin silti olen vieläkin katkera ja halveksin heidän tapaansa ratkaista ongelmansa.

Tuskin se ajatus selväjärkisenä päivänä tulee. Vaan se tulee silloin kun ahdinko on liian suuri. Sitä on jo niin pohjalla ettei osaa edes itkeä. Kun tunteita ei enää vain ole. Ja sillä hetkellä se on ratkaisu siihen oloon joka syö ihmistä sisältä. Masentunut ihminen ei osaa ajatella loogisesti.

Toisaalta tuossakin on toinen puoli, toisilla ihmisillä saattaa ihan oikeasti olla älyttömän suuri kuoleman vietti, kuolema kiehtoo joitakin. Jotkut kokee suurta nautintoa itsensä tappamisesta. Eikai sekään silti loppupeleissä ihan hyvää ajatusmallia ole..

Juu varmasti joitain ihmisiä kiehtoo se kuolema. Mutta masentuneen ihmisen epätoivoinen teko ei ole harkittua. Se on kaukana nautinnosta.

 

[Cosmopolitan]

Mielestani itsemurha on erittain itsekas teko. Olen monesti ajatellut, eiko omaisia voisi ajatella edes sen vertaa, etta naamioisi itsemurhan onnettomuudeksi.

 

[Kiroileva siili]

En jaksanut kahlata koko ketjua läpi, mutta minulle erittäin läheinen ihminen yritti itsemurhaa ja sitä en kuvaisi itsekkääksi..
Jälkeenpäin hän on kertonut,että syvässä masennuksessaan luuli olevansa läheisilleen suuri taakka ja rasite ja että olisimme kaikki vaan helpottuneita ja onnellisa hänen kuoltuaan.. eli hän ajatteli tekevänsä meille palveluksen, ei itselleen.

 

[mahatma]

Mun äitini päätti elämänsä oman käden kautta.En koskaan ole häntä siitä syyttänyt.Teko hetkellä hänen on täytynyt olla erittäin ahdistunut ja sairas.Tiedän,että hän ei tehnyt tekoa satuttaakseen meitä läheisiä vaan päästäkseen siitä kauheasta tuskasta joka hänellä silmin nähden oli.

Ja siis en pidä tekoa niinkään itsekkäänä vaan viimeisenä keinona minkä ihminen näkee päästäkseen oravanpyörästä,sairaudesta ja tuskasta.

Äidillänikin oli kyseessä psyykkinen sairaus,ehkä enemmän olen katkera tälle hoitojärjestelmälle,joka loppujenlopuksi hienoista lupauksista huolimatta jättää ihmisen lopulta aika yksin.Pyörittää sairasta ihmistä luukulta luukulle ym....

Psykkisesti sairaat saavat monasti sen avun liian myöhään. Kun se paha olo ei välttämättä ole näissä psykiatrien kanssa jutellessa läsnä. Se paha olo voi tulla vaikka yöllä. Ja joutuminen väärään paikkaan voi ahdistaa. Itse kerran halusin ahdinkooni psykiatrian osastolle, mutta jouduinkin suljetulle osastolle, missä ahdistuin enemmän. Ymmärrän ettei paikkoja ollut, mutta mulla oli ahdistus, muilla potilailla todella vaikeita harhoja.

 

[mahatma]

Mielestani itsemurha on erittain itsekas teko. Olen monesti ajatellut, eiko omaisia voisi ajatella edes sen vertaa, etta naamioisi itsemurhan onnettomuudeksi.

Näistä teoista on hyvä puhua. Silloin yksikään kuolema ei olisi turha. Jos sillä voi yhtään auttaa muita, miksi lakaista asioita maton alle.

 

[kyllä]

Kyllä. Se on äärimmäisen itsekäs teko, johon päätyvät ovat mielestäni heikkoja yksilöitä.

 

[mahatma]

Mielestani itsemurha on erittain itsekas teko. Olen monesti ajatellut, eiko omaisia voisi ajatella edes sen vertaa, etta naamioisi itsemurhan onnettomuudeksi.

Näistä teoista on hyvä puhua. Silloin yksikään kuolema ei olisi turha. Jos sillä voi yhtään auttaa muita, miksi lakaista asioita maton alle.

Hm luin nyt tarkemmin. Tarkoitit siis että masentunut ihminen lavastaisi oman kuolemansa. Olipa tekstiä..

 

[Cosmopolitan]

Mielestani itsemurha on erittain itsekas teko. Olen monesti ajatellut, eiko omaisia voisi ajatella edes sen vertaa, etta naamioisi itsemurhan onnettomuudeksi.

Näistä teoista on hyvä puhua. Silloin yksikään kuolema ei olisi turha. Jos sillä voi yhtään auttaa muita, miksi lakaista asioita maton alle.

???? Nyt en oikein ymmartanyt.

 

[mahatma]

Kyllä. Se on äärimmäisen itsekäs teko, johon päätyvät ovat mielestäni heikkoja yksilöitä.

Masentunut on heikko yksilö, ikävä kyllä. Hauras ja heikko, jota elämä ei kanna.

 

[mahatma]

Mielestani itsemurha on erittain itsekas teko. Olen monesti ajatellut, eiko omaisia voisi ajatella edes sen vertaa, etta naamioisi itsemurhan onnettomuudeksi.

Näistä teoista on hyvä puhua. Silloin yksikään kuolema ei olisi turha. Jos sillä voi yhtään auttaa muita, miksi lakaista asioita maton alle.

???? Nyt en oikein ymmartanyt.

Siis ymmärsin tuon kirjoituksen ensin, että omaisten pitäisi puhua onnettomuutena ei itsemurhana.

 

[vieras]

Itsekäs teko? Jokainen elää oman elämänsä. Toinen ei voi tietää, mitä toisen pään sisällä on. Joillakin ollut vaikea lapsuus ja nuorus. Toisilla esim. raskas menetys. Joillakin muille mallikelpoisena näyttäytyvä elämä. Olemme yksilöitä. Mikä tekee sinut onnelliseksi tai auttaa juuri sinua jaksamaan, ei merkitse toiselle samaa.

Itsemurhan tehnyt henkilö on äärimmäisessä hädässään käyttänyt tätä keinoa. Asia erikseen sellaiset teot, jotka tehty äkkipikaistuksissaa. Esim. tyttöystävän kanssa riidelty-ajan nyt holtittomasti päin kallionkielekettä. Sekin on toki sääli.