Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:Mutta onneksi ei mulle vaan vaimolleen =) Minähän olisin valmis antamaan sen tonnin molemmille, mutta jos junnun takana seisoo nainen, joka ei multa mitään huoli, niin sitten laitan junnun osuuden kissoille.Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:Voisi tulla "tuliset" sanat junnulta.
Voisi varmaan ajatella noin. Ihan ensimmäistä kertaa ajattelen ikinä sellaista. Tai oikeammin ajattelen sitä, että se vaikuttaisi jotenkin. Kun olin lapsi, oli eräällä luokkakaverilla oikein "hienoja sukulaisia", kummisetä oli sen ajan Suomen ykköshahmoja, tämä luokkakaveri oli usein matkoilla tai sai hienoja tavaroita, joita kyllä ihailtiin. Mutta ei tullut mieleenkään ajatella, että voi miksei mun kansaneläkkeellä kaupungin vuokra-asunnossa asuva mummoni antanut minulle keksejä kummempaa =)Alkuperäinen kirjoittaja kiilusilmäfanaatikko:Voihan sitä ajatella niinkin, että miltä lapsista tuntuu, jos kaverit selittää, mitä ovat isovanhemmiltaan saaneet, jos itse eivät ukeilta&mummoilta mitään ole saaneet, koska vanhemmat ei halua ottaa vastaan. Lapset ei välttämättä ajattele, että se on ylevä periaate, vaan että isovanhemmat ei halua ostaa heille mitään.
Minusta raha ja tekojen kautta auttaminen ovat ainakin jossain määrin eri asioita. Mutta jos muut pitävät niitä ihan samanlaisina asioina, niin sekin passaa minulleAlkuperäinen kirjoittaja Rähmäkäpälä:Onko teillä oikeus auttaa vanhempianne kun teillä on tilaisuus?
Iäkkäät vanhempasi tai appivanhempasi kieltävät sinua pesemästä ikkunoita puolestansa vaikka olisit tarjoutunut, vaan väen väkisin haluavat kiivetä kipeine selkineen taloustikkaille kurkottelemaan ikkunat puhtaiksi.
Ette saa myöskään luoda lumia vaikka lunta on melkein metri, vaan he suomalaisella sisulla puskevat lunta kolallisen toisensa jälkeen, rasittuvat liikaa tai katkaisevat luita.
Sallitko isovanhempien olla lapsenvahtina? Vai pitääkö oma aika jättää täysin kokonaan väliin ihan vain periaatteen vuoksi että haluan kärsiä enkä ota apua vastaan vaikka mikä olisi.
Niin, koska tiesit että mummolla ei ollut varaa. Mutta entäs jos isovanhemmilla on varaa? En minäkään ihmetellyt, että isäni äiti ei meille mitään ostanut, ei hällä siihen ollut varaa.Alkuperäinen kirjoittaja Candide:Voisi varmaan ajatella noin. Ihan ensimmäistä kertaa ajattelen ikinä sellaista. Tai oikeammin ajattelen sitä, että se vaikuttaisi jotenkin. Kun olin lapsi, oli eräällä luokkakaverilla oikein "hienoja sukulaisia", kummisetä oli sen ajan Suomen ykköshahmoja, tämä luokkakaveri oli usein matkoilla tai sai hienoja tavaroita, joita kyllä ihailtiin. Mutta ei tullut mieleenkään ajatella, että voi miksei mun kansaneläkkeellä kaupungin vuokra-asunnossa asuva mummoni antanut minulle keksejä kummempaa =)Alkuperäinen kirjoittaja kiilusilmäfanaatikko:Voihan sitä ajatella niinkin, että miltä lapsista tuntuu, jos kaverit selittää, mitä ovat isovanhemmiltaan saaneet, jos itse eivät ukeilta&mummoilta mitään ole saaneet, koska vanhemmat ei halua ottaa vastaan. Lapset ei välttämättä ajattele, että se on ylevä periaate, vaan että isovanhemmat ei halua ostaa heille mitään.
Mutta säkin alat olla jo sen ikäinen, että sun mummot oli pienituloisia. Mä olen sua vanhempi ja mun lapsuudessani ei ollut juuri kellään varakasta mummoa. Joten kaikki saivat mummoiltaan villasukkia, lapasia ja mustaherukkamehuaAlkuperäinen kirjoittaja Candide:Voisi varmaan ajatella noin. Ihan ensimmäistä kertaa ajattelen ikinä sellaista. Tai oikeammin ajattelen sitä, että se vaikuttaisi jotenkin. Kun olin lapsi, oli eräällä luokkakaverilla oikein "hienoja sukulaisia", kummisetä oli sen ajan Suomen ykköshahmoja, tämä luokkakaveri oli usein matkoilla tai sai hienoja tavaroita, joita kyllä ihailtiin. Mutta ei tullut mieleenkään ajatella, että voi miksei mun kansaneläkkeellä kaupungin vuokra-asunnossa asuva mummoni antanut minulle keksejä kummempaa =)
En tietenkään voi vannoa, mitä olisin ajatellut, jos mummollani olisi ollut varaa ja kenties jopa halua antaa minulle jotain, siis rahaa tai tavaroita, enkä tiedä miten vanhempani olisivat asiaan suhtautuneet. Sitä en enää koskaan saa tietää, mutta haluan uskoa, että asia olisi ollut minulle ajatuksena ihan yhtä vieras kuin nytkin, se että olisin halunnut mummoni antavan minulle jotain materiaalista, siis enemmän kuin vaikka synttärilahja. En ainakaan mitenkään tahdo ajatella, että olisin ollut jotain vailla etenkään sen takia, että joku muu on saanut jotain ja minä lapsena olisin päätellyt, että mummolla pitää olla varaa antaa minulle jotain.Alkuperäinen kirjoittaja kiilusilmäfanaatikko:Niin, koska tiesit että mummolla ei ollut varaa. Mutta entäs jos isovanhemmilla on varaa? En minäkään ihmetellyt, että isäni äiti ei meille mitään ostanut, ei hällä siihen ollut varaa.
Onko tämä "sen ikäisyys" tässä nyt kehu vai moite?Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:Mutta säkin alat olla jo sen ikäinen, että sun mummot oli pienituloisia. Mä olen sua vanhempi ja mun lapsuudessani ei ollut juuri kellään varakasta mummoa. Joten kaikki saivat mummoiltaan villasukkia, lapasia ja mustaherukkamehua
Mä muuten toissa jouluna - kun esikoinen ei oikein mitään tavaraakaan tarvinnut, mutta kuopus tarvitsi - annoin esikoiselle joululahjaksi rahat kolmen kuukauden yhtiövastikkeisiin. En yleensä pyri tasapuolisuuteen, mutta toissa joulu oli poikkeus, sillä kuopuksen joululahja maksoi aika paljon.Alkuperäinen kirjoittaja ++:täällä on ennenkin ollut keskustelua aiheesta..(liekkö melko yleistä) että nykyajan nuoret ei osaa raha asioitaan käsitellä.
mielestäni pikku juttuihin isovanhemmat/äidit/isät.. on ihan ok jos osallistuvat,
(jos ne sitä itse ehdottavat) mutta sittenkun se menee siihen, että jo vuokria yms.. maksellaan jossa on kyse tuhansista, ellei paristakin tuhannesta menee jo yli!!
(se pitäisi vähintään maksaa takaisin.)
ei kenelläkään vanhemmalla, ole jatkuvasti ole syöttää tömmoisia summia. niin että ei itselleen tulisi tiukkaa.
meillä eräs tuttava arvosteli meidän rahan käyttöä, kun meillä oli tiukka tilanne. nyt hän itse lypsää vanhempiaa minkä kerkiää. elää yli varojen...
(tosin elämä ei aina mene niinkuin suunnittelee. mutta silloin pitäisin suuni kiinni)
ymmärrän aloittajan pointin
jokaisen AIKUSEN tulisi elättää itsensä.
Se on lähinnä kylmä totuusAlkuperäinen kirjoittaja Candide:Onko tämä "sen ikäisyys" tässä nyt kehu vai moite?
Jos meillä tarvittaisiin lastenpatja mutta siihen ei ole varaa, niin onhan se rahalla patjan ostaminen kaupasta tai omin käsin patjan ompeleminen vaikka vanhoista peitoista sama tulos, jossa lapsi pääsee nukkumaan pehmeälle alustalle.Alkuperäinen kirjoittaja Candide:Minusta raha ja tekojen kautta auttaminen ovat ainakin jossain määrin eri asioita. Mutta jos muut pitävät niitä ihan samanlaisina asioina, niin sekin passaa minulle
=)
Minusta ei kyllä mitä haluavat, kyllä vanhemmilla pitää olla sana sanottavana mitä lapselle hankitaan. voihan joku isovanhempi vaikka olla teinin vietävissä ja uskoa, että kyllä tämä tarvii k-18 pelin tai kevytmoottoripyörän, vaikkeivat vanhemmat ole halukkaita sitä ostamaan. Joten jos jotain hankitaan (muuta kuin sitä pienehköä ) niin soisin kyllä, että vanhempien mieltä kysytään. =)Alkuperäinen kirjoittaja auringonsäde pakkashangella:kuten sanot, niin tää on kakspiippunen juttu. jotku vanhemmat on sitä mieltä, että isovanhempien KUULUU JA TÄYTYY osallistua lasten lasten kustannuksiin, osan on taas sitä mieltä, että missään nimessä isovanhemmat EI SAA osallistua näihin kustannuksiin. mä olen sitä mieltä, että ei ole pakko, mutta jos haluavat saavat ostaa lapsenlapselleen mitä haluavat, ja kyllä mä ainakin olen sille mummon murulle ostanut kaiken näköistä, joskus tuttelia, joskus vaippoja, joskus vaatteita. ja me on lapsen vanhempien kans sovittu että saan, mutta että se ei ole mikään pakko. ja mun mielestä on ihme, jos aikuiset ihmiset ei tästä asiasta saa puhumalla kompromissia syntymään
Ymmärrän mitä tarkoitat, selkeästi esitettyAlkuperäinen kirjoittaja Rähmäkäpälä:Jos meillä tarvittaisiin lastenpatja mutta siihen ei ole varaa, niin onhan se rahalla patjan ostaminen kaupasta tai omin käsin patjan ompeleminen vaikka vanhoista peitoista sama tulos, jossa lapsi pääsee nukkumaan pehmeälle alustalle.Alkuperäinen kirjoittaja Candide:Minusta raha ja tekojen kautta auttaminen ovat ainakin jossain määrin eri asioita. Mutta jos muut pitävät niitä ihan samanlaisina asioina, niin sekin passaa minulle
=)
Meillä ei ainakaan muutamaan vuoteen tule olemaan mahdollisuutta rahoittaa mitään ylimääräisiä apuja (kuten siivouspalveluja tai omakotitalkkaria) isovanhemmille, joten meidän pitää itse pestä niitä ikkunoita jos haluamme olla avuksi. Saisihan sen saman asian antamalla rahaa suoraan, vaikka raha tavaran ostoon on eri asia kuin suoraan tavaran antaminen.
Me olemme antaneet isovanhempien RAHOITTAA lastenpatjan, liesisuojan ja jotain muuta perustarviketta. Emme anna heidän ostaa suoraan valmiina, koska hakevat kaupasta kalliilla ja me mieluummin vertaamme hintoja tai ostamme käytettynä huomattavasti kaupan hintoja edullisemmin.
5000e joo aika paljon. jos itse antaisin lapselleni tollaisen summan niin en TODELLAKAAN ostaisi mitään pariin vuoteen...Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Meidän vanhemmat ei osta ikuna lapsille mitään mutta joskus parin vuoden välein ehkäpä saattavat antaa vähän rahaa. Viimeksi joululahjaksi antoivat 5000 e että saadaan ostaa mitä kivaa tarvitaan kun on asunto-, auto- ja opintolainoja,