Itsepähän riskisi otat. On nimittäin olemassa todellinen riski, että siinä vaiheessa kun olet 70-kymppinen, olet jo jäänyt yksin.
Ei saamari nuori naisihminen ala katselemaan noinkin vanhaa miestä enää sitten, kun alkuhuuma on haihtunut. Lapset (mahdolliset) pidättelee jonkin aikaa, mutta ei kauaa nekään.
Sinä et siitä enää nuorene, mutta nainen pysyy vielä parikymmentä vuotta (ja kauemminkin) hyvinkin hehkeänä, mikä tietysti sinusta tuntuu mukavalta, mutta naisesta itsestään ei. Häntä alkaa kyllä väkisinkin jossain vaiheessa tilanne jurppia. Ja nuoremmat miehet alkaa tuntua houkuttelevilta.
Lapsenne tulevat mitä todennäköisemmin olemaan avioerolapsia. Ja sinä maksat sitten niistä vielä eläkkeelläkin ollessasi. Hoh-hoi. Haluatko ehdoin tahdoin saattaa maailmaan avioerolapsia?
Totta kai olet rakastunut, suorastaan hullaantunut. Juupa juu. Itsekin nuorena neitona seurustelin jonkin aikaa itseäni yli 30 vuotta vanhemman miehen kanssa. Minua imarteli miehen innokkuus ja palvonta. Totta hemmetissä hän minua palvoi aivan hulluna. Mutta ei siitä mitään tullut kuitenkaan. Minua alkoi lopulta ärsyttää vanha mies. Vaikka kuinka oli mukava ja huomaavainen, varakaskin ja valmis antamaan vaikka mitä minulle, vanha oli vanha ja sillä siisti.
Ero oli minulle helpotus, mutta hänelle se oli vaikea. Oikeastaan minua alkoi jo hävettää, että lähdin mokomaan mukaan ollenkaan. Ystävättärenikin naureskelivat minulle. Onneksi en sentään ryhtynyt lapsen tekoon, se nyt olisi ollut vihon viimeinen virhe.
Mieti nyt ihminen, mitä olet tekemässä! Oletko nyt aivan varma, ettei kyse ole siitä, että on niin hienoa näyttää kavereille, että käsipuolessa on nuori nainen, ja että nämä olisivat sinulle kateellisia?