Onko hellyydenosoitus helpompaa pienelle lapselle, mitä isolle?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Yritin muotoilla järkevästi tuon otsikon, mutta en tiedä... hölmöltä ehkä kuulostaa.

Mutta tarkoitan siis sitä, että onko pieni lapsi helpompi ottaa syleilyyn, kehua, halata, sanoa miten tärkeä on mitä isompi lapsi, esim. teini-ikää lähestyvä?

Mietin vain sitä, kun en muista yhtään kertaa, että oma äitini olisi minua mitenkään paijannut tai halannut, kun olin lapsi. Ainoa muisto on, että piti kerran kädestä kun yritin nukkua, olin ehkä n. 8-10-vuotias. Minulla ei ollut onnellinen lapsuus. Olen nähnyt, että hän kuitenkin pitää omaa taaperoikäistä lastani sylissä ja rutistaa. En tiedä onko hän tehnyt minulle niin, kun olin alle 3-vuotias.

Miten on?
 
On se ehkä jotenkin helpompaa. Pienelle voi samalla enemmän leperrellä jne. Ei muakaan ole lapsena paljon pidetty esim. sylissä, ainakaan isompana eikä halattu. Nyt yritän muistaa säännöllisesti halata ja paijata meidän isompiakin lapsia, ja he kyllä ainakin vielä nauttivat siittä ihan kuin pienetkin.
 
Vaikea sanoa kun omani on vielä taapero. Halin kyllä kovasti melkein joka välissä ja pusuttelen, niin tyttökin tekee meille vanhemmille :) Itse asiassa yksi päivä mietin haikeana, että kohta tuo ihana taapero on niin iso ettei sitä "voi" näin vaan helliä. Sitten mietin, että miksei voi?! Uskoisin että tuo helliminen vähän vähenee, mutta on silti päivittäistä. Itse muistan kyllä istuneeni isän ja äidin sylissä aika isonakin, ja yöllä saatoin mennä jommankumman kainaloon jos pelotti. Meillä kyllä halaillaan perheen kesken tosi paljon vielä aikuisenakin, että olen tottunut osoittamaan kiintymystä elein ja kosketuksin.
 
Minua ei siis halailtu, enkä osaa halailla edes sisarieni kanssa, mutta lastani on todella luonnollista halata ja pitää sylissä. Mutta muuttuukohan se joskus.. En haluaisi että muuttuu, mutta...?
 
Minua ei siis halailtu, enkä osaa halailla edes sisarieni kanssa, mutta lastani on todella luonnollista halata ja pitää sylissä. Mutta muuttuukohan se joskus.. En haluaisi että muuttuu, mutta...?

Ei tarvitse muuttua, vähän vähenee, mutta ainakin meillä esim. 10-vuotias nauttii silminnähden , kun halaan, silitän tai hieron häntä. Olen muuten opetellut nyt aikuisena halaamaan myös vanhempiani, vaikka en ole kovasti halauksia tms. lapsena saanutkaan.
 
Pienten syliin ottaminen on ihan luonnollista. Muistan kuinka mummoni halasi minua teininä ja tunsin oloni vaikeaksi. Se voi mennä niin, että silloin kun lapsi alkaa liikkua ja touhuta omiaan niin syliin ottaminen ja halailu yleensä vähenee useimmilla.
 
Komparatiivin kanssa laitetaan Suomen kielessä KUIN.

Vanhempi KUIN hän
Helpompi KUIN edellinen
Punaisempi KUIN toinen

Ei todellakaan MITÄ.

Kaiken lisäksi nyt otsikossasi lukee, että onko pienemmän lapsen helpompi osoittaa hellyyttä muille, vaikka ajatuksesi on kysyä, että onko (aikuiselle) helpompaa osoittaa hellyyttä lapselle.

Siispä:
Onko helpompaa osoittaa hellyyttä pienelle lapselle kuin isolle?
 
Mä kyllä halailen tuota meidän 13-vuotiasta aina kun tuntuu siltä. Eikä ole vielä kertaakaan karkuun juossut. 9-vuotias tulee välillä halailemaan ja syliin ihan omaehtoisesti. Molempia olen halannut ja pitänyt hyvänä pienestä asti, niin samalla rutiinilla se menee :)

Mua on vanhempani halanneet tasan kaksi kertaa: kun pääsin ripille ja kun sain esikoiseni. Enkä pitänyt siitä, koska en ollut tottunut. En keksi sellaista tilannetta. jossa vanhempiani halaisin. Mummoa kyllä halasin silloin, kun ukkipuoli kuoli. Miehen vanhemmat halaavat aina lapsia kun menemme sinne kylään, mukavaa minusta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Björn;24599506:
Komparatiivin kanssa laitetaan Suomen kielessä KUIN.

Vanhempi KUIN hän
Helpompi KUIN edellinen
Punaisempi KUIN toinen

Ei todellakaan MITÄ.

Kaiken lisäksi nyt otsikossasi lukee, että onko pienemmän lapsen helpompi osoittaa hellyyttä muille, vaikka ajatuksesi on kysyä, että onko (aikuiselle) helpompaa osoittaa hellyyttä lapselle.

Siispä:
Onko helpompaa osoittaa hellyyttä pienelle lapselle kuin isolle?


Että sä olet nolo tyyppi!!
 
Pientä tulee pidettyä sylissä jatkuvasti, pusuteltua ja hassuteltua.
Isommatkin saavat osansa, halaavat ohimennen ja tulevat kainaloon sohvalla. Jos 13v tyttö ei makaa puoliksi mun sylissä, niin röhnöttää sitten isäpuolensa kyljessä ja 8v + 11v pojat antavat ison iltahalin ja suukon. Kaikkien hiuksia silittelen kun sattuvat käden ulottuville.
Eli on se isommille harvempaa mutta ihan yhtä luonnollista se silloinkin meillä on. Olen itse hyvin fyysinen ihminen ja ovat varmaan muksut siihen tottuneet.
 
Viimeksi muokattu:
ei mun mielestä jos on niin tehnyt pienestä pitäen ni hyvinhä se jatkuu mut ei tietenkää samanlaisena.. mua kyllä tosin varmaan halittiin pienenpienenä mut en kyl muista et olis enää 5v iän jälkeen.. :/
 
Itse en uskaltanut tulla rippikirkosta ulos, kun tiesin, että rippilasta halataan ja minä en tiennyt miten se tapahtuu. Ja kiintymyksen teeskentelyn aloittaminen tuntui puistattavalta.

Lapsiani olen silittänyt ja halaillut. Esikoinen, poika, on nyt 15-vuotias ja halaa perheenjäseniä ja sukulaisiaan (pappa järkyttyi pahan kerran, kun poika kapsahti halaamaan, mutta näytti valtavan ilahtuneelta ja onnelliselta halatessaan).

Perheemme harrastaa joskus myös kimppahaleja eli perhehaleja. Ne ovat luonteeltaan sentään humoristisia, mutta on niissä se läheisyyden ja perheen tunnelma kuitenkin aika lähellä.
 
ei mun mielestä jos on niin tehnyt pienestä pitäen ni hyvinhä se jatkuu mut ei tietenkää samanlaisena.. mua kyllä tosin varmaan halittiin pienenpienenä mut en kyl muista et olis enää 5v iän jälkeen.. :/

enkä osaa halata vanhempiani yms se tuntuu teennäiseltä:( mut halin ja pusuttelen minkä ehdin tota 2v:tä ja todellakin haluan että halaamme vielä luontevasti kun hän on aikuinen
 
Meillä 6 ja 3 -vuotiaat haluavat molemmat syliä halia ja hellintää lähes yhtä paljon. Pienempi joskus vähän enemmän. Voi olla, että murrosikää kohti hellitään vähemmän, mutta se ei tule takuulla johtumaan meistä vanhemmista, vaan lapsista, sitten kun eivät enää halua syliin ym. Mulle ei olisi mitenkään vaikeaa helliä isoa lasta.
 
Tottakai se on pikkulapselle helpompaa, kuin murkkuikäiselle, koska murkkuikäinen laittaa siihen jo omat rajansa.
Murkkuikäistä pitää kohdella eri tavoin ja antaa hellyyttä eri tavoin. Hiusten pörrötys, silitys, taputus selälle, sellainen on murkulle välittämistä ja osoitus että mä rakastan sua.
Ei kukaan järkevä, normaali ihminen kaappaisikaan tosta vaan murkkua syliinsä ja pussaisi, kuten taaperolle tehdään. Murkku on jo aikuiseksi kasvamassa.
Toki häntäkin halataan ja suukotellaan, mutta hänen omilla ehdoillaan.
 

Yhteistyössä