K
"kolmen äiti"
Vieras
Minusta ainakin tuntuu,että tulen hulluksi meidän tyttökatraan vanhimman,8veen kanssa..Ja niin meinaa käydä isillekin..Hän on marttyyrinen,nirsoilija,hermostunut,alemmuudentuntoinen...Paljon itkua on mahtunut 8 vuoteen,ja paljon hankalia tilanteita...Osaa olla myös reipaskin,kunhan saa tarpeeksi huomiota..Mutta kun se huomio ei ole niin yksinkertaista kahden siskon kanssa jakaa..Ja,kun äitikin on aika oikullinen niin voitte kuvitella,millainen suhde meillä tyttären kanssa väliin on..Ja huolettaa hurjasti,että mitä se on tulevaisuudessa..Onko esikoinen aina se,joka ajattelee jäävänsä vähemmälle ja joka on se vaikein luonne käsitellä..?
Tänään oli esim.tilanne,että neiti valitti aamulal nälkää..Minä siihen,että mitäs haluaa syödä..ja mitään syötävää ei kuulemma ole..(Vaihtoehtoina olisi ollut leipää,jogurttia,muroja,puuroa)..Mitäs siihen sitten voi enää sanoa,kuin vain huokahtaa syvään..Meillä on monesti näitä tilanteita,että mikään ei vaan kelpaa ja sitten huudetaan kurkku suorana ja märistään..Voiko elämä ola näin vaikeaa!
Välillä tutnuu,että oli hirveä virhe saada enempää lapsia,koska esikoinen on niin vaikea tapaus isosiskona..
Tänään oli esim.tilanne,että neiti valitti aamulal nälkää..Minä siihen,että mitäs haluaa syödä..ja mitään syötävää ei kuulemma ole..(Vaihtoehtoina olisi ollut leipää,jogurttia,muroja,puuroa)..Mitäs siihen sitten voi enää sanoa,kuin vain huokahtaa syvään..Meillä on monesti näitä tilanteita,että mikään ei vaan kelpaa ja sitten huudetaan kurkku suorana ja märistään..Voiko elämä ola näin vaikeaa!