Meillä on yhteiset tilit (käyttö sekä säästö), on ollut siitä asti kun muutettiin yhteen, ja hyvin on aina toiminut. Meillä ei ole "sinun ja minun" rahoja, vaan "meidän" rahat, ja kumpikin töissä käydessään ajattelee hankkivansa rahaa meille, ei itselleen. Laitamme molempien tulot kokonaan tai suurimmaksi osaksi sinne, ja maksellaan sieltä kaikki elämisen kulut. Tämä on meille täysin luonteva juttu ja olemme rahankäyttötottumuksiltamme samanlaisia, melko pihejä, joten koskaan ei ole tullut tilannetta, että toinen törsäisi yllättäen isoja summia.
Jos joskus harvoin toinen haluaa ostaa jotain kalliimpaa - esim. meilläkin miehellä taitaa olla nyt hyllyssä yli 300 euron edestä viskejä - niin kysyy toiselta, onko se okei. Ja kyllä se yleensä onkin, jos sillä hetkellä ei ole erityisen tiukkaa.
Molemmilla kyllä on olemassa omatkin tilinsä, mutta hyvin vähällä käytöllä. Lähinnä sitä varten, jos haluaa hemmotella itseään jollakin mitä toinen ei kuitenkaan ymmärtäisi, tai jos aikoo ostaa toiselle esimerkiksi lahjan eikä toinen saa nähdä tilitapahtumaa verkkopankista
Ehkä me sitten olemme riippuvaisia. Ja onnellisia ja tyytyväisiä näin.