Itsekään en haluaisi olla yksi isosta laumasta. (meitä oli 4, ja se oli mielestäni jo liikaa) Kumma, että niin moni suurperheessä elänyt kuitenkin väittää että elämä oli mahtavaa.Alkuperäinen kirjoittaja gr:Minulle henk.koht. olisi aikamoinen purtava tuo 5 lasta. Asutaan kerrostalossa, meillä on elukoita, haluan menestyä työelämässä, en oikeasti jaksaisi niin montaa lasta, haluan antaa enemmän yksilöllistä aikaa lapsille... Näistä syystä en halua kuin 1 tai 2 lasta.
Itse olen kasvanut ISOSSA perheessä ja "traumat" jäi. En halua sellaista enää.
Mutta ymmärrän kyllä hyvin että jotkut haluavat monta lasta.
Mä sain ainakin huomiota, rakkautta ja sain myös harrastaa ! En koskaan kokenut, että vanhemmillani ei olisi ollut aikaa mulle. Ja kaiken lisäksi oli aina leikkikavereita. Kyllä isossa perheessä eläminen on rikkaus, jos vaan vanhemmat jaksavat panostaa jokaiseen lapseen yksilönä.Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Itsekään en haluaisi olla yksi isosta laumasta. (meitä oli 4, ja se oli mielestäni jo liikaa) Kumma, että niin moni suurperheessä elänyt kuitenkin väittää että elämä oli mahtavaa.Alkuperäinen kirjoittaja gr:Minulle henk.koht. olisi aikamoinen purtava tuo 5 lasta. Asutaan kerrostalossa, meillä on elukoita, haluan menestyä työelämässä, en oikeasti jaksaisi niin montaa lasta, haluan antaa enemmän yksilöllistä aikaa lapsille... Näistä syystä en halua kuin 1 tai 2 lasta.
Itse olen kasvanut ISOSSA perheessä ja "traumat" jäi. En halua sellaista enää.
Mutta ymmärrän kyllä hyvin että jotkut haluavat monta lasta.
Olisin halunnut minäkin joskus huomiota ja harrastaa.
Ei saanut (ollut rahaa siis) harrastaa,äiti ompeli vaatteet (koulussa kiusattiin rytkyjen takia).... Eikä lapsille ollut yksilöllistä aikaa.Alkuperäinen kirjoittaja gr:Minulle henk.koht. olisi aikamoinen purtava tuo 5 lasta. Asutaan kerrostalossa, meillä on elukoita, haluan menestyä työelämässä, en oikeasti jaksaisi niin montaa lasta, haluan antaa enemmän yksilöllistä aikaa lapsille... Näistä syystä en halua kuin 1 tai 2 lasta.
Itse olen kasvanut ISOSSA perheessä ja "traumat" jäi. En halua sellaista enää.
Mutta ymmärrän kyllä hyvin että jotkut haluavat monta lasta.
Ok. Meillä vain äiti oli lasten kanss,a isä alkoholistinarsisti, joten se ehkä selittää, että äidin voimat ei riittäneet. Teki kaiken yksin.Alkuperäinen kirjoittaja mä vaan:Mä sain ainakin huomiota, rakkautta ja sain myös harrastaa ! En koskaan kokenut, että vanhemmillani ei olisi ollut aikaa mulle. Ja kaiken lisäksi oli aina leikkikavereita. Kyllä isossa perheessä eläminen on rikkaus, jos vaan vanhemmat jaksavat panostaa jokaiseen lapseen yksilönä.Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Itsekään en haluaisi olla yksi isosta laumasta. (meitä oli 4, ja se oli mielestäni jo liikaa) Kumma, että niin moni suurperheessä elänyt kuitenkin väittää että elämä oli mahtavaa.Alkuperäinen kirjoittaja gr:Minulle henk.koht. olisi aikamoinen purtava tuo 5 lasta. Asutaan kerrostalossa, meillä on elukoita, haluan menestyä työelämässä, en oikeasti jaksaisi niin montaa lasta, haluan antaa enemmän yksilöllistä aikaa lapsille... Näistä syystä en halua kuin 1 tai 2 lasta.
Itse olen kasvanut ISOSSA perheessä ja "traumat" jäi. En halua sellaista enää.
Mutta ymmärrän kyllä hyvin että jotkut haluavat monta lasta.
Olisin halunnut minäkin joskus huomiota ja harrastaa.
Juurikin meinasin vastata että minusta jo kahdessakin on aikasta paljon työtä!Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Mielestäni 5 lasta on suurperhe jo.
Alle 5 ei ole.
Onhan se monta lasta, mutta jos äiti rakastaa kotitöitä ja lastenhoitoa ja isä myös, niin mikä siinä.
Siksipä noin vastasinkin. Nelihenkisessä perheessä on jo enemmän ruoanlaittoa, siivousta ja pyykkiä ja lastenhoitoa kuin aina jaksaisi. Joten noita täytyy kylllä rakastaa, jos 5 lasta on. Minä en rakasta.Alkuperäinen kirjoittaja vattuli:Juurikin meinasin vastata että minusta jo kahdessakin on aikasta paljon työtä!Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Mielestäni 5 lasta on suurperhe jo.
Alle 5 ei ole.
Onhan se monta lasta, mutta jos äiti rakastaa kotitöitä ja lastenhoitoa ja isä myös, niin mikä siinä.