Ongelma lapsen pihakavereista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Murheellinen isi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Murheellinen isi

Vieras
Moi, voisinko saada ideoita, miten toimia seuraavassa tilanteessa:
YRITÄ JAKSAA LUKEA, SILLÄ ASIA PAINAA SYDÄNTÄ!!!

Lähtötilanne:

Meillä 3 ja puoli-vuotias poika ja 1 ja puoli-vuotias tyttö.
Naapuri 1:llä on 4-vuotias tyttö ja 2-vuotias poika
Naapuri 2:lla on 5 ja 3- vuotiaat tytöt.

Meidän poika tykkää valtavasti leikkiä naapuri 1:n lasten kanssa, jotka ovat meidän lasten tapaan kotona hoidossa. myös naapuri 1:n lapset tykkää kovasti meidän lapsista. Aina kuitenkin, kun naapuri 2:n tytöt tulee pihalle päiväkodin jälkeen, alkaa vanhempi heistä (5-vuotias) yllyttämään toisia lapsia olemaan leikkimättä meidän pojan kanssa. Miksi -en tiedä, mutta meidän poika on kovasti yrittänyt olla myös heidän kaveri. Pojalla meinaa itku päästä pihalla, ja kyselee sitten minulta, miksi tytöt ovat ilkeitä minulle. Se 5-vuotias, kun saa nämä naapuri 1:n lapsetkin mukaan siihen, että juostaan meidän poikaa karkuun, eikä keikitä sen kanssa. Sitten taas, kun nämä naapuri 2.n tytöt lähtee pois, niin kelpaa napuri 1:n lasten leikkiä meidän lasten kanssa. Poika on vaan totaalisen hämillään ja, kyselee, että onko ne minun kavereita, ja miksi ne sitten olivat ilkeitä...

Siis kertokaa, jos olisi ideoita, miten edetä. Olen yrittänyt keksiä leikkejä, joihin kaikki ryhtyisivät, kuten "rakennetaanko porukalla iso hiekkalinna?", mutta se on vaan hetkellinen keino.

Terveisin Murheellinen isi
 
Aivan tuon ikäisillä on jo näitä juttuja (%v) että ton ja ton kanssa ei leikitä. Sitten heillekin kelpaa kaveriksi kun ei muita ole saatavilla. Puhuisin myö tuon lapsen vanhemmille, emillä ainakin sellainen periaate että pihassa leikitään kaikkien kanssa ja ellei kelpaa voi pysyä sisällä yksinään. Valitettavasti siihen tarvitaan vaan sen tytön vanhempia, itse olet aika toivottamassa tilanteessa ellei heille kuulu kasvatukseen kaikkien huomioon ottaminen.
 
Miten tuon ottais hienotunteisesti puheeksi. En tietenkään voi sanoa, että teidän tytön täytyy pitää meidän pojasta, mutta kurjaa vaan, kun onnistuu karkottamaan niitä toisia ystäviä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Murheellinen isi:
Moi, voisinko saada ideoita, miten toimia seuraavassa tilanteessa:
YRITÄ JAKSAA LUKEA, SILLÄ ASIA PAINAA SYDÄNTÄ!!!

Lähtötilanne:

Meillä 3 ja puoli-vuotias poika ja 1 ja puoli-vuotias tyttö.
Naapuri 1:llä on 4-vuotias tyttö ja 2-vuotias poika
Naapuri 2:lla on 5 ja 3- vuotiaat tytöt.

Meidän poika tykkää valtavasti leikkiä naapuri 1:n lasten kanssa, jotka ovat meidän lasten tapaan kotona hoidossa. myös naapuri 1:n lapset tykkää kovasti meidän lapsista. Aina kuitenkin, kun naapuri 2:n tytöt tulee pihalle päiväkodin jälkeen, alkaa vanhempi heistä (5-vuotias) yllyttämään toisia lapsia olemaan leikkimättä meidän pojan kanssa. Miksi -en tiedä, mutta meidän poika on kovasti yrittänyt olla myös heidän kaveri. Pojalla meinaa itku päästä pihalla, ja kyselee sitten minulta, miksi tytöt ovat ilkeitä minulle. Se 5-vuotias, kun saa nämä naapuri 1:n lapsetkin mukaan siihen, että juostaan meidän poikaa karkuun, eikä keikitä sen kanssa. Sitten taas, kun nämä naapuri 2.n tytöt lähtee pois, niin kelpaa napuri 1:n lasten leikkiä meidän lasten kanssa. Poika on vaan totaalisen hämillään ja, kyselee, että onko ne minun kavereita, ja miksi ne sitten olivat ilkeitä...

Siis kertokaa, jos olisi ideoita, miten edetä. Olen yrittänyt keksiä leikkejä, joihin kaikki ryhtyisivät, kuten "rakennetaanko porukalla iso hiekkalinna?", mutta se on vaan hetkellinen keino.

Terveisin Murheellinen isi

meillä tilanne oli mennä samantapaiseksi. Mä sit kävin yks päivä juttelemassa lasten kanssa ja kyselin heiltä että eikö teistäkin olisi kurjaa jos joutus leikkiin yksin ja toiset huutelis etteivät leiki, että silloin tulee paha mieli. Juteltiin lasten kanssa asiallisesti ja tulos oli hyvä. Nyt ei enää jätetä ketään syrjään. Tää toimi meillä ja jos tälläinen ei toimi niin sitten vanhempien kanssa.
 
Ja jos ei kyseisen syrjijälapsen vanhemmilta heru asiaa kohtaan empatiaa niin anna suoraa palautetta kyseiselle lapselle. Kyllä viisivuotiaan pitää pystyä ottamaan kommenttia tästä asiasta jo!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Aivan tuon ikäisillä on jo näitä juttuja (%v) että ton ja ton kanssa ei leikitä. Sitten heillekin kelpaa kaveriksi kun ei muita ole saatavilla. Puhuisin myö tuon lapsen vanhemmille, emillä ainakin sellainen periaate että pihassa leikitään kaikkien kanssa ja ellei kelpaa voi pysyä sisällä yksinään. Valitettavasti siihen tarvitaan vaan sen tytön vanhempia, itse olet aika toivottamassa tilanteessa ellei heille kuulu kasvatukseen kaikkien huomioon ottaminen.

No sepäs tästä tilanteesta tekeekin mielenkiintoisen, kun tyttöjen isä vaikuttaa ihan mukavalta ihmiseltä, mutta niiden äiti on sen tyypin "itseään täynnä oleva- ei omaa p.a.s.k.a.a.n.s.a haista lady", joka vaan mallillaan on tekemässä tytöistään kyllä tulevia luokan kiusaajia koulussa. (Edellisten kommentien ei pidä loukata ketään) Olen vaan miettinyt, että kenties se, että tytöt ovat päiväkodissa, on opettanut niille myös tuollaista kyynärpää-taktiikkaa ja kiusaamista. Lisäksi se, että 5-vuoitas osaa jo tuon manipuloinnin taidon.
 
Valitettavasti tuollaisia ovat myös meidän pihan 5-vuotiaat ja siitä vanhemmat tiettyyn ikään saakka. Kai se alkaa tuossa iässä se "me-ei-leikitä-sun-kanssa"- jutut, mutta se ei tietenkään lohduta sun poikaasi yhtään.

En oikein osaa antaa mitään ideoita tai vinkkejäkään tilanteeseen... Mutta oletko puhunut tyttöjen vanhempien kanssa asiasta? Jos yhdessä sopisitte että kaikki leikkii keskenään. Ehkä tyttöjen vanhemmat eivät edes tiedä että heidän isompi sorsii sun poikaa. Tälle vanhemmalle tytölle olis hyvä kertoa miten paha mieli tulee, jos jotakuta sorretaan.

Joku vanhemmista voisi katsoa hetken perään, että yhtäkään lasta ei hyljitä.Siis olla vähän kuin vahtivuorossa ulkona. Ja samalla vois opettaa vaikka jotain leikkejä johon tarvitaan enemmän lapsia. Siis kirkonrotat ja muut.

Eipä tästä varmaan apua ollut. Kirjoitit vaan niin koskettavasti että pakko oli jotain vastata. Toivottavasti poikasi pääsee takaisin tuon 5-vuotiaankin suosioon.
 
Viekä vuodatan tässä tuntojani... Se käyttäytyminen alkaa jo siitä kun meidän poika yrittää sanoa moi, niin siihen ei saa mitään vastausta. Tarkoitus ei ole saada kuulostamaan meidän poikaa täydelliseltä, koska sitä hän ei luonnollisesti ole, mutta pyrkii kuitenkin kaikkien kanssa kaveriksi, ja sanoo aina kohteliaasti toisille tervehdyksen...
 
Pyytäisin tytöt juttelemaan, ja nätisti juttelisin, että tälläinen tuntuu toisesta pahalta. Niin ei pidä toimia- ei ole sopivaa. Kerrot toivovasi, että pakoon juokseminen loppuu ja poikasi otetaan mukaan leikkeihin.
Tuon ikäiset lapset ymmärtävät kyllä tekevänsä väärin, kun saat heidät ajattelemaan miltä pojastasi tuntuu. Tykkäisivätkö he siitä jos he jäisivät leikkien ulkopuolelle? jne. Voit kertoa tyttöjen vanhemmille asiasta, mutta puuttuisin myös itse asiaan.
Puhuttelu ei tarkoita huutamista eikä sellaista pahasti sanomista, vaan juttelisit tyttöjen kanssa. Meidän pihassa ainakin toimii, että aikuiset saa puuttua toistenkin lasten tekemiseen, jos näkevät tai kuulevat sopimattomista jutuista. Toivonkin että lasteni toimintaa ohjataan, jos tekevät jotain väärin.
Tsemppiä!
ps. Vanhemmille puhuessa varo syyttelevää sävyä... kysy vaikka heiltä neuvoa, mitä asialle voisi heidän mielestään tehdä, pystyisivätkö auttamaan asiassa jne ja haluavatko itse puhua tytöille, vai onko heille ok jos juttelet tytöille...
 
Mites olisi pieni muistutus tytölle, että olisiko kiva jos te alkaisitte syrjimään häntä, että olette ajatelleet pihan lasten kanssa mennä vaikkapa hop loppiin viettämään päivää, että kyseinen tyttö ei varmaan voi tulla sitten teidän mukaan kun ei voi leikkiä teidän pojan kanssa. Tuollaista kieltä 5 vuotias jo ymmärtää kummasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sirkkuli:
Pyytäisin tytöt juttelemaan, ja nätisti juttelisin, että tälläinen tuntuu toisesta pahalta. Niin ei pidä toimia- ei ole sopivaa. Kerrot toivovasi, että pakoon juokseminen loppuu ja poikasi otetaan mukaan leikkeihin.
Tuon ikäiset lapset ymmärtävät kyllä tekevänsä väärin, kun saat heidät ajattelemaan miltä pojastasi tuntuu. Tykkäisivätkö he siitä jos he jäisivät leikkien ulkopuolelle? jne. Voit kertoa tyttöjen vanhemmille asiasta, mutta puuttuisin myös itse asiaan.
Puhuttelu ei tarkoita huutamista eikä sellaista pahasti sanomista, vaan juttelisit tyttöjen kanssa. Meidän pihassa ainakin toimii, että aikuiset saa puuttua toistenkin lasten tekemiseen, jos näkevät tai kuulevat sopimattomista jutuista. Toivonkin että lasteni toimintaa ohjataan, jos tekevät jotain väärin.
Tsemppiä!
ps. Vanhemmille puhuessa varo syyttelevää sävyä... kysy vaikka heiltä neuvoa, mitä asialle voisi heidän mielestään tehdä, pystyisivätkö auttamaan asiassa jne ja haluavatko itse puhua tytöille, vai onko heille ok jos juttelet tytöille...
Täytyy tosiaan yrittää miettiä, miten sen ottais asiallisesti puheeksi, jottei ainakaan aiheuta lisää hallaa tilanteeseen. Tulee vaan se pelko, että poikaa alettais entistä enemmän syrjiä, kun kerran isin piti puuttua asiaan, mutta tokkopa tuon ikäiset vielä sillain ajattelevat...?

 

Yhteistyössä