On se niin väärin, että normipainoinen tahtoo laihduttaa!

[mm]

Minä olen 179cm ja painoin lähtötilanteessa 84kg. Nyt olen saanut painoa pudotettua 10kg, mutta kolme kiloa meinaan vielä tiputtaa (joo olin vaan päättänyt, että se 71kg jonka painoin ennen näitä kolmea lasta olisi oikea paino). Ja nyt saan koko ajan kommentteja ympäriltäni (äidiltäni, siskoltani ja jopa mieheltäni) että lopeta nyt hyvä ihminen jo...
Ja silti minusta tuo minun tavoitteeni ei ole mitenkään kohtuuton.

hienosti olet tsempannut :flower: onnea

Kiitos! Tulipa hyvä mieli

 

[hm]

Niin tuttua :/ Itsekin olen laihduttanut 46 kiloon ja pituutta on 152cm. En voinut sietää itseäni, kun paisuin parissa vuodessa lähemmäs 60 kiloon. Nyt olen kuulemma surkastuttanut kaikki mahdolliset lihakseni ja olen anorektikko. Kuntosalilla käyminen ja muu aktiivinen liikkumisenikin on kuulemma täysin hullua.

 

[Metso harmona]

Tsemppiä nyt vaan sinne, terveisin etelän pläski! Noeivaan, painoa on 80kg ja pituutta 164, enkä koe tuota sinun laihduttamista mitenkään kauhistuttavana. Tottakai jokanen saa laihduttaa jos näin haluaa? Ei ulkopuoliset pysty sanomaan onko sulla hyvä olla sen painosena kuin olet, itte sen määrittelet.

Muistan kun laihdutin 65-kilosena kun mulla on aina ollut iso perä ja muhkeat reidet, niin sain satikutia kaveripiirissä. Olin se isoin meistä ja sellasena olis pitänyt pysyäkkin vissiin? Mustahan tulee ihan tikku ja anorektikko jos laihutan! Huomaan miten joitakin kirpasee kun olen nyt laihtunut 10kg ja jaksan riemuita asiasta. Joko kommentteja ei tule laisinkaan, tai sitten ne ovat laimeita kuin herneetön ärtsoppa. Ja hei, mä olin sentään merkittävän lihava.

 

[vieras]

Samaa mieltä! Ihmiset eivät ymmärrä, että ongelma ei ole painossa, vaan korvien välillä kun ei hyväksy itseään edes normaalipainoisena. Omapa on asiani.

 

[ap]

Tommosta se tuppaa olemaan. Laihduta ihmeessä, mutta pidä asiasta matalaa profiilia niin pääset helpommalla.
Mutta jos tuntuu vaikealta ja keho selvästi kynsin hampain taistelee vastaan (mitä joskus käy normaalipainoisena) niin kannattaa vaan luovuttaa ja opetella hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ennen kuin henkinen terveys menee.

Mä en usko tuohon, että keho taistelee oikeasti kynsin hampain jos sitä ylimääräistä selvästi on. Tai siis varmasti taistelee rasvavarastoistaan, mutta jos sitä läskiä on, niin sen saa ihan varmasti poiskin, sanotaan näin päin. En ajatellut hyväksyä isoa vatsaani ja tätä isoa oloa, vaikka tulisikin olemaan vaikeaa. Olen painanut ennen 60-65kg joten siitä lähdetään.

Jos on ylimääräistä rasvaa ihan selvästi (kuten mulla, vaika normaali olenkin) ja jenkat tursuilee jne., niin kyllä silloin on ruokavaliossa ja elämäntavoissa joku vika, jos se ei ota lähteäkseen. Ei sitä tarvitse hyväksyä ja luovuttaa. Pitää vain etsiä viat metodeista. JOkainen perusterve bmi:n ylärajoilla keikkuva, ylimääräistä omaava henkilö saa ihan varmasti painoa pois ja bmi:tä alemmas.

 

[nala]

Ai.. Mä oon 174cm ja 64kg ja tarvis kyllä tiputtaa.. En tunne itseäni normaalipainoiseksi.

 

[Lilii lisänimetön]

En tajua mikä siinä on vaikea sulattaa, normaalipainon sisään mahtuu 10-15 kg helpostikin, joku tykkää olla sen alarajoilla, joku ylärajoilla.

 

[vieras]

Jospa niitä käy vaan kateeksi kun sinulla on itsekuria laihduttaa

 

[SeInka]

Tommosta se tuppaa olemaan. Laihduta ihmeessä, mutta pidä asiasta matalaa profiilia niin pääset helpommalla.
Mutta jos tuntuu vaikealta ja keho selvästi kynsin hampain taistelee vastaan (mitä joskus käy normaalipainoisena) niin kannattaa vaan luovuttaa ja opetella hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ennen kuin henkinen terveys menee.

Mä en usko tuohon, että keho taistelee oikeasti kynsin hampain jos sitä ylimääräistä selvästi on. Tai siis varmasti taistelee rasvavarastoistaan, mutta jos sitä läskiä on, niin sen saa ihan varmasti poiskin, sanotaan näin päin. En ajatellut hyväksyä isoa vatsaani ja tätä isoa oloa, vaikka tulisikin olemaan vaikeaa. Olen painanut ennen 60-65kg joten siitä lähdetään.

Jos on ylimääräistä rasvaa ihan selvästi (kuten mulla, vaika normaali olenkin) ja jenkat tursuilee jne., niin kyllä silloin on ruokavaliossa ja elämäntavoissa joku vika, jos se ei ota lähteäkseen. Ei sitä tarvitse hyväksyä ja luovuttaa. Pitää vain etsiä viat metodeista. JOkainen perusterve bmi:n ylärajoilla keikkuva, ylimääräistä omaava henkilö saa ihan varmasti painoa pois ja bmi:tä alemmas.

(Olen siis tuo Inka nyt mustana)
Olen kanssasi ihan samaa mieltä. Tarkoitinkin tuolla kommentilla nyt lähinnä niitä (joita on paljon!) jotka ovat jo hoikkia, mutta silti ikuisia laihduttajia, kun aina pitäisi olla sen 3 kiloa kevyempi. Tuollainen vaikuttaa elämänlaatuun jo sen verran, että harmittaa katsella sivusta. Tietysti jos ylimääräista selvästi on ja haluaa sen pois niin siitä vaan! Mutta jos on jojoillut tai junnannut paikallaan koko aikuisikänsä tyytymättömänä, niin minä jo etsisin uutta murehdittavaa...

 

[vieras]

Ap, mä luulen enemmänkin, että ne ovat vain sinulle kateellisia, jos sinulla on itsekuria laihduttaa. Itselläni on pituutta 172 cm ja painoin raskauden jälkeen 83kg. Silloin kukaan ei kommentoinut kilojani. Nyt olen 20 kiloa kevyempi ja kyllä kommentoidaan laihuuttani. Vielä olisi tavoite pudottaa paino 5 kiloa. Sitten olen itse tyytyväinen. Muut saa ajatellani painosta ihan mitä vaan!

 

[Rieputarallaa]

Se on totta, että minun mielestäni ihmisen pitää hyväksyä se, että aika muuttaa vartaloa. Kroppa ei pysy ikuisesti samanlaisena kuin kaksikymppisenä.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ihminen saisi olla hyvässä kunnossa, painaa järkevissä rajoissa haluamansa verran ja muokata kroppaansa kuntoilemalla.

Ehkä sä olet mainostanut laihduttamistasi kovasti ja sillä tavalla, että ympäristösi yliopainoiset kokevat sen ilkeilynä tai ainakin vähättelynä omaa painoaan kohtaan.

Itse en tee omasta laihduttamisestani numeroa - kyse on minun projektistani, joka ei muille kuulu.

 

[tuskin tiputukseen]

oksettavaa kun näkee niitä tikkuja kaupungilla. Hyväksykää sitten se tosiasia että jos jollaki oskettaa niin sitte oksettaa. Pysytte sisällä sitte. Täts it.

Jaahas, taas joku kateellinen jolla ei ole itsekuria laihduttaa

olen 68kg/172cm Ja tyytyväinen. Aikoinaan laihdutin 8kg ja sitten lopetin. Tämä paino pysynyt jo vuoden ajan. Jos laihduttaisin vielä yhtään enemmän niin mut voi kärrätä tiputukseen

No huh! Minä olen 177cm ja 65kg, ja ihan heittämällä joutais muutama kg tippua. :0

 

[ap]

Se on totta, että minun mielestäni ihmisen pitää hyväksyä se, että aika muuttaa vartaloa. Kroppa ei pysy ikuisesti samanlaisena kuin kaksikymppisenä.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ihminen saisi olla hyvässä kunnossa, painaa järkevissä rajoissa haluamansa verran ja muokata kroppaansa kuntoilemalla.

Ehkä sä olet mainostanut laihduttamistasi kovasti ja sillä tavalla, että ympäristösi yliopainoiset kokevat sen ilkeilynä tai ainakin vähättelynä omaa painoaan kohtaan.

Itse en tee omasta laihduttamisestani numeroa - kyse on minun projektistani, joka ei muille kuulu.

En ole mainostanut. On muutaman kerran tullut puheeksi, kun ovat oikein kaivaneet asian esille, kun olen siitä kakusta kieltäytynyt tai huomasivat, että olen ostanut vaa'an.

Ja juu, ymmärrän toki, että kroppa ei pysy ikuisesti samanlaisena kuin kaksikymppisenä, mutta minähän olenkin vasta 26 Ja ei kai se iän tuoma muutos automaattisesti tarkoita läskiä.. Mulla vaan on tilanne se, että ylimääräistä on ihan selvästi ja ei ole hyvä olla. Minulle se 60-64kg olisi ihannepaino eikä se taatusti olisi epärealistista kaipuuta teiniajan vartaloon, saati lähelläkään anoreksiaa.