On kyllä huono-äiti olo taas.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Rytkäätys
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Rytkäätys

Aktiivinen jäsen
08.10.2007
11 055
2
36
Savon syämmessä <3
Meidän uhmaikäinen kun on tehnyt nyt noista päiväunille rupeamisesta sellaisen souvin että huhhuh. Kaikkeni nätisti yritin ja hellästi koettelin laittaa unten maille, mut sit yli tunnin yrittämisen jälkeen paloi hihat ja karjaisin että "Nyt loppu vinkuminen ja pää tyynyyn", niin totteli ja tuolla nyt nukkuu kuin enkeli ja itselläni tietysti morkkis kun piti ääntä korottaa kun en semmoisesta tykkää. Näköjään se vaan joskus kovasti sanominen on ainut mikä tehoaa. Kasvatuksessa menny jotain pieleen vissiin. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Meidän uhmaikäinen kun on tehnyt nyt noista päiväunille rupeamisesta sellaisen souvin että huhhuh. Kaikkeni nätisti yritin ja hellästi koettelin laittaa unten maille, mut sit yli tunnin yrittämisen jälkeen paloi hihat ja karjaisin että "Nyt loppu vinkuminen ja pää tyynyyn", niin totteli ja tuolla nyt nukkuu kuin enkeli ja itselläni tietysti morkkis kun piti ääntä korottaa kun en semmoisesta tykkää. Näköjään se vaan joskus kovasti sanominen on ainut mikä tehoaa. Kasvatuksessa menny jotain pieleen vissiin. :(

Nytkö eka kerran korotit ääntäsi :D? Minä olen sihahtanu alta vuosikkaalle, että turpa kiinnim, nyt nukutaan. Tuskin olen ainoa ja jos olen, niin nostan hattua muille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tiina:
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Meidän uhmaikäinen kun on tehnyt nyt noista päiväunille rupeamisesta sellaisen souvin että huhhuh. Kaikkeni nätisti yritin ja hellästi koettelin laittaa unten maille, mut sit yli tunnin yrittämisen jälkeen paloi hihat ja karjaisin että "Nyt loppu vinkuminen ja pää tyynyyn", niin totteli ja tuolla nyt nukkuu kuin enkeli ja itselläni tietysti morkkis kun piti ääntä korottaa kun en semmoisesta tykkää. Näköjään se vaan joskus kovasti sanominen on ainut mikä tehoaa. Kasvatuksessa menny jotain pieleen vissiin. :(

Nytkö eka kerran korotit ääntäsi :D? Minä olen sihahtanu alta vuosikkaalle, että turpa kiinnim, nyt nukutaan. Tuskin olen ainoa ja jos olen, niin nostan hattua muille.

No ei oo eka kerta, mutta koetan sitä välttää parhaani mukaan. Joka kerta siitä tulee morkkis ja paha mieli. Kun toinen on kuitenkin vielä niin pieni ja yleensä kiltti. Ja on mullakin ärräpäitäkin lennelly ja sen jälkeen ei voi morkkista sanoin kuvata. :ashamed:
 
Mullakin paha mieli, kun äsken yritin ja yritin syöttää tuota 1v3kk, joka yleensä on tähän asti syönyt hyvin. Aamullakaan ei tahtonut syödä, ei ole kipeä, joku vaihe nyt vaan menossa. Nostin pois syöttötuolista, niin sitten tulikin ja olisi halunnut lattialle , että syötän. nostin tuoliin ja taas kitisi. nostin pois ja sanoin"Ole sitten syömättä", kovalla äänellä. pieni säikähti..No lohduttelin sitten ja pyysin anteeksi
 
:whistle:

Juu, semmosta sattuu...

Meidän tyttö on välillä aivan mahdoton kun pitäisi aamulla päiväkodille kävellä. Sitten kun joku kerta pinna palaa ja tiuskasen vähemmän kauniisti niin neiti yllättäin käveleekin nätisti loppumatkan ja itselle jää epämääräinen olo.
 
Täällä yksi huono äiti myös. JA HEI, ME EI OLLA HUONOJA ÄITEJÄ!

Kyllä äideilläkin pinna joskus palaa. Olen minäkin huutanut alle vuoden ikäiselle lapselle, että hiljaa pentu jne. Ja odotetusti aivan kauhea morkkis ja lapsi heti syliin-olo. Mutta minkäs teet. Siitä sitä on sitten aina noustu. Minä en halua sädekehää pääni ympärille sen takia, että esitän olevani täydellinen äiti, kun en kertakaikkiaan ole.

Anteeksi olen aina pyytänyt. Ja sitten itkenyt salaa itsekseni, kun lapsi esim. nukkumassa.

Tiedän miltä tuntuu.
 
Juu kuulostaa ihan tutulta. Meidän 2-vuotias on kyllä niin kova pää, että saa äidin välillä kiehumaan. Tulee huono fiilis, ku on ärähtäny, mutta eipä kauniisti sanottuna mikään näytä tehoavan. Oon aatellu, että niin saa ainakin tietää, mikä on oikein ja mikä väärin.
 
Itsehän olen nukuttanut noita meidän kullannuppuja klo.11.30 alkean. Ensin nukahti kuopus. Kolme varttia myöhemmin nukahti esikoinen, jolloin kuopus sitten juuri heräsi... Lastenhuoneen lattialla istuin toista tuntia ja nyt tulin koneelle kuuntelemaan että kumpi sieltä pitää ensin hakea pois... :snotty:
 
harvinaista on mullakin ärähtely, mutta tänään palo pinna kyllä niin täysin kun 2 vuotias sotkee sitä mukaan kun kerkeen siivota ja meillä on asunnon näyttö neljältä...ois ihan kiva että ois ees vähän paikat kunnossa, lisäks mulla nasahti selkä ja siivoominen siten kaksin verroin hankalampaa. :ashamed: :'(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Joo, kyllä näitä sattuu, mut paha mieli jää. Ja en kyllä muutenkaan ole täydellistä äitiä nähnytkään. :/ :D

Kaksplussa on täynnä täydellisiä äitejä.
Mä taas poden pahaa mieltä ja morkkista kun muksujen hiihtoloma alkoi.Yleensä niiden isä on pitänyt niitä hiihtolomilla,ainakin osan hiihtolomaa.
Me ei olla sen kanssa puheväleissä niin mulle ei ole kerrottu mitään.
Eilen 16 vee soitti isälleen ja kysyi että otatko sä meidät kun alkaa nyt se hiihtoloma.
Äijä räkäkännissä ja oli tokaisuut ehkä otan ehkä en ota mitä te sillä tiedolla teette.
Poika vastasi että olis se nyt kiva tietää ja äidinkin että kun se menee kauppaan niin ostaako ruokaa miten.Äijä siihen tokaisi: ei ole minun aikaani ja paskanen nauru päälle.
Tänään kuopus soitti koulun jälkeen että otatko meidät niin ei osaa sanoa kun on laskutkin vielä maksamatta että äitinnekö siellä taas painaa päälle että pitäis teidät saada jaloista pois.
Mulle tuli taas niin paskaäitifiilis ettei tosikaan enkä todellakaan ole niitä väkisin tuuppaamassa mihinkään,mulla on täällä miehenkin lapset koko viikon kun hänellä on töitä.
Jotenkin sitä vaan taas osaa tästäkin asiasta ittensä syyllistää vaikkei se mun vikani ole että lasten isä on tuollainen paskapää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytönjapoikienmamma:
Mullakin paha mieli, kun äsken yritin ja yritin syöttää tuota 1v3kk, joka yleensä on tähän asti syönyt hyvin. Aamullakaan ei tahtonut syödä, ei ole kipeä, joku vaihe nyt vaan menossa. Nostin pois syöttötuolista, niin sitten tulikin ja olisi halunnut lattialle , että syötän. nostin tuoliin ja taas kitisi. nostin pois ja sanoin"Ole sitten syömättä", kovalla äänellä. pieni säikähti..No lohduttelin sitten ja pyysin anteeksi

Minä olen kyllä sitä mieltä että näin pienelle ei pitäisi ärähtää (ei toki isommallekaan), mutta tosiaan meni alahuuli mutruun, ei ole tosiaan tottunu, että ääntä hälle korotetaan..

 
Varmaan raskaushormonit mulla jyllää, mut oikein oon alkanu tarkkailemaan miten mies ei ikinä kinastele lapsen kanssa, tosin nyt raksa-aikana onkin paljon vähemmän tytön kanssa kuin minä ja minun ollessa kotona. Ja tyttö on isin tyttö niin ei oikein kyllä koittelekaan miehen hermoja. Mutta mulle kiukkuaa kaikki kiukkunsa, tosin osaa olla oikein nätistikin. Mutta mulla tulee sitten huono omatunto, kun esim. päivän oon keksiny kiukkuavalle muksulle tekemistä ja illalla oon jo hermojeni ja jaksamiseni kanssa finaalissa ja mies on ihan ihmeissään kun minä oon pahalla päällä. Huoh. Taitaa monesti olla että äiti on se kakkajoonas, joka saa nämä nurjat puolet lapsiarjesta kontolleen....
 
Alkuperäinen kirjoittaja akka:
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Joo, kyllä näitä sattuu, mut paha mieli jää. Ja en kyllä muutenkaan ole täydellistä äitiä nähnytkään. :/ :D

Kaksplussa on täynnä täydellisiä äitejä.
Mä taas poden pahaa mieltä ja morkkista kun muksujen hiihtoloma alkoi.Yleensä niiden isä on pitänyt niitä hiihtolomilla,ainakin osan hiihtolomaa.
Me ei olla sen kanssa puheväleissä niin mulle ei ole kerrottu mitään.
Eilen 16 vee soitti isälleen ja kysyi että otatko sä meidät kun alkaa nyt se hiihtoloma.
Äijä räkäkännissä ja oli tokaisuut ehkä otan ehkä en ota mitä te sillä tiedolla teette.
Poika vastasi että olis se nyt kiva tietää ja äidinkin että kun se menee kauppaan niin ostaako ruokaa miten.Äijä siihen tokaisi: ei ole minun aikaani ja paskanen nauru päälle.
Tänään kuopus soitti koulun jälkeen että otatko meidät niin ei osaa sanoa kun on laskutkin vielä maksamatta että äitinnekö siellä taas painaa päälle että pitäis teidät saada jaloista pois.
Mulle tuli taas niin paskaäitifiilis ettei tosikaan enkä todellakaan ole niitä väkisin tuuppaamassa mihinkään,mulla on täällä miehenkin lapset koko viikon kun hänellä on töitä.
Jotenkin sitä vaan taas osaa tästäkin asiasta ittensä syyllistää vaikkei se mun vikani ole että lasten isä on tuollainen paskapää.

En voi muuta sanoa kuin että voimia. Ja sinä et ole huonoa äitiä nähnytkään. :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Meidän uhmaikäinen kun on tehnyt nyt noista päiväunille rupeamisesta sellaisen souvin että huhhuh. Kaikkeni nätisti yritin ja hellästi koettelin laittaa unten maille, mut sit yli tunnin yrittämisen jälkeen paloi hihat ja karjaisin että "Nyt loppu vinkuminen ja pää tyynyyn", niin totteli ja tuolla nyt nukkuu kuin enkeli ja itselläni tietysti morkkis kun piti ääntä korottaa kun en semmoisesta tykkää. Näköjään se vaan joskus kovasti sanominen on ainut mikä tehoaa. Kasvatuksessa menny jotain pieleen vissiin. :(

voi hellanlettas, ihan jouduit ääntäsi korottamaan ja omatunto soimaa. kai sentään nyt lahjot lastasi jotenkin..? onnea vaan jatkoon, toivottavasti lapsesi ei päädy eri viranomaisten tilastoihin kasvatuksen puutteen vuoksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kuritta kasvaa:
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Meidän uhmaikäinen kun on tehnyt nyt noista päiväunille rupeamisesta sellaisen souvin että huhhuh. Kaikkeni nätisti yritin ja hellästi koettelin laittaa unten maille, mut sit yli tunnin yrittämisen jälkeen paloi hihat ja karjaisin että "Nyt loppu vinkuminen ja pää tyynyyn", niin totteli ja tuolla nyt nukkuu kuin enkeli ja itselläni tietysti morkkis kun piti ääntä korottaa kun en semmoisesta tykkää. Näköjään se vaan joskus kovasti sanominen on ainut mikä tehoaa. Kasvatuksessa menny jotain pieleen vissiin. :(

voi hellanlettas, ihan jouduit ääntäsi korottamaan ja omatunto soimaa. kai sentään nyt lahjot lastasi jotenkin..? onnea vaan jatkoon, toivottavasti lapsesi ei päädy eri viranomaisten tilastoihin kasvatuksen puutteen vuoksi.

No kyllä minä olen sitä mieltä ettei pikkulapsille pitäisi karjua, hölmöksihän siinä jo itsensä tuntee. Turpaanko olis pitäny antaa niin sit olis kunniallinen pentu kasvamassa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Varmaan raskaushormonit mulla jyllää, mut oikein oon alkanu tarkkailemaan miten mies ei ikinä kinastele lapsen kanssa, tosin nyt raksa-aikana onkin paljon vähemmän tytön kanssa kuin minä ja minun ollessa kotona. Ja tyttö on isin tyttö niin ei oikein kyllä koittelekaan miehen hermoja. Mutta mulle kiukkuaa kaikki kiukkunsa, tosin osaa olla oikein nätistikin. Mutta mulla tulee sitten huono omatunto, kun esim. päivän oon keksiny kiukkuavalle muksulle tekemistä ja illalla oon jo hermojeni ja jaksamiseni kanssa finaalissa ja mies on ihan ihmeissään kun minä oon pahalla päällä. Huoh. Taitaa monesti olla että äiti on se kakkajoonas, joka saa nämä nurjat puolet lapsiarjesta kontolleen....

Joo ja kun olet koko päivän ollut kotona kiukuttelevan huonotuulisen muksun kanssa ja hermot on katkeemispisteessä jo siinä vaiheessa kun mies tulee kotiin niin eikö vaan muksu ala olla kun enkeli eikä kiukuttele yhtään.Sano siinä sitten äijälle että se on ollu ihan kauhee koko päivän niin hullunahan se äijä pitää kun muksu on kun ihmisen mieli.Äiti on todellakin se kakkatunkio :D
 

Yhteistyössä