Mietin vaan tässä, kun edelleenkin kuopuksen ongelmia vatvotaan ja etsitään syytä siihen, miksi hän huutaa kipuaan. On huutanut jo 11 kk ajan.. Että miten hirvittävää on olla äiti. Se kamala pisto sydämessä ja jatkuva huoli, kun toinen on kipeä.. Kaikki ne valvotut yöt ja kipukohtauksiin vastaamiset.. :'( Eikä siinä kaikki, mutta se pienen kärsimys. Miksi tämä ei voi loppua jo :kieh: Ainainen odottaminen ja pienelle lisää kipua taas.. :'(