Olen siitä "onnekas" että olen "saanut" kokea nämä molemmat tavat synnnyttää.Esikoiseni todettiin olevan perätilassa ja isokokoinen niin lopulta päädyttiin sektioon.Oli kuitenkin aika karmeaa etteivät meinanneet sitä TYKSissä kuitenkaan helposti myöntää.Yrittivät vaan vielä lopuviiikoilla kääntää vauvaa vaikka itkin etten haluaisi,olin peloissani vauvan puolesta.Minua pompoteltiin lääkäriltä toiselle ja ilmeisesti he kaikki pitivät minua typeränä hysteerikkona joka ei vaan viitsi yrittää alatiesynnytystä.Lopulta eräs nuori naislääkäri totesi:"Eiköhän leikata..."Itse leikkaus oli nopea,mieheni oli pitämässä kädestä kiinni ja yhdessä puheltiin ja jännättiin siinä leikaussärmin takana että kumpiko tulee..Ja poika tuli,ihana sellainen!Leikkauksen jälkeen olin todella kipeä!Kipupumpun varassa makoilin sängyssä ja napsin särkylääkettä.Toisen päivän iltana passittivat jo ylös kävelemään ja vessaan kun katetri otettiin pois.Muistan varmaan ikuisesti sen,kun silloin yöllä tuskaisena hivuttauduin vessaan askel askeleelta seinästä kiinni pitäen ja itkin....Vaikka vauva oli ihana,niin sektion tuoma kipu himmensi iloani siitä.Mutta paranihan tämäkin täti ja pääsin oikein kunnolla kantamaan vauvaa sylissä ja hoitamaan häntä.
Toinen synnytykseni oli reilun kahden vuoden päästä ja normaali alatiesynnytys.Vaikka avautumisvaihe oli pitkä 1 1/2 vuorokautta ja supparit karmeita, niin silti valitsisin näistä kahdesta tavasta synnytää normaalin alatiesynnytyksen.Kun sain viimein likistettyä toisen poikani maailmaaan oli ihanaa päästä heti jalkeille,vessaan suihkuun yms.Muutenkin olin ylpeä itsestäni kun olin saanut/pystynyt synnyttämään normaalisti.Pääsin heti hoitamaan vauvaa,kantamaan häntä ja olemaan "oman itseni herra".Miehellänikin oli vain kokemuksia ja muistikuvia tästä sektiosynnytyksestä,että hänen ilmeensä oli todella huvittava ja hämmästynyt kun tämän jälkimmmäisen synnytyksni jälkeen hyppäsin synnytyspöydältä lattialle ja kävelin suihkuun omin jaloin.Hän oli luullut että joudun taas olemaan vuoteen omana hoidettavana ne pari päivää. Onnea kaikille odottajille synnytykseeen,oli synnytystapanne mikä hyvänsä!Oma lapsilukuni on jo täysi,että ei enään synnytyksiä minulle kiitos
Toinen synnytykseni oli reilun kahden vuoden päästä ja normaali alatiesynnytys.Vaikka avautumisvaihe oli pitkä 1 1/2 vuorokautta ja supparit karmeita, niin silti valitsisin näistä kahdesta tavasta synnytää normaalin alatiesynnytyksen.Kun sain viimein likistettyä toisen poikani maailmaaan oli ihanaa päästä heti jalkeille,vessaan suihkuun yms.Muutenkin olin ylpeä itsestäni kun olin saanut/pystynyt synnyttämään normaalisti.Pääsin heti hoitamaan vauvaa,kantamaan häntä ja olemaan "oman itseni herra".Miehellänikin oli vain kokemuksia ja muistikuvia tästä sektiosynnytyksestä,että hänen ilmeensä oli todella huvittava ja hämmästynyt kun tämän jälkimmmäisen synnytyksni jälkeen hyppäsin synnytyspöydältä lattialle ja kävelin suihkuun omin jaloin.Hän oli luullut että joudun taas olemaan vuoteen omana hoidettavana ne pari päivää. Onnea kaikille odottajille synnytykseeen,oli synnytystapanne mikä hyvänsä!Oma lapsilukuni on jo täysi,että ei enään synnytyksiä minulle kiitos