Omanapaista, ei-aikuismaista valitusta. Älä avaa, jos et siedä valittamista. (Periaatteessa turha aloitus)

[kiukkuinen ja häpeää itseään]

Tämä lähtee suoraan itsekkyydestä. Ja on itsekästä tekstiä. Eli jos näet punaista, lopeta lukeminen just tähän, minä aion avautua nyt.

Erosin pojan isästä vauva-aikaan. Alkuun yhteishuoltajuus pelasi ja saimme molemmat nauttia pojan seurasta sopuisasti. Sitten alko vei isin mukanaan ja saimme kuulla katteettomia lupauksia siitä ja tästä ja tuosta ja muusta mukavasta.
Elämä vei ja monen yksinäisen vuoden jälkeen aloin seurustelemaan miehen kanssa, joka tuntui hyvältä. Nyt olemme olleet parisen vuotta yhdessä.
Poika on ekalla.
Viime aikoina olemme viettäneet joulut ja uudetvuodet yhdessä ja tapailemme todella tiiviisti. Teemme yhdessä retkiä ja pelataan ja tehdään ruokaa yhdessä.

MUTTA, tästä lähdemme aiheeseen joka saa minulta niskavillat jo nousemaan.
Mun lapsi on niin takertunut tuohon mieheen, että alan hermostumaan.
Se ei anna rauhaa, ei yhtään rauhaa. Se ei lähde kavereiden kanssa ulos, ei mene niille käymään, ei touhua omiaan vaan roikkuu KOKO AJAN meidän perässämme.
Mikään ei riitä, ei mikään pelaaminen, ei mikään seurustelu, ei mikään.
Se ei oikeasti anna rauhaa.
Minulla jo todentotta alkaa ärsyttämään, vaikka kuinka aikaisin heräisimme miehen kanssa, tuntuu ettei poika nuku ollenkaan (vaikka tavallisesti lomalla nukkuu 9-10 asti). Se niinkuin päivystää meitä ja herää aikatavalla kymmenen minuutin sisään ja heti aamusta alkaa kärttämään pelaamaan ja leikkimään jne jne.

Eilen sitten pistin sen omaan huoneeseen leikkimään.
Ei ollut aamusta ulkona, ei lähteny kavereille, ja KOKO AJAN oli kimpussa. Piti pelata jne jne. Vaikka käytiin retkellä iltapäivästä monta tuntia, sekään ei sitten riittänyt.
Illalla minulla sitten meni hermot, ja marssitin pojan huoneeseensa ja sanoin et saa leikkiä nyt ihan itsekseen.

Olenko nyt kauhean itsekäs, paha ihminen?
Minä haluaisin hieman aikaa miehenkin kanssa, niin että saisimme katsoa töllöä rauhassa, saisimme juoda kahvit rauhassa, saisimme olla kotonani ilman että koko ajan pitää puuhata pojan kanssa. (kuulostaa kamalalta, ajattelutapani )

Joskus tuntuu että lapsi vaatii kaiken huomion, ihan kokonaan. Ja minä alan väsymään siihen. Ja sitten kun olemme kahden, tilanne normalisoituu ja hän haluaa ulos, kavereilleen, kutsuu kavereitaan meille.

 

[ei]

hän tuntuu etsivän isähahmoa tuosta miehestä..

 

[Yksi neuvo]

Huhhuh mikä tilanne. Ymmärrän täysin väsymisesi tuohon meininkiin. Poika on tottunut liian hyvälle, eli hän on tottunut siihen, että aikuiset ovat hänen ja vain hänen käytössään, vain häntä varten. Lasten kanssa on hyvä olla, leikkiä ja pelata, mutta vain välillä. Lapsen on pystyttävä olemaan joksus omissa touhuissaan ja aikuisten on saatava oma rauha lapsesta. Nyt ei muuta kuin vieroituskuurille!

 

[TiinuLiinu]

Et ole itsekäs! Poika vaikuttaa tarrautuvan sinuun ja uuteen mieheesi koska isänsä lähti ja lupaili olemattomia! Pelkää ehkä, että uusi miehesi jättää teidät kuten hänen isänsä teki!

En tiedä haluatko neuvoja mutta toivon ettet ota tätä neuvojen tuputtamisena. Luulen, että poika pelkää hylkäämistä!

Voisit ehkä puhua pojan kanssa asiasta ja yrittää selvittää mistä tuo käytös johtuu.

Voimia sulle!

 

[e]

mustasukkainen sinusta.

 

[mun muru]

Ei toi mitenkään itsekkäältä kuulostanut. Poika pärjäisi vähemmälläkin huomiolla rakkauden ja luottamuksen kärsimättä.

 

[vieras]

Monetkin tuonikäiset ovat vielä aika kiinni vanhemmissa. Eivät kaikki ole sellaisia, että olisivat aina kavereillaan, vaan tykkäävät olla nimenomaan vanhempien kanssa. Eikä se ero ole lapselle helppo juttu, varmasti sekin osaltaan näkyy tällaisena läheisyyden hakemisena. Mutta kyllä mä sanoisin - toisin kuin toivoisit - että ero ja isän alkoholisoituminen olivat varmasti tarpeeksi pahoja paikkoja lapselle, joten nyt olisi vaan löydettävä jaksamista lapsen tarpeisiin.

 

[ap]

Huhhuh mikä tilanne. Ymmärrän täysin väsymisesi tuohon meininkiin. Poika on tottunut liian hyvälle, eli hän on tottunut siihen, että aikuiset ovat hänen ja vain hänen käytössään, vain häntä varten. Lasten kanssa on hyvä olla, leikkiä ja pelata, mutta vain välillä. Lapsen on pystyttävä olemaan joksus omissa touhuissaan ja aikuisten on saatava oma rauha lapsesta. Nyt ei muuta kuin vieroituskuurille!

Tätä mieltä itsekin olen, että lapsen pitäisi pystyä (tuossa iässä ) olemaan hetken omissakin leikeissään.
Tajuan kyllä, että lapsi hakee isähahmoa, kun oma isä on luvannut katteettomia, mutta tilanne on väsyttävä. Onhan se kivaa pelata ja laittaa yhdessä ruokaa, mutta eilenkin olin jo niin hermo kireänä ettei se mitään kivaa enää ollut.
Me molemmat vaan ollaan niin hyväsydämisiä ettei hennota passittaa poikaa ulos leikkimään pihan lasten kanssa. Etenkin mies.

 

[ap]

mustasukkainen sinusta.

Tätä myös olen epäillyt.
Emme asu yhdessä, ja yleensä minä olen aika tavalla pyhitetty pojalle.
Minulla ei ole ollut ketään kumppania viiteen vuoteen, eli me todellakin olemme olleet kaksisteen.

 

[ymmärrän yskän]

mulla on samantyylinen poika , joka haluaa aina mieluiten olla aikuisten seurassa. sun tapauksessa pojan tilannetta ehkä vielä pahentaa mustasukkaisuus äidistä ym erosta johtuvat tuntemukset. pojan kanssa vois koittaa jutella asiasta ja sopia, että ensin tehdään yhdessä joku kiva juttu esim pelataan ja sitten poika menee ulos tms leikkimään, vois koittaa myös selittää , että sinä ja miesystäväsi haluatte viettää myös aikaa kaksistaan . kuitenkin niin että poika ei tunne , että häntä oltais hylkäämässä.
uusiin sääntöihin totutteleminen vie varmaan aikaa ja voihan koittaa vaikka lahjoa jollain pienellä jutulla. tosiasiassa poika ei voi kuitenkaan ikuisesti tulla teidän valiin kokoajan.

 

[isi tuu leikkii]

Mä kyllä ajattelisin, että poikasi haluaa vain tosi kiihkeästi isän. Tuossa iässä isä ja isän kanssa puuhastelu on tosi tärkeää.

 

[ap]

mulla on samantyylinen poika , joka haluaa aina mieluiten olla aikuisten seurassa. sun tapauksessa pojan tilannetta ehkä vielä pahentaa mustasukkaisuus äidistä ym erosta johtuvat tuntemukset. pojan kanssa vois koittaa jutella asiasta ja sopia, että ensin tehdään yhdessä joku kiva juttu esim pelataan ja sitten poika menee ulos tms leikkimään, vois koittaa myös selittää , että sinä ja miesystäväsi haluatte viettää myös aikaa kaksistaan . kuitenkin niin että poika ei tunne , että häntä oltais hylkäämässä.
uusiin sääntöihin totutteleminen vie varmaan aikaa ja voihan koittaa vaikka lahjoa jollain pienellä jutulla. tosiasiassa poika ei voi kuitenkaan ikuisesti tulla teidän valiin kokoajan.

Tätä pitäs kokeilla

 

[****]

sama tilanne meillä. poikasi on mustis

 

[ap]

Mä kyllä ajattelisin, että poikasi haluaa vain tosi kiihkeästi isän. Tuossa iässä isä ja isän kanssa puuhastelu on tosi tärkeää.

Tämänkin kyllä ymmärrän, mutta tähän tulee se iso mutta; emme asu yhdessä, ja näillä näkymin emme muuta lähiaikoinakaan yhteen.
Olen itsekin aika varovainen, takana on aika kitkeriä muistoja..

 

[isi tuu leikkii]

Mä kyllä ajattelisin, että poikasi haluaa vain tosi kiihkeästi isän. Tuossa iässä isä ja isän kanssa puuhastelu on tosi tärkeää.

Tämänkin kyllä ymmärrän, mutta tähän tulee se iso mutta; emme asu yhdessä, ja näillä näkymin emme muuta lähiaikoinakaan yhteen.
Olen itsekin aika varovainen, takana on aika kitkeriä muistoja..

No voisitko ajatella, että silloin kun olette teillä, olette kolmistaan. Ja joskus teet niin, että viet pojan hoitoon ja menet miehen kanssa kaksin.

Meillä on myös kolmihenkinen perhe, ja musta tuntuis kyllä hirmu oudolta ajatus, että sanoisin lapselle, että isi ja äiti haluaa olla nyt kahdestaan. Siis jos lapsi on hereillä ja kotona, niin tietysti hän saa olla meidän kanssa ihan niin paljon kuin haluaa. Toki hän leikkii joskus yksinkin omassa huoneessaan, mutta eipä tulisi mieleenkään sanoa, että menes nyt omaan huoneeseen niin isi ja äiti saa olla kahdestaan.

 

[ap]

Mä kyllä ajattelisin, että poikasi haluaa vain tosi kiihkeästi isän. Tuossa iässä isä ja isän kanssa puuhastelu on tosi tärkeää.

Tämänkin kyllä ymmärrän, mutta tähän tulee se iso mutta; emme asu yhdessä, ja näillä näkymin emme muuta lähiaikoinakaan yhteen.
Olen itsekin aika varovainen, takana on aika kitkeriä muistoja..

No voisitko ajatella, että silloin kun olette teillä, olette kolmistaan. Ja joskus teet niin, että viet pojan hoitoon ja menet miehen kanssa kaksin.

Meillä on myös kolmihenkinen perhe, ja musta tuntuis kyllä hirmu oudolta ajatus, että sanoisin lapselle, että isi ja äiti haluaa olla nyt kahdestaan. Siis jos lapsi on hereillä ja kotona, niin tietysti hän saa olla meidän kanssa ihan niin paljon kuin haluaa. Toki hän leikkii joskus yksinkin omassa huoneessaan, mutta eipä tulisi mieleenkään sanoa, että menes nyt omaan huoneeseen niin isi ja äiti saa olla kahdestaan.

Tilanne ei ole verrattavissa, te asutte yhdessä ja te näette toisianne. Teillä on yhteiset vapaa-ajat, jos lapsi menee vkonloppuhoitoon tms. Me emme asu yhdessä, minulla kaksivuorotyö ja hänellä yritys, joten yhteistä aikaa saattaa olla todella vähän.

 

[ymmärrän yskän]

tosta yhteenmuuttamisestakin kannattaa ehkä olla pojalle ihan rehellinen. miesystäväsi ei ole kuitenkaan lähdössä elämästäne mihinkään, joten pojalla ei tarvitse kuitenkaan olla huolta asiasta. jos miesystäväsi on kiinnostunut niin hehän voisivat joskus viettää myös "miesten kesken aikaa" ja vastavuoroisesti te myös vieetäisitte kaksistaan aikaa.

 

[ymmärrän yskän]

[
Meillä on myös kolmihenkinen perhe, ja musta tuntuis kyllä hirmu oudolta ajatus, että sanoisin lapselle, että isi ja äiti haluaa olla nyt kahdestaan. Siis jos lapsi on hereillä ja kotona, niin tietysti hän saa olla meidän kanssa ihan niin paljon kuin haluaa. Toki hän leikkii joskus yksinkin omassa huoneessaan, mutta eipä tulisi mieleenkään sanoa, että menes nyt omaan huoneeseen niin isi ja äiti saa olla kahdestaan.[/quote]

joojoo, mutta tilanne on kuitenkin eri. miesystävä on tavallaan kuitenki kylässä apn luona . eikä kenekään hermot kestä jos siinä mukula roikkuu kokoajan.

 

[isi tuu leikkii]

Mä kyllä ajattelisin, että poikasi haluaa vain tosi kiihkeästi isän. Tuossa iässä isä ja isän kanssa puuhastelu on tosi tärkeää.

Tämänkin kyllä ymmärrän, mutta tähän tulee se iso mutta; emme asu yhdessä, ja näillä näkymin emme muuta lähiaikoinakaan yhteen.
Olen itsekin aika varovainen, takana on aika kitkeriä muistoja..

No voisitko ajatella, että silloin kun olette teillä, olette kolmistaan. Ja joskus teet niin, että viet pojan hoitoon ja menet miehen kanssa kaksin.

Meillä on myös kolmihenkinen perhe, ja musta tuntuis kyllä hirmu oudolta ajatus, että sanoisin lapselle, että isi ja äiti haluaa olla nyt kahdestaan. Siis jos lapsi on hereillä ja kotona, niin tietysti hän saa olla meidän kanssa ihan niin paljon kuin haluaa. Toki hän leikkii joskus yksinkin omassa huoneessaan, mutta eipä tulisi mieleenkään sanoa, että menes nyt omaan huoneeseen niin isi ja äiti saa olla kahdestaan.

Tilanne ei ole verrattavissa, te asutte yhdessä ja te näette toisianne. Teillä on yhteiset vapaa-ajat, jos lapsi menee vkonloppuhoitoon tms. Me emme asu yhdessä, minulla kaksivuorotyö ja hänellä yritys, joten yhteistä aikaa saattaa olla todella vähän.

Kuulostaa kieltämättä hankalalta Ehkä voisit viedä poikaa joskus hoitoon? Isovanhemmille? Sen voin kyllä lohdutukseksi sanoa, ettei meilläkään erityisen paljon arkisin kahdenkeskistä aikaa ole. Tai on klo 20-07, mutta sekin aika menee lähinnä nukkumiseen (ja siivoamiseen ja pyykkäämiseen...).