oma elämä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pökö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pökö

Vieras
Kertokaa joku mitä se tarkoittaa. Ollaan oltu yhdessä iät ja ajat, lapsiakin on. Kaikki on muuten ok. Rakkauttaa ja läheisyyttä. Mutta vaimo ei ole onnellinen koska häneltä puuttuu oma elämä. Itse koen elämäni olevan yhtäkuin perhe-elämä. Ja viihdyn siinä elämässä. Nautin siitä kun saa olla perheen kanssa. Ja jos haluan tehdä jotain yksin, minulla on siihen mahdollisuus.
Vaimo taasen kaipaa omaa elämää. Eli mitä? Harrastuksen? Hetkiä yksin?
 
No kysy siltä vaimolta että mitä se tarkoittaa sillä omalla elämällä. Jos asiat muuten ok, niin se todennäköisesti on ikiomaa aikaa silloin tällöin esim. ystäviensä, harrastuksen tms. parissa, mutta jos asiat on vaimosi mielestä huonosti, niin se oma elämä on yhtäkuin elämä ilman sinua ja pahimmillan myös ilman lapsia.
Eikö ole ihan normaalia, että perhe-elämää viettävä ihminen joskus kaipaa hetkiä ihan itselleen, ei lapsille eikä puolisolle.
 
Sekin on jo pientä luksusta ""omaa elämää"" vaimolle , kun pääsee kaupungille shoppailemaan ilman lapsia, saa edes joskus katsoa telkusta mieliohjelman, että kukaan kitisee jaloissa tai saa surffailla vaikkapa täällä Elleissä..rauhassa.
Käydä lenkillä kavereiden kanssa tai yksin..joskus..
 
Jos nainen haluaa omaa elämää, peli on jo pelattu. On auttamattoman myöhäistä antaa omaa aikaa ystävien tapailulle, harrastuksille tai shoppailulle. Oman elämän tarve ei tyydyty kuin uuden ja jännittävän miehen huomionosoituksilla.
 
Eli asiaa tuntematta - vaimosi on passannut sinua ja lapsianne viimeiset 20 vuotta? Joutunut täysin unohtamaan omat toiveensa ja haaveensa? Nyt hän vihdoin haluaa tehdä jotain mitä on aina halunnut.
 
Ok. Minä kerron. Minä halusin aikoinani omaa elämää. Tarkoitin sillä sitä että voisin itsenäisesti tutustua uusiin ihmisiin olematta identiteeltiltäni vaimo tai äiti. Se johti siihen että ihastuin, hullaannuin ja palasin kiltisti kotiin tekemättä mitään pahaa. Kuitenkin se antoi jotain: Tunsin yhä olevani kelpaava naisena, omana itsenäni, itsekseni.

Anna hänen mennä, mutta pidä ovet avoinna hänen paluutaan varten.
 
Vai naisen pitäisi antaa kokeilla omaa elämää, mutta pitää ovat myös avoinna paluuta varten, jos vaikka se ""oma elämä"" ts. uusi mies ei olekaan sitä, mitä nainen odotti.

Menee jos menee ja jos menee, takaisin ei ole tulemista. Omia harrastuksia, kavereita ja shoppailuja saa tietenkin olla.
 
Ei sitä naista kahlitsemallakaan saa pidettyä. Irti laskeminen on ainoa keino saada nainen jäämään omasta halustaan. Eri juttu tietysti jos haluat päästä naisesta eroon. Silloin voit sulkea ovet heti hänen perässään ja laittaa takalukkoon. Ja tehdä saman taas seuraavalle ja seuraavalle..

Joka suhteessa tulee näitä kausia, kun sitä punnitsee hiljaa mielessään onko kumppani kuitenkaan se oikea, vertailee, harkitsee. Mutta ei se tarkoita sitä että eli olisi silloin menetetty. Siinä vertailussa voi jopa voittaa. Niin ja en tarkoita tällä pettämistä, stiä tapahtuu,j os on tapahtuakseen oli oman ajan tarvetta tai ei. Ja sitä ei tapahdu, jos oma mies osaa pitää naisensa hyvänä.
 
Koska yksikään nainen ei ole vieläkään selittänyt, mitä muuta se oma elämä voisi tarkoittaa. Yksi jo myönsi suoraan sen tarkoittavan ainakin hänen tapauksessaan juuri vierasta miestä.
 
Siksi että nainen on nainen ja sillä siisti. Jos se ei tarkoittaisi vieraita miehiä niin puhuisi harrastuksista, tai kasvimaan kunnostuksesta eikä omasta elämästä. Omaa elämää kun kukaan ei saa vahtia, muutoin se ei ole omaa. Ja mitä ei saa vahtia, on jotain salaista.
 
Olen 40-vuotias lapseton ja avioliitossa elävä nainen ja kaipaan myös omaa elämää.
Minä tarkoitan sillä sitä että joskus mies pitäisi minua ykkösenä elämänsä valinnoissa, ettei meidän kahden suunnitelmat häviä kun kaverit soittaa tai tulee työpaikan lentopalloturnaus. Tai kun sukulaiset ilmoittaa tulevansa yllätysvierailulle. Että hän silloin sanoisi että kuulkaa just nyt ei MEILLE käy, kun esim tietää minun olevan työstä väsynyt. Tai että hän osoittaisi sitä huomiota minulle, että saisin tuntea olevani vieläkin se haluttu ja himoittu johon hän hullaantui silloin joskus. Että kuulisin hänen sanovan puhelimeen jollekin seurankyselijälle että ei kuule käy mulla on tärkeä sovitttu juttu juuri silloin, ja tietäisin että se on vaikka vain kotoinen saunailta minun kanssani. Tai että hän näkisi kaiken vaivan ja järjestelyjen teon ja saisimme viettää viikonlopun vaikka naapurikaupungin halvassakin hotellissa... eikä sinne tarvita edes mitään ohjelmaa, ihan vaan kahdestaan oloa. Mutta ilman soittoja kavereilta. Sellaista ihanaa omaa avioelämää minä kaipaan. Se on hävinnyt jonnekin.... halusin olla taas se nuorikko joka sai kuumia katseita osakseen. Tai jolle soitettiin 10 kertaa päivässä ja jota kaivattiin. Nyt sen suuntainen toiminta kohdistuu kavereihin. Ja mua tarvitaan kun mies etsii sukkia tai kalastusreppuaan...
 
Sinulla on pökö sama ongelma kuin mulla, paitsi että meillä se on mies joka sitä omaa elämää haluaa. Ei kuulemma ole onnellinen mun kanssani ja elämä on yhtä helvettiä ku pitää yrittää olla yhdessä mun ja lasten takia. Sanoin kyllä, että mun ja lasten takia ei tässä tarvi olla jos sulla on kerran noin vaikeaa.

Kerran ollaan jo asuttu erillään kun mies petti ja oli niin rakastunut toiseen naiseen, mutta jostain syystä sitte tahtoikin tulla takas perheensä luo.
Nyt ollaan parivuotta oltu taas yhdessä ja luulin, että hyvin menisi, vaan eipä sitte mennytkään. Mies ei oikein tiedä mitä tahtoo, toista naista on ikävä vaikka eivät tekemisissä kuulemma olekaan, sydän ei unohtaa vain voi elämänsä suurinta rakkautta ja tämä mun kanssa eläminen ei ole sittenkään sellaista kuin haluais. Kaipaa omaa elämää. Nyt on muuttamassa omaan asuntoon, mutta kuitenki aikoo viettää paljon aikaansa mun ja lasten kanssa.
Olen tässä kyllä miettinyt, etten taida hyväksyä moista suunnitelmaa. Jos kerran omaa elämää haluaa, niin eläisi sitten sitä ja miettisi samalla, että mitä loppujen lopuks elämältään sitte haluaa.
Ite en enää oikein jaksa tällaista elämää viettää. Taitavat eronmerkit olla vahvasti ilmassa.
 
Minulle se oma elämä on sitä, että saisi olla yksin kotona koknaisen viikonlopun! Tai voisi käydä paskalla ilman, että joku perheenjäsenistä paukkaa oven taakse puhumaan tärkeistä asioista. Tai että voisi lueskella rauhassa kirjaa ilman, että joku keskeyttää....että saisi edes joskus tehdä jonkun asian alusta loppuun asti ilman, että joku haluaa jotain.....että minulla olisi edes joku ihan oma tavara, jota kukaan muu perheenjäsen ei lainaa ja hävitä...

Tuossa noin aluksi niitä asioita, joita oma elämä sisältää, mutta jtka eivät monestikaan kuulu äideille ja vaimoille...
 
Jos vaimosi on kotona lasten kanssa, hän varmaankin kaipaa joskus hetkiä, jolloin saa olla ihan itsekseen, istua kahvilassa, lukea lehteä, ajatella omia ajatuksiaan, syödä lounasta ilman, että joku koko ajan tarvitsee häneltä jotain. Lasten kanssahan on vaikea käydä edes vessassa ilman, että joku huutelee perään tai itkee oven takana.

Sanot, että jos haluat tehdä jotain yksin, sinulla on siihen mahdollisuus. Onko vaimollasi sama mahdollisuus? Sinä varmaankin nautit perheen kanssa olosta eri tavalla kuin vaimosi, koska et ole sidottu siihen aamusta iltaan (oletan, että käyt töissä). Työpaikalla saat istua ruokatunnilla ja syödä lounasta ilman, että sinun pitää koko ajan avustaa muita ruokailijoita ja siinä samalla yrittää hotkia jotain suuhusi.

Varmaan kannattaisi antaa vaimollesi hengähdystauko iltaisin, vie vaikka lapset ulos hiekkalaatikolle, jotta vaimo saa lukea päivän lehden ja olla hetken yksin.
 
Mitä muuta siihen omaan elämään kuuluu, jos harrastukset, shoppailut, lenkit ja pienet itse tehdyt matkatkin hyväksytään. Erilleen muutto ei onnistu, koska lapset ovat sen verran pieniä. Jos tässä tilanteessa lähtee, ovi ei todellakaan ole auki.

 
Niin, voi olla mutta muistelen että silloin joskus tuo mitä kaipaan oli juuri sitä omaa elämää mitä nytki kaipaan. Sitä ihaninta mitä olla voi. Multa se vaan näköjään puuttuu. Ja tän selvittämiseen meni aikaa. Luulin minäkin kaipaavani jotain omaa, ilman miestä, mutta se olikin tätä. Siellä omissa menoissa kaipasin aina just tätä.
 
Hieman tarkennusta tuohon ekaan. Molemmat ollaan kyllä töissä eikä kummankaan ole koskaan tarvinnut passata toista. Ihan ollaan yhessä menty. Mutta jotain häneltä siis puuttuu. Hänellä oli pieni ihastusksen poikanen viime vuonna ja se muutti meidän elämää. Sen jälkeen hän on miettinyt omaa elämäänsä tarkasti. Onko hänellä kaikkea. Puuttuuko jotain? Nyt hän on todennut että oma elämä puuttuu. Olen sanonut että mieti mikä on se sun elämä. Olen ehdottanut että aloita joku harrastus mutta se ei kuulema ratkase asiaa. Hänellä on ihan samat mahdollisuudet tehdä ja mennä kuin minullakin.
En oikein jaksa uskoa että hän haluaisi jonkun uuden miehen. Kyllä hänet kuitenkin siinä suhteessa tunnen niin hyvin. Mutta jotakin puuttuu.
 

Similar threads

M
Viestiä
2
Luettu
1K
M
V
Viestiä
4
Luettu
3K
Perhe-elämä
vierasvieras
V
M
Viestiä
15
Luettu
486
N
M
Viestiä
4
Luettu
1K
B

Yhteistyössä