Oltiin taas kylässä (pitkä matka) ja tarjolla oli keksiä ja yhdet pullat kaikille..

etkä kirjoitella vain omasta luutornistasi käsin ja viisastella kun olen monta kertaa jo kertonut nämänkin asiat jota jankkaat..

Hassu juttu sinänsä, mutta mitä enemmän kerrot sitä enemmän ymmärrän anoppia...

Eikö telkkarista tule mitään?
Voimahali sinulle..

Voi kiitos!

Harmi ettei koko maailma ollutkaan sun kanssa samaa mieltä. Ehkä ensi kerralla sitten.

 

Me oltiin kerran lauantai aamusta sunnuntai iltaan yhden kauempana asuvan kaveri perheen luona, jossa ei tarjottu ku kerran kahvia, kerran teetä ja noitten kans kuivaa pullaa. Perhe söi ihan normaalisti. Vietiin tuliaiseksi/yhteisiksi syötäviksi pastejoita, kahvipaketti, mandariineja, banaaneja ja kaksi jäätelöpakettia. Lisäksi vietiin lapselle suht. kalliit peli ja pusero. Ruuat laitettiin pakasteeseen ja kaappiin, ja siellä ne pysy koko vierailun ajan. Tiesivät kyllä ku sanottiin, että ne on tarkotettu kaikille. Oli pakko hakea kaupasta valmisruokaa ym. Mikroa sentään saatiin käyttää lämmittämiseen ja lainata astioita. Eivät oo mitään köyhää porukkaa, joten se ei ollu syynä.

Ei voi olla totta, kun vielä sanoitte, että tuomiset on tarkoitettu kaikille. Meillä on yksi tuttu pariskunta, jotka eivät myöskään tarjonneet meidän viemisiä eivätkä mitään muutakaan (meillä ei ollut silloin lapsia) . Otimme siitä opiksemme ja seuraavalla kerralla viemisämme antaessa sanoimme, että voisimme syödä niitä yhdessä. Se auttoi ja olisin ollut kyllä täysin hölmistynyt, jos niin ei olisi tapahtunut.

 

Mä ymmärrän mitä ap tarkoittaa. Meillä on isovanhempien luo 100 km eli 1,5h menee matkaan per suunta. Perillä ollaan muutamia tunteja. Käytännössä reissuun menee lähes koko päivä, kun matkoihin jo yksistään menee 3 tuntia. Isovanhemmat tekee automaattisesti ruokaa. Mekin teemme heille, jos he tulevat puolen päivän maissa eli ruoka-aikaan. Jos tulevat vasta iltapäivällä, kahvin kanssa on jotain vahvempaa. Viimeksi esim ruokaisaa salaattia. Kyllä meille ainakin tulee nälkä noin pitkällä reissulla, vaikka kuinka syötäisiin aamupuuro kotona. Jos ruokaa ei olisi tarjolla, kävisimme varmaan tosi paljon harvemmin kuin nykyään. Meillä on pienet lapset, jotka syö kaksi lämmintä ateriaa päivässä.

Me tarjotaan jopa ihan kaveriperheille monta sorttia kahvin kanssa, vaikka asuvat lähellä. Näin meillä on tapana ja kaverit toimivat samoin. Yleensä yksi suolainen ja sen lisäksi makeaa.

Näin meilläkin ja ymmärrän kyllä ap:n fiilikset.

Ja anteeksi vain, mutta kyllä musta pullansiivu ja keksi on aika köyhä tarjoilu..

Varsinkin kun on tälläinen viikko etukäteen sovittu kyläily varakkaiden isovanhempien luona, sitten ymmärtäisin jos joku kaveri menis yksistään käymään opiskelijakaverin luona ja olis tarjoiluna pannu kahvia ja keksiä paketista päin..

että onko toi tarjoilu ihmisistä ok. Minusta kun se on sitä lajia, että mulle kyllä tuli tosi syyllinen olo. Mulla kun on kutsumattomillekin aina varalla jotain vähän parempaa.. mutta sain käsityksen, että on normaali tarjoilu. En tiedä sitten. En ole muualla vaan moiseen törmännyt ja kun tosiaan raha eikä aikakaan ole esteenä (ovat varhaiseläkkeellä molemmat)

 

Ja jossain päin Suomea appivanhemmat aattelevat että olipa kiva kun kävivät, kun poika korjas sen vessan ovenkin ja pikkumies oli kasvanu, ja ens kerralla vois ostaa kahvin kanssa vaikka viinereitä eikä pullaa...

Niin ja niin todellista! Minäkin pitkillä pojillani pojillani aina teetän mihin en yllä tai muuten osaa. Mutta onneksi on tuo kuopuskin jo pitkä poika niin ei kaikkea tarvitse vierailuille säästää

 

Just joo, en jaksanut lukee kun aloitusviestin mutta mikä ihmeen PITKÄ matka jos tunti suuntaansa? No haloo! Luulin, että oikeesti on kyse PITKÄSTÄ matkasta - meillä siis mummoloihin väh. 3 tuntia suuntaansa. Johan joka paikkaan menee tunti... Huh huh, olipa taas aihetta valittaa...

 

Eläkkeet, varsinkin varhaiseläkkeet, ovat kyllä melko pieniä verrattuna ansiotuloihin. Töissä on nyt monelle aikamoinen harmi, kun on yt-neuvottelut menossa ja joutuvat eläkkeelle ennenaikaisesti. Tulot putoavat tosi paljon. Ja mitä isommat tulot ovat olleet, sitä isompi pudotus on.

 

Eläkkeet, varsinkin varhaiseläkkeet, ovat kyllä melko pieniä verrattuna ansiotuloihin. Töissä on nyt monelle aikamoinen harmi, kun on yt-neuvottelut menossa ja joutuvat eläkkeelle ennenaikaisesti. Tulot putoavat tosi paljon. Ja mitä isommat tulot ovat olleet, sitä isompi pudotus on.

Tämä tiedetään mutta kun on oikeasti kyseessä ERITTÄIN varakkaat ihmiset sellaiset joiden eläketulot (vaikkei nekään ole pienet) ovat hyttysen pieru heidän tuloissaan. Mutta juu juu, olemme väkisin itsemme kylään kutsuneet, raiskanneet köyhien eläkeläisten kukkarot, kohtuuttomasti odottaneet kahvin seurakis muutakin kuin pullasiivun ja keksin mieheen jne.

Olen TODELLA kohtuuton noita-akka ja varaan jo paikan helvetin tulesta.

Kyllä syyllinen ihan kaikkeen! JEP!

 

Mutta haloo nyt ihmiset. On ehkä vähän eri asia käydä tutussa ja kotoisessa mummolassa, jossa siis kaikki tuttuja (niin että voi itekkin jääkaapilla käydä) kun taas vieraassa talossa vieraiden ihmisten luona, joita ei oikeasti tunne, mutta haluaisi välien pysyvän hyvänä.

Kyllä sellaisessa tilanteessa odottaa saavansa sellaista vieraanvaraisuutta mitä tuollaisessa tilanteessa yleensä saa.

Ja vaikea sitä on mennä oudossa paikassa arvailemaan mitä isäntäväki tuumaa siitä jos lyöt hampparit kaikille mikroon..

Oletan siis että tilanne oli sellainen että on laitettu vähän parempaa päälle ja haettu tuliaiskukat jne..

 

Itse en kyllä ilkeäisi ottaa mitään anopin jääkaapista. Ja jos ottaisin, niin varmasti saisin anopin vihat päälleni ikuisiksi ajoiksi. Itse tuotua ruokaa voin kyllä vapaasti lämmittää ja tarjota lapsille, kunhan tiskaan ja siivoan jäljet.

 

Mutta haloo nyt ihmiset. On ehkä vähän eri asia käydä tutussa ja kotoisessa mummolassa, jossa siis kaikki tuttuja (niin että voi itekkin jääkaapilla käydä) kun taas vieraassa talossa vieraiden ihmisten luona, joita ei oikeasti tunne, mutta haluaisi välien pysyvän hyvänä.

Kyllä sellaisessa tilanteessa odottaa saavansa sellaista vieraanvaraisuutta mitä tuollaisessa tilanteessa yleensä saa.

Ja vaikea sitä on mennä oudossa paikassa arvailemaan mitä isäntäväki tuumaa siitä jos lyöt hampparit kaikille mikroon..

Oletan siis että tilanne oli sellainen että on laitettu vähän parempaa päälle ja haettu tuliaiskukat jne..

Sinä ymmärsit Tästähän tässä meillä on kyse, ei se kivaa ole surullista enemmänkin mutta meillä näin. Kukkia sinulle

 

Ap: mä olisin ehkä loukkaantunut, jos ei olisi ollut mitään tarjottavaa. Tosin luultavasti en silloinkaan. Pulla ja keksit on mun mielestä ihan ok, jos muustakaan ei olla sovittu ja kyse vain muutaman tunnin kyläilystä. Ottakaa ens kerralla jotkut mikroateriat lapsille mukaan, kuten joku tuolla aiemmin ehdotti, niin ei tule samanlaisia yllätyksiä kuin tänään =)

ps. Mamma italianalle laittamani kommentti ei koskenut sinua eikä ketään muutakaan henkilökohtaisesti

etkö muka itse loukkaantuisi jos vieraasi lämmittelisi tarjottaviesi jälkeen mikroruokaa? Miten sellaisella provokatiivisella käytöksellä mitenkään parannettaisiin välejä!? Ja jo sanoin, että yhteensä matkaan meni 5h se on 4vuotiaalla aika pitkä aika olla keksillä ja pullasiivulla.
MINULLE ja miehelle ja teinillekään EI väliä, mutta pieni ihminen tarvitsee vähän enemmän vai joko olet unohtanut?

Anteeksi vaan, mutta minusta et näe kyllä nyt metsää puulta.

Kyllä jokainen sen ymmärtää. Meillekin tulevat joskus hampurilaiset lapsille mukana jos lasten ruoka-aika joka on eri aikaan kun meillä, kukas tuosta loukkaantuu. Lapset syövät ne ja kahvileivät päälle kun me juomme kahvit. Yksinkertaista!

Ja mun suvussa on ollut aina runsas kahvipöytä ja tiedän, että äitivainaa olisi suuttunut verisesti jos olisin joskus omia eväitä tuonut itselleni tai lapsilleni. Sen takia tässä nyt pohdinkin, että onko vaaraa, että omien eväiden tuomisella välit viilenee vielä entisestään (sitä riskiä kun EN halua ottaa)

En usko kenenkään lapsen ruokailusta pahastuvan tai sitten tajuaa tehdä teille ensi kerran ruoan. Itselläni asuu aikuiset lapset niin lähellä ettei tuollaista tarvitse miettiä, tokihan minäkin pitkämatkalaiset ruokin, he harvoin yllättäen tulevat, kuten ette tekään.
Tai sitten syötte ensin kotona kuten jo jossain viestissä kirjoitin, niin ei tarvitse pelätä loukkaantumista. Kiva kuitenkin kun lapsi tykkää käydä, hän kokee sen varmaankin ihan hyväksi paikaksi.

 

Ja olen kerran ennemmin ja tänään sanonut lähtömme syyksi sen että lapsilla on vähän jo nälkä, että täytää tästä lähteä. Että vihjailua on harrastettu. Mutta en mä näe mitään syytä kertoa mitään toiveita. Ensi kerralla otan sitten eväät mukaan, tykkäävät he siitä huonoa tai ei. Mies ei siihen pystyisi mun täytyy se tehdä. Ei siinä mitään.

En usko, että tykkäävät huonoa =) Ja seuraavalla kerralla, kun sovitte ajankohtaa, voit sanoa anopillesi, että tulisitte mieluummin hieman myöhemmin, jotta lapset ehtisivät syödä lounaan ennen lähtöä. Tällöin anoppisi voi tarjoutua laittamaan ruuan teille tai sitten tosiaan lähdette vasta lounaan jälkeen.

Tuo olikin tosi hyvä neuvo! Tiedä vaikka innostuisi laittamaan lounaan, ei vain ole osannut ajatella ja miettii niitä viinereitä seuraavaksi kerraksi.
On se tuo Keittiskin viisas ja kiva, olen sen ennenkin todennut.

 

Eläkkeet, varsinkin varhaiseläkkeet, ovat kyllä melko pieniä verrattuna ansiotuloihin. Töissä on nyt monelle aikamoinen harmi, kun on yt-neuvottelut menossa ja joutuvat eläkkeelle ennenaikaisesti. Tulot putoavat tosi paljon. Ja mitä isommat tulot ovat olleet, sitä isompi pudotus on.

Tämä tiedetään mutta kun on oikeasti kyseessä ERITTÄIN varakkaat ihmiset sellaiset joiden eläketulot (vaikkei nekään ole pienet) ovat hyttysen pieru heidän tuloissaan. Mutta juu juu, olemme väkisin itsemme kylään kutsuneet, raiskanneet köyhien eläkeläisten kukkarot, kohtuuttomasti odottaneet kahvin seurakis muutakin kuin pullasiivun ja keksin mieheen jne.

Olen TODELLA kohtuuton noita-akka ja varaan jo paikan helvetin tulesta.

Kyllä syyllinen ihan kaikkeen! JEP!

Älä hermostu. Yritän vain keksiä selityksiä siihen, miksi tarjoilu on vaatimaton. Varakkaat ihmiset ovat monesti pihejä, sillä ei heistä muuten olisi tullut varakkaita. Ja ehkä he haluavat tulla toimeen eläkkeillään eivätkä halua koskea säästöihin. Ja ehkäpä he haluavat säästää lisää eläketuloistaan ja siksi heillä ei ole varaa "tuhlata" syömisiin.

 

Mun täytyy jatkossa ottaa ne eväät, mieheni ei tule koskaan tekemään sitä koska pelkää vanhempiansa reaktiota (siis näin uskon).
Minulla ei ole menetettävää, tai sitten viemme vaikka piiraan vietäviksi (miettiköön siitä mitä miettivät).
Ja kyllä, vaikka käynnit on rankkoja (varsinkin miehelle) niin menemme jatkossakin tuon lapsen takia. Kiitos sinulle.

On normaalia viedä pientä sytövää tuliaiseksi. Se kuuluu oikeastaan hyviin tapoihin eikä siitä voi loukkaantua.

Mun mielestä isovanhemmille EI tarvi viedä mitään syötäviä, jos ei ole erikseen sovittu!!!

Kyllä meille tuovat joskus jonkun herkkupullan, meillä usein vain keksejä kun niin laiskaksi leipojaksikin tullut nykyisin. Ja mistäs sitä äkkiä taikoisikaan kun soittavat "ootteko kotona" eivätkä kyllä mitään odotakaan, tulevat vain ja hauskaa on

 

Eihän siitä ole kyse! Miten te luette näitä ketjuja? Eihän siitä ole missään vaiheessa ollut kyse! Vaan siitä, että miten saisi nämä käynnit sellaiseksi ettei meille AIKUISILLE jäisi paska mieli!

Mun on sanottava, että minäkin kuvittelin avauksesi koskevan anoppisi kahvipöytätarjoilua. On aika selvää, että sinun suvussasi ja miehesi suvussa on erilaiset tavat. Et varmasti ole ensimmäinen nainen,jonka kohdalla näin on =) Eli sun pitää totutella miehesi suvun tavoille ja miehesi sun sukusi tavoille. Luultavasti jälkimmäisessä ei mitään ongelmaa olekaan.

Mun on aika vaikea kuvitella, että sulle ja miehellesi jäi käynnistänne paha mieli, koska tarjolla ei ollut mitään suolaista kahvileipää. Tarkoitan sitä, että ei kai se etäisyyden tunne yksillä karjalanpiirakoilla mihinkään katoa? Mielestäni sun ei myöskään kannata olla ylenmäärin varovainen appivanhempiesi kanssa. Koska jos jatkuvasti pelkäät loukkaavasi heitä, et ole oma itsesi. Ja kaiketi toivoisit, että appivanhempasi pitäisivät sinusta sellaisena kuin olet eikä sellaisena, jollaista esität kuvitellen heidän haluavan sinun olevan sellainen? Suosittelen, että olet oma itsesi. Ja anna heidän olla sellaisia kuin ovat. Jos välinne eivät lämpene, niin sitten ei lämpene ja sille ei voi mitään.

 

Eläkkeet, varsinkin varhaiseläkkeet, ovat kyllä melko pieniä verrattuna ansiotuloihin. Töissä on nyt monelle aikamoinen harmi, kun on yt-neuvottelut menossa ja joutuvat eläkkeelle ennenaikaisesti. Tulot putoavat tosi paljon. Ja mitä isommat tulot ovat olleet, sitä isompi pudotus on.

Tämä tiedetään mutta kun on oikeasti kyseessä ERITTÄIN varakkaat ihmiset sellaiset joiden eläketulot (vaikkei nekään ole pienet) ovat hyttysen pieru heidän tuloissaan. Mutta juu juu, olemme väkisin itsemme kylään kutsuneet, raiskanneet köyhien eläkeläisten kukkarot, kohtuuttomasti odottaneet kahvin seurakis muutakin kuin pullasiivun ja keksin mieheen jne.

Olen TODELLA kohtuuton noita-akka ja varaan jo paikan helvetin tulesta.

Kyllä syyllinen ihan kaikkeen! JEP!

Älä hermostu. Yritän vain keksiä selityksiä siihen, miksi tarjoilu on vaatimaton. Varakkaat ihmiset ovat monesti pihejä, sillä ei heistä muuten olisi tullut varakkaita. Ja ehkä he haluavat tulla toimeen eläkkeillään eivätkä halua koskea säästöihin. Ja ehkäpä he haluavat säästää lisää eläketuloistaan ja siksi heillä ei ole varaa "tuhlata" syömisiin.

Vaan yleensä tähän palstakulttuuriin, että oletetaan kaikkea, ei viitstä lukea edes ekaa sivua ja sitten mollataan ja tartutaan johonkin epäoleellisuuteen ja jankataan siitä sitten sivu tolkulla.

 

Eihän siitä ole kyse! Miten te luette näitä ketjuja? Eihän siitä ole missään vaiheessa ollut kyse! Vaan siitä, että miten saisi nämä käynnit sellaiseksi ettei meille AIKUISILLE jäisi paska mieli!

Mun on sanottava, että minäkin kuvittelin avauksesi koskevan anoppisi kahvipöytätarjoilua. On aika selvää, että sinun suvussasi ja miehesi suvussa on erilaiset tavat. Et varmasti ole ensimmäinen nainen,jonka kohdalla näin on =) Eli sun pitää totutella miehesi suvun tavoille ja miehesi sun sukusi tavoille. Luultavasti jälkimmäisessä ei mitään ongelmaa olekaan.

Mun on aika vaikea kuvitella, että sulle ja miehellesi jäi käynnistänne paha mieli, koska tarjolla ei ollut mitään suolaista kahvileipää. Tarkoitan sitä, että ei kai se etäisyyden tunne yksillä karjalanpiirakoilla mihinkään katoa? Mielestäni sun ei myöskään kannata olla ylenmäärin varovainen appivanhempiesi kanssa. Koska jos jatkuvasti pelkäät loukkaavasi heitä, et ole oma itsesi. Ja kaiketi toivoisit, että appivanhempasi pitäisivät sinusta sellaisena kuin olet eikä sellaisena, jollaista esität kuvitellen heidän haluavan sinun olevan sellainen? Suosittelen, että olet oma itsesi. Ja anna heidän olla sellaisia kuin ovat. Jos välinne eivät lämpene, niin sitten ei lämpene ja sille ei voi mitään.

Varsinkin kun olen jo kertonut selvästi että vanhempani ovat kuolleet. Joten juu SIINÄ SUHTAUTUMISESSA EI OLE MITÄÄN ONGELMAA. Ei ole ei kun mullan alla ovat! Ja eihän tässä herranen aika ole kyse niistä nisuista vaan siitä mitä sillä annetaan YMMÄRTÄÄ?! Kyllähän emännöinti ja tarjoilut kertoo myös siitä miten haluttja vieraat ovat. Älkää nyt helvetti sentään olko noin tekopyhiä ja paskanjauhajia, aikuiset ihmiset!

 

Älä hermostu. Yritän vain keksiä selityksiä siihen, miksi tarjoilu on vaatimaton. Varakkaat ihmiset ovat monesti pihejä, sillä ei heistä muuten olisi tullut varakkaita. Ja ehkä he haluavat tulla toimeen eläkkeillään eivätkä halua koskea säästöihin. Ja ehkäpä he haluavat säästää lisää eläketuloistaan ja siksi heillä ei ole varaa "tuhlata" syömisiin.

Tarjoilu voi olla vaatimaton myös siksi, että se ei tarjoajan mielestä ole vaatimaton. Mulle itselleni pulla ja keksit kahvin kanssa on aivan riittävä tarjoilu... sinä itse asiassa on jo puolet liikaa..., koska kotioloissa juon kahvini sellaisenaan ilman mitään syömisiä.

 

Ensinnäkään: mieheni sopii isänsä kanssa meidän kyläilyt puolin ja toisin. Ja he kertovat ajan jolloin heille käy. Meillä ei tässäkään asiassa ole niitä ns. luontevia välejä. VALITETTAVASTI.(edelleen)

Nyt peräänkuuluttaisin ap:ltä kyllä vähän sosiaalisia taitoja.

Mikä estää sinua soittamasta anopille? Tai appiukolle, sen puoleen? Mikä estää sinua vaikkapa soittamasta perään, ja sanomasta että hei, voitaisko me tuoda jotain? Mikä estää viemästä tuliaisena jotain? Mikä estää pyytämästä miestä soittamaan? Ja totta kai he kertovat ajan joka heille käy, ja miehesi voi sitten kertoa käykö teille se aika. Niin niistä ajoista sovitaan, toinen kertoo koska sopisi ja toinen kertoo käykö se.

Ei siihen mitään läheisiä välejä vaadita että osaa hoitaa asioita puhumalla, niinkuin aikusilla on tapana tehdä. Nyt tilanne on se että anoppi ei tiedä mitään siitä miten sinun suvussasi kuuluu tehdä, eikä tiedä että sinä loukkaannuit verisesti pullakahveista.

Tuo on nin totta ja siitä syntyy väärinkäsityksiä ja niitä 'inhottavia anoppeja'.
Onneksi ei itsellä tuollaisia murheita, taidan soitella, viestitellä miniöille enmmän kuin pojille, vävyn kanssa ei ehkä niin vaikka hänkin mukava ja hyvät välit.
Ihmissuhdetaidot ovat vaativa laji ja kohteliaisuus, toisen kunnioittaminen.

 

Ap: mä olisin ehkä loukkaantunut, jos ei olisi ollut mitään tarjottavaa. Tosin luultavasti en silloinkaan. Pulla ja keksit on mun mielestä ihan ok, jos muustakaan ei olla sovittu ja kyse vain muutaman tunnin kyläilystä. Ottakaa ens kerralla jotkut mikroateriat lapsille mukaan, kuten joku tuolla aiemmin ehdotti, niin ei tule samanlaisia yllätyksiä kuin tänään =)


Ja mun suvussa on ollut aina runsas kahvipöytä ja tiedän, että äitivainaa olisi suuttunut verisesti jos olisin joskus omia eväitä tuonut itselleni tai lapsilleni. Sen takia tässä nyt pohdinkin, että onko vaaraa, että omien eväiden tuomisella välit viilenee vielä entisestään (sitä riskiä kun EN halua ottaa)

No nythän sä vertaat kahta täysin erilaista tilannetta keskenään.
On hiukka eri asia popsia omia eväitä, jos pöydässä on PALJON tarjottavaa (tosin lapsen kyseessä ollessa, en silloinkaan loukkaantuisi), kuin se, että lapselle lämmittää ruuan jos ei sitä ole isäntäväen puolelta tarjottu. Etkö oikeasti näe eroa noiden tilanteiden välillä?

 

että jos minulle kommentoitte niin pahoittelen en pääse lukemaan ja siten kommentoimaan.

 

Jos itse olet niin rajoittunut, että et ymmärrä sitä, että toisilla ne välit vain on etäiset. Minulla ei ole edes heidän numeroaan jestas sentään! Meillä nyt ei ole sellaisia välejä joita monilla on ja sehän tässä surullista onkin, mutta me yritämme, luoja tietää me yritämme, mutta jos he eivät tule vastaan niin ei sille mitään voi!

Kuten jo sanoin keittikselle tässä ketjussa, minun paras ystävä on ex-anoppini ja minulla on useita läheisiä ihmisiä. Mutta ei ketään voi pakottaa vuorovaikutukseen. Oikeasti. Miten tätä ei voi ymmärtää?

No voi jestas sentään, se numero on niinkin hankalassa paikassa kun sun miehes puhelimessa! Onko teilläkin niin etäiset välit että ette keskustele siitä että kysypä sit isältäs voitasko me viedä jotain?

"Luoja tietää että me yritämme". Nyt sitä draamakytkintä vähän pienemmälle, katsot miehes kännystä sen numeron ja paat tekstarin että kiitos viimeisestä, oli mukava käydä, tervetuloa meille sitten vastavierailulle.

Tässä oli kyllä paras neuvo

 

mulla on kamalan paha olo siitä, että mieheni vanhemmat eivät häntä ole osanneet rakastaa, nytkin näen miehen silmissä surun. Ei lämpimät välit ole niin automaatio. Eikä mieheni ole tehnyt koskaan mitään "pahaa" päinvastoin, tänäänkin itsensä huhki rakoille isänsä luona.

Suru rinnassa kun näen, että 4v haluisi niin kovasti taas mummolaan, mutta ei sinne voi itseään jatkuvasti kutsua. Ja tuo tarjoilu nyt vaan korosti sitä, että tuli fiilis, että meitä ei vaan haluta sinne ja voin kertoa, että se oikeasti sattuu. Sattuu mieheni puolesta, sattuu lapseni puolesta. On vain NIIN surullinen olo! Valitettavasti tämän ketjun jälkeen tuli vielä kurjempi olo.

Hei nyt rauhoitu. Teille tarjottiin ihan normaali kahvipöytä, ja nyt siitä tarjoiluista on jo puolella suvulla suru silmässä ja tuska sydämessä. Tuskin siellä nyt kovin kovaa tylytystä on tullut, jos nelivuotias hinkuu pian takaisin.

Ja tuo nyt ei oo mitenkään kummallista että kotonaan joutuu aina hommille. Kun me mennään anoppilaan niin aina pitää konetta ronata, kun mennään meille niin aina minä joudun verhonlaittoon tai lakananviikkaukseen tai mikä homma se nyt vaan on meneillään. Se on ihan normaalia, ja meitä molempia on varmasti rakastettu ja rakastetaan kotona. Yhtä lailla anopin löytää meiltä usein tiskiharja kädessä tai kahvia keittämässä. Ei suvun kesken tarvitse olla niin vieraskoreaa ja laskea montako sorttia oli pöydässä että varmasti rakastetaan tarpeeksi.

Tuskin siellä nyt kovin kovaa tylytystä on tullut, jos nelivuotias hinkuu pian takaisin""

Lapset kyllä heti osoittais jos ei kenestä tykkää. Muutenkin yhdyn tämän lainaamani kirjoitukseen. Hamppari vaikka mukaan 4veelle niin ei hätäpäivää.

Eihän siitä ole kyse! Miten te luette näitä ketjuja? Eihän siitä ole missään vaiheessa ollut kyse! Vaan siitä, että miten saisi nämä käynnit sellaiseksi ettei meille AIKUISILLE jäisi paska mieli!

Mielestäni tämä ketju alkoi ihan siitä kun vain keksiä ja pullaa tarjottavana ja lapsella nälkä. Rahaa meni paljon kun piti käydä syömässä ja ostaa nälissään ruokaa. Eikö teillä kotona ollut mitään?
Anteeksi vaan! Nyt vasta tämä onkin muuttunut ihan muuksi, henkiseksi pahoinvoinniksi joka ei johdukaan syömisistä vaan kylmistä väleistä.
Sinäkin voit niitä välejä lämmentää ja pirauttaa anopille, en usko lyövän luuria korvaan.
Paljon olet viisaita neuvoja saanut, otahan onkeesi.
Olen niin jäljessä kun välillä tehtävä muutakin ja paljon tulee kirjoituksia.

 

Tää ketju reistaa. En pääse lukemaan viimeistä sivua. Näkyy vain valkeaa.

 

En jaksa lukea koko ketjua. Mieheni vanhemmat ovat samanlaisia. Meillä yhtä pitkä matka, eikä yhtään kertaa ole tarjottu edes kahvia saati pullaa ja keksiä. Mieheni oli maalamassa heidän taloaan, eikä silloinkaan tarjonneet mitään edes omalle pojalleen, vaan hän kävi huoltoasemalla syömässä. Meillä on aina eväät mukana tai käymme muualla syömässä. Muutoin kyllä ok appivanhemmat, mutta nuukuus on käsittämätöntä. Eväät vaan mukaan.