[QUOTE="vieras";22351741]Niin.... Näi n se kyllä mun mielestä kyllä tahtoo mennä, että niiden oikeasti terveiden lasten vanhemmat ovat TOKI iloisia että heillä lapset terveitä, mutta OIKEASTI eivät voi tietää ja TUNTEA millaista on olla ns. erityislapsen, kehitysvammaisen, tai muuten sairaan lapsen vanhempi!!
SE on ainaista huolta, stressiä, taistelua pvä. päivään.... Eikä joillakin se huoli lopu koskaan , vaikka lapset kasvaiseivat aikuisiksi. Ja joku nyt sanoo tässä kohtaa, että toki ns. terveiden lastenkin vanhemmat ovat lapsistaan huolissaan... NO TIETYSTI! Mutta EI samalla tavalla todellakaan kuin me joiden lapsella joku vamma tms.
Nim. adhd-lapsen jolla masennusta+ kaikkea muuta, "rillipäänäiti" ja allergikko+refluksilapsen ÄITI[/QUOTE]
Toisaalta, tarviiko kaikkien omakohtaisesti tietää ja tuntea noita asioita? Ihmiset on erilaisia ja joidenkin on helpompi samaistua toisen vaikeisiin tilanteisiin vaikkei itse ole samaa kokemustaan. Vaikkei tuo samaistuminen toki tuo sitä oikeaa kokemusta, mutta kuuntelemalla voi oppia ymmärtämään toisen tilannetta.
Liäksi jokaisen perheen elämä on erilaista. Vaikka erityislapsissa toki on ne omat huolensa ja ylimääräinen työnsä mukana arjessa, niin silti heidänkin kanssaan voi kokea ihan normaalia onnistumisen iloa, kenties nauttia ihan tavallisista asioista jne. Sitä puolta arjesta mikä taas auttaa jaksamaan niiden vaikeampien hetkien läpi.
Eri perheille se tavallinen arki tarkoittaa erilaisia asioita. Ihan mukavaa elämää se voi olla vaikka siihen sisältyykin jotain ekstraa.
SE on ainaista huolta, stressiä, taistelua pvä. päivään.... Eikä joillakin se huoli lopu koskaan , vaikka lapset kasvaiseivat aikuisiksi. Ja joku nyt sanoo tässä kohtaa, että toki ns. terveiden lastenkin vanhemmat ovat lapsistaan huolissaan... NO TIETYSTI! Mutta EI samalla tavalla todellakaan kuin me joiden lapsella joku vamma tms.
Nim. adhd-lapsen jolla masennusta+ kaikkea muuta, "rillipäänäiti" ja allergikko+refluksilapsen ÄITI[/QUOTE]
Toisaalta, tarviiko kaikkien omakohtaisesti tietää ja tuntea noita asioita? Ihmiset on erilaisia ja joidenkin on helpompi samaistua toisen vaikeisiin tilanteisiin vaikkei itse ole samaa kokemustaan. Vaikkei tuo samaistuminen toki tuo sitä oikeaa kokemusta, mutta kuuntelemalla voi oppia ymmärtämään toisen tilannetta.
Liäksi jokaisen perheen elämä on erilaista. Vaikka erityislapsissa toki on ne omat huolensa ja ylimääräinen työnsä mukana arjessa, niin silti heidänkin kanssaan voi kokea ihan normaalia onnistumisen iloa, kenties nauttia ihan tavallisista asioista jne. Sitä puolta arjesta mikä taas auttaa jaksamaan niiden vaikeampien hetkien läpi.
Eri perheille se tavallinen arki tarkoittaa erilaisia asioita. Ihan mukavaa elämää se voi olla vaikka siihen sisältyykin jotain ekstraa.
Viimeksi muokattu:
