Olitko koulukiusattu vai koulukiusaaja?

Tulin kyllä tutuksi kiusaamisen kanssa, mutta aika pienessä mittakaavassa verrattuna kiusattuihin. Joku joskus nimitteli ja kaveri välillä hylkäsi ja vaihtoi toiseen tullakseen taan kohta takaisin. Mutta ei mitään säännönmukaista tai oikeasti pelottavaa. Meillä taisi kuitenkin olla aika kiltti luokka.
 
"jojo"
en kumpaakaan, olin näkymätön. Paitsi voi olla, että ainoata kaveriani ehkä kiusasin alussa (vähän väkisin päädyimme kavereiksi, olimme parittomia; kiusattu ja näkymätön), sillä kesti aikansa, ennen kuin tajusin käytökseni loukkaavan. Kun muut kiusasi häntä, en yhtynyt heihin, mutten kyllä uskaltanu puolustaakaan, jotta kukaan ei kiinnittäisi minuun huomiota.
 
"vierailija"
Olin koulukiusattu. Meidän luokalle ala-asteella tuli pikkukaupungin ison tehtaan omistajan tytär, jota kaikki palvoivat. Mulla oli lapsuudenystävä ollut 4-vuotiaasta lähtien ja he myös ystävystyivät keskenään. Tämä rikas tyttö ei kestänyt sitä että minä ja ystäväni olimme edelleen hyviä ystäviä ja hän teki kaikkensa rikkoakseen meidän välit. Eipä onnistunut mutta aikanaan heidän välit katkesivat. Mutta meidän luokan tytöt hän sai mukaansa ja jäin siinä porukassa yksin. Onneksi yläasteella olin eri luokalla hänen kanssaan ja sain uusia ystäviä, enkä enää ollut missään tekemisissä sen porukan kanssa enää.
 
"vieras"
Ei kiusattu, enkä kiusannut. Olin ujo ja hiljainen, niin hiljainen, etteivät huomanneet kiusata. Onneksi mulla oli kavereita. Jossain vaiheessa eräät yritti kiusata, mutta kestin sen toisten kavereiden tuella. Olin sen verran hyvä koulussa, että tajusin näiden kiusaajien vain haluavan päteä jollain. Kun ei älyllä voinut loistaa, niin sitten piti muuten kukkoilla.
 
kiusattu
eikä mun tarttenut mitään haistella. Björnillä kun oli kuvansa profiilissa :( Menee kyllä koko elämä pieleen,kun siltä potkitaan pohja jo varhaisessa vaiheessa :(

Tsemppiä muille kiustauille!
 
erk
Minä jäin yläasteella täysin yksin, ja olin kai helppo nakki kiusaajille. Se oli enemmänkin huutelua ja pientä tönimistä joskus, mutta satutti aina todella kovasti. Varsinkin, kun ei ollut ketään kehen tukeutua. Silloin sitä ajatteli että kestää mitä vain ja että joskus kaikki muuttuu paremaksi, niinkuin sitten muuttuikin kun lähdin opiskelemaan muualle. Mutta silti nykyään ajattelen, että mun ei olis tarvinnut niin paljon sietää ja kestää. Olis pitänyt vaan reagoida jotenkin, niin ehkä joku olis sitten auttanut. Koulussa istuin aina yksin, meni päiviä ja viikkoja että kukaan ei puhunut mulle mitään. Ja olin noin 14-17. Nyt aikuisena sitä ihmettelee, että eikö kukaan aikuinen huomannut tai välittänyt...
 
"sss"
Mun mielestä kiusaamista ei voi oikein millään puolustella. Ei edes sillä, että on vielä nuori ja typerä. Ei kaikki kiusaa, vaikka olis kuinka huonoista lähtökohdista, tai vaikka olis kuinka luokan kingejä. Jotkut ihmiset vaan on sillä tavalla viallisia, että ne voivat lyödä lyötyjä. En mä oikein aikuisenakaan luottais entiseen koulukiusaajaan.
 
brrrrr
Kiusattu ja edelleenkin )=
Oisko teillä jotain sopivaa ja hyvää vinkkiä?
Kun en oikein uskalla sanoa äitillekkään tästä, kun se sanoo opettajalleni tästä ja sitten mua kiusataan vielä enemmän ;/
HALOOO!!!!

Eikä teistä entisistä kiusatuista nyt kukaan viitsi auttaa?? Tässä ilmeisesti lapsi/nuori kysyy apua, eikä kukaan reagoi vaikka moni sanoo olleensa kiusattu! Voisko joku nyt auttaa häntä?

Mä en tuohon kysymykseen osaa vastata kun en ole joutunut olemaan asian kanssa tekemisissä, mutta kai sun pitäis kertoa opettajalle ja sitten sanoa vaikka äidilles että VAATII opettajalta kiusaamisen lopettamista. Tsemppiä sulle, ei koulu onneksi kestä koko elämää, toivottavasti saat olla rauhassa kiusaajilta jatkossa :)
 
gpdu
Olin kiusaaja, kun tajusin asian ja lopetin sen olin kiusattu.
En kadu kiusaamista, ei ollut musta lähtöisin, syyllinen oli vanhempani jotka ei opettanut minulle mitään kunnioitusta ja tekivät minulle asioita joiden kuvittelin olevan oikein. Kenekään on ihan turha väittää että kaikissa olosuhteissa se on lapsen vika, lapsi ei välttämättä ymmärrä tekojaan niin vääriksi tai purkaa pahaa oloa ymmärtämättä vielä täysin koko tilannetta.

Ja ihan rehellisesti sanottuna EN TIENNYT että kiusasin.
Tämä kiusatun äiti sitten pyysi mua juttelemaan kunnes oikeasti tajusin asian ja pyysin anteeksi kiusaamaltani tytöltä. Järkytyin aidosti kun kuulin että tyttö oli itkenyt kotona kun kiusaan häntä.
Onneksi tämä äiti välitti myös minusta ja keksusteli asiasta. Hänen ansiostaan pääsin pois myös kotoa.
 
Foortti harmaana
Kiusattu.
Ala-asteella vähemmän, yläaste oli täyttä paskaa.
Parhaat kaverit oli rinnakkaisluokilla, joten jouduin olee yksin ja kiusattuna tunneilla, ja välilä välkälläkin.
Lintasin ja yritin tappaa itteeni.
Todistus silti ihan ok.

Peruskoulun jälkeen "vapauduin" ja musta tais tulla luokan suulain ja pelle, ja jos totta puhutaan, niin ehkä mun huumori on KIUSANNUT muita myöhemmin, eli siis olen aika hömelö ja jotkut voi käsittää väärinkin =/
 
lilili
Kiusattu ja edelleenkin )=
Oisko teillä jotain sopivaa ja hyvää vinkkiä?
Kun en oikein uskalla sanoa äitillekkään tästä, kun se sanoo opettajalleni tästä ja sitten mua kiusataan vielä enemmän ;/
Jos olisin sinä, kertoisin jollekin. Kun itse olin tuossa tilanteessa, niin pahin painajaiseni olis ollut että joku opettaja olis puuttunut kiusaamiseen, koska ajattelin just noin, että tilanne vain pahenisi. Mutta nyt ajattelen, että olis pitänyt kertoa. Ajattelin, että jos vain kestän ja olen hiljaa niin kärsin vähiten, mutta ei se niin ollut. Olisi pitänyt puuttua. Sinä olet liian arvokas ja sinun elämäsi on liian arvokas. Kenelläkään ei ole oikeutta kiusata sinua.
 
"Jeba"
Kiusattu olin koko ala -sekä ylä-asteen, vihaan ikuisesti kiusaajiani ja olen katkera siitä että he pilasivat elämäni. En voi koskaan antaa anteeksi heille ja pahinta on, että en ollut ainoa heidän silmätikkunsa, parhaimmat ystävänikin saivat kärsiä heidän takiaan.

Ja uskomatonta, mutta totta.. vielä näin aikuisinakin, he ovat aivan samanlaisia kuuleman mukaan ja en voi muuta kuin toivoa, ettei minun tyttäreni IKINÄ tule olemaan lähelläkään heidän lapsiaan, joista sata varmasti tulee ihan kuin he :(

Koulu aikainen kiusaaminen kulkee mukana, tavalla tai toisella koko loppuelämäni.
 

Yhteistyössä