Ekassa neuvolassa ainakin mulla juteltiin lähisuvun sairauksista/perhesuhteista, parisuhteesta, monestikko neuvolassa tullaan käymään ja ainakin ruokavaliosta. Siis se ruokavalio juttu jäi itsellä ainakin eniten mieleen koska olen niin huono syömään kunnolla ja terveellisesti. Painotettiin sitä kuinka tärkeää on syödä hyvin että vauvalle ei tule mitään ongelmia. Itelle neuvolan emäntä oli tiukkana juurikin herkutteluistani.. Sanoi että antaa lipsua enää vähän aikaa sormiensa lävitse tälläisen mutta ei ole suotavaa jatkaa pitkään. Hän otti sydämensä asiaksi ruokavalion muutokseni. Joten tsemppaan! Mulla oli poikakaveri mukana neuvolassa ja ainakin itse olen hyvin tyytyväinen siihen. Mieskin sai nyt tietoon asioita mitä ei välttämättä ottanut kuuleviin korviinsa minun sanomina (kuten se paha olo, äidin kummalline käytös joka johtuu muuttuvista hormoneista, itkuherkkyys..). Aijon pyytää miestä mukaani ainakin ultraan marraskuussa ja kieltävää päätöstä en hyväksy. Sitten sekin kuulema vasta oikeasti uskoo että olen raskaana kun näkee sikiön. :,D Ihana ukko.
Mitähän vielä siellä käytiin.. No ainakin sitä että haluaako osallistua seulontaan. Itse en nähnyt siinä mitään pahaa joten tietty olemme mukana.
Veikkaisin että muuallakin mutta ainakin täällä Tampereella neuvolasta lähetettiin kotiin nippu papereita jotka piti täyttää ennakkoon. Alkoholin käytöistä, huumeiden käytöstä, tupakoinnista ym. muusta. Ja neuvolassa keskusteltiin niistä vastauksista. Oma mies nimittäin juo vähän rohkeammin. Ammatin varjopuolia sanoisin.
Tuulimunaraskauksista itekkin olen lukenut liiaksi ja antanut pelon nostaa itseään pystyyn. Parasta varmasti että työntää sen pois ja koettaa ottaa rennosti. Koska jos siellä kuitenkin on se odotettu vauva niin ei ole hyvä kasvaa jatkuvassa pelossa ja stressisessa kehossa. Mielummin ottaa rennosti. Ainakin itse koetan niin tehdä.