Toggle sidebar

Olisko mun perhe muka ollut "sossutapaus"?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja --
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
?

--

Vieras
Olen huomannut, että täällä syyllistetään äitejä tosi pienistä. Mä olin kotihoidossa isäni luona, joka oli aika alkoholiin menevä. Kerran isoveljeni tuli koulusta ja löysi mut hyppimästä isän yli (isä oli sammunut lattialle), olin levittänyt isän lääketabletit ympäriinsä, ikää mulla oli 3v. Monesti kävi niin, että kun tulin koulusta kotiin (eka- ja tokaluokkalaisena), en päässyt sisälle, kun isä oli sammunut sohvalle (naapurit joutui päästämään sisään). kerran meinasin 1,5-vuotiaana hukkua ojaan, kun isä ulkoilutti mua humalassa (naapuri veti ojasta minut). Äitini käytti väkivaltaa (löi murtumia minulle n. 10v:nä), josta en kertonut kenellekään vaan väitin kaatuneeni pyörällä. Äiti muutti tapansa myöhemmin.

Kulisseissa oltiin varmasti aika normaali perhe, molemmat porukat akateemisia (tosin isä varhaiseläkkeellä mt-ongelmien takia). olisiko mut otettu huostaan jos tuosta kaikesta olisi saatu tietää? missä ne viranomaiset oli silloin kun niitä olisi tarvittu?
 
Kyllä sun perhe olisi ollut ilmiselvä sossutapaus.

Sosiaaliviranomaiset eivät varmaan tienneet asiasta, eivätkä siksi tehneet mitään. Jos lapsi itse ei kerro, ja naapurit/läheiset eivät asioihin puutu, niin ei sosiaaliviranomaiset asioita tietoonsa saa.
 
Äitejä syyllistetään tosi pienestä nykyisin. Ja syyllistäjät ovat niitä, joilla on helppoa, kun isovanhemmat auttavat. On taloudellisesti ja sosiaalisesti helppoa ja asiat hyvin. Kuten ravistetava, rikas on mökkiä ym. isovanhemmilla.
 
niin...ajat taitaa olla muutuneet,mut menneistä ei auta silti katkera olla..se vaan itseä kuluttaa...:O. toivottavasti omat pienokaisesi saavat toisellaista kohtelua ,mitä itse olet saanut:) voimia..
 
Entä minun perhe?
Isä alkoholisti ja hakkasi äitiä kun joi. äiti karkasi naapuriin usein eli naapuri tiesi. Poliisi tuli joskus jos naapuri soitti, eikä voinut pysyä pois, vaikka olisi halunnut. Ei olisi todellakaan kiinnostanut tulla, kun vain "perheriidasta" kyse. Äkkiä lähtivät aina pois kun isäni selitti jotain. Ei kiinnostanut ollenkaan.

Äitini oli ahkera ja kunnollinen ja erosi myöhemmin. En olisi sijoitettuna paremmin pärjännyt. Huostaanotettujen lasten elämä on tutkimusten mukaan todella kurjaa, vankilaa, ym. Äidit vihaavat muiden lapsia. Kuten palstalla usein nähty.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Äitejä syyllistetään tosi pienestä nykyisin. Ja syyllistäjät ovat niitä, joilla on helppoa, kun isovanhemmat auttavat. On taloudellisesti ja sosiaalisesti helppoa ja asiat hyvin. Kuten ravistetava, rikas on mökkiä ym. isovanhemmilla.
Click to expand...

:laugh:
Joo, mä oon rikas. Itse en saa kuin lapsilisät, ja mies tekee duunia ympäri vuorokauden jotta pääsisi sellaisille tuloille että meidän perhe pystyy elämään.
Yhdet isovanhemmat eli mun vanhemmat meillä toki on, mutta eivät he meitä auta taloudellisesti, eikä lapset ole heillä hoidossa juuri koskaan. Onhan nuo ehtineet töitä tehdä noin 40 v ajan kumpainenkin, eli ei kai ihme että ovat ehtineet hankkia hieman omaisuuttakin, kuten kesämökin.
Sosiaalisesti on kyllä helppoa: kun on tällainen ei-ujo hölösuu kuin minä, niin kavereita saa helposti, ja aina on joku jonka kanssa jutella :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja cothis:
Alkuperäinen kirjoittaja Ravistettava:
Alkuperäinen kirjoittaja cothis:
Toi oli ihan normaalia sillon, nykyään vaaditaan sitä täydellisyyttä eikä katella noita oman lapsuuden "normi-juttuja" läpi sormien.
Click to expand...

Voi kuule, ei tuo ole ollut normaalia koskaan.
Click to expand...

No ei se epänormaaliakaan ole :/
Click to expand...

Siis sun mielestä on normaalia, että äiti hakkaa lastaan niin, että tältä murtuu luita :o? Pieni lapsi on yksin kotona sammuneen isänsä kanssa, tämän lääkkeillä leikkien?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Olisitko pärjännyt paremmin jossain sijaisperheessä, jossa hoidat heidän biologiset lapset, laitat ruoan, siivoat ja saat selkääsi päivittäin?
Click to expand...

Onko sinulla omakohtaista kokemusta?
Minun lapsuudenperheessäni oli sijoitettuja lapsia, ja vaikka elämä ei aina ihan linnunlaulua ollut, niin en kyllä tunnista tuosta kuvauksestasi meidän perhettä. Yhteyttä pidetään edelleen, ollaan lasten kummeja puolin ja toisin jne, eli ei tainnut kellekään kovin pahoja traumoja jäädä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ravistettava:
Siis sun mielestä on normaalia, että äiti hakkaa lastaan niin, että tältä murtuu luita :o? Pieni lapsi on yksin kotona sammuneen isänsä kanssa, tämän lääkkeillä leikkien?
Click to expand...

On se normaalia ja aika yleistäkin jopa, nykyään noi jutut vaan kaivetaan esille helpommin ku ennen jonka seurauksena on enemmän huostaanottoja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja cothis:
On se normaalia ja aika yleistäkin jopa, nykyään noi jutut vaan kaivetaan esille helpommin ku ennen jonka seurauksena on enemmän huostaanottoja.
Click to expand...

Ei hitto, mä en tajua sua.
Pedofiliakin on kai sitten normaalia, samoin raiskaukset, parisuhdeväkivalta, yms? :headwall:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ravistettava:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Äitejä syyllistetään tosi pienestä nykyisin. Ja syyllistäjät ovat niitä, joilla on helppoa, kun isovanhemmat auttavat. On taloudellisesti ja sosiaalisesti helppoa ja asiat hyvin. Kuten ravistetava, rikas on mökkiä ym. isovanhemmilla.
Click to expand...

:laugh:
Joo, mä oon rikas. Itse en saa kuin lapsilisät, ja mies tekee duunia ympäri vuorokauden jotta pääsisi sellaisille tuloille että meidän perhe pystyy elämään.
Yhdet isovanhemmat eli mun vanhemmat meillä toki on, mutta eivät he meitä auta taloudellisesti, eikä lapset ole heillä hoidossa juuri koskaan. Onhan nuo ehtineet töitä tehdä noin 40 v ajan kumpainenkin, eli ei kai ihme että ovat ehtineet hankkia hieman omaisuuttakin, kuten kesämökin.
Sosiaalisesti on kyllä helppoa: kun on tällainen ei-ujo hölösuu kuin minä, niin kavereita saa helposti, ja aina on joku jonka kanssa jutella :)
Click to expand...


Kyllä on rikas, jos päivät makoilee kotona ja silti syö ruokaa ja on katto pään päällä.
 
No noita tapahtumia perheessä on muitakin, mm. jouduin ulos pakkaseen kun äidin miesystävä tuli.. siis äiti heitti mut pihalle kovassa pakkasessa ja istuin talon ulkopuolella siihen asti kunnes mies lähti pois. isä uhkaili veitsi kädessä mun nähden itsemurhalla, suojelin äitiä 4-vuotiaana (yritin estellä isää) ettei isä löisi nyrkillä itkevää äitiä.

siis en yritä kerjätä sääliä. en vain ole koskaan tajunnut olevani "sossuperheestä". meillä oli taloud.tilanne aina hyvä ja tavarasta ei puutetta. joskus oli parempia kausia ja joinakin päivinä oltiin kuin "normaali perhe". olen vain ihmetellyt kun esim. täällä tuomitaan herkästi vanhemmat milloin mistäkin. ja uskomatonta, mutta en osaa inhota kumpaakaan vanhempaani vaan rakastan heitä.

en ole kaikilta osin "normaali", tai olen sairastanut masennuksen ja itsetunto on huono, ja minun on välillä vaikea luottaa mieheni rakkauteen (tosin hän pettikin mua suhteen alussa..). tämmöisiä vaikutuksia olen huomannut, mutta toisaalta en osaa vetää suoria syy-seuraussuhteita näiden asioiden välille. elämässä olen pärjännyt muuten ihan ok, ikäisteni tavoin. Nuo asiat tapahtui 80-90-luvuilla.

itse asiassa mun täti soitti sossuun, kun olin 11-vuotiaana öisin yksin kotona (ja soitin peloissani tädille). tapaaminen järjestyi koululla, mutta sossu ei puuttunut mitenkään mihinkään. kyseli vain kenen kanssa asun, mitä vanhemmat on ammatiltaan jne.. siihen se sitten jäi.

koulussa opettaja vähän ihmetteli, kun hän saattoi hipaista olkapäätä kädellä ja sain hirvittävän sätkyn, ja isäni soitteli kännissä koululle. ei kukaan silti puuttunut mihinkään. Enkä totta puhuen silloin lapsena olisi halunnut erilleen vanhemmistani! sehän siinä onkin, kun omat vanhemmat on lapselle yleensä aina niin rakkaita, tekivät ne mitä hyvänsä.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa