Alkuperäinen kirjoittaja höh:
Pohjoismaisen konsernin sisäisestä viestinnästä ja sähköposteista suurin osa on ruotsin, norjan tai tanskan kielellä, ja kaikki ymmärtävät toisiaan loistavasti (kun kyse on kirjoitetusta kielestä).
Det nordiska universitetsadministratörssamarbetet (NUAS) on tieteellisesti tutkinut niin sanottua skandinaaviskaa ja se tehnyt siitä myös julkaisun.
Kysymyksessä on yliopistotason henkilöille tarkoitettu kieliopas. Referoin siitä joitakin kohtia. Oppaan tarkoituksena on
1. osoittaa, että pohjoismaisessa yhteistyössä todella esiintyy kielivaikeuksia,
2. kuvata lyhyesti kielten ymmärtämiseen liittyviä ongelmia,
3. saada kokousten ja seminaarien osanottajat ymmärtämään, että kielivaikeuksia esiintyy,
4. saada jokaisen tuntemaan vastuunsa paremmasta kielten ymmärtämisestä.
Kokemukset NUASin järjestämistä kokouksista ja seminaareista osoittavat, että vaikeuksia esiintyy kaikissa yhteyksissä ja kaikkien skandinaavisten kielten kesken.
Yksikään kieli ei avaudu täysin kaikille. On itsestään selvää, että yhteispohjoismaisissa kokouksissa niillä osanottajilla, joiden äidinkieli ei ole joku skandinaavisista (s.o. germaanisista) kielistä, on muita suurempia vaikeuksia seurata esitelmiä ja kokouskeskusteluja. Sanotaan, että tanska on monien pohjoismaisten mielestä vaikeinta ymmärtää. Mutta kielivaikeudet ovat molemminpuolisia.
Tanskalaisilla on vaikeuksia ymmärtää monia ruotsin ääntämiseroja, mitä ruotsalaiset harvoin tulevat ajatelleeksi. Tämän vuoksi on tärkeätä, että kaikki kokoukseen osallistuvat pyrkivät puhumaan niin selvästi ja hitaasti kuin mahdollista.
(Googleta: NUAS' lilla språkguide)