olisipa isovanhemmat!

Tiedän, että konfliktitilanteita syntyy vanhemman ikäpolven kanssa, mutta... :attn:

Meillä ongelmana on se, että ei ole enää kuin yksi mummo hengissä. Muut eivät ole poikaamme koskaan nähneetkään. Itse en ole myöskään ole ollut siinä onnellisessa asemassa, että olisin nähnyt isovanhempani, sillä kaikki olivat kuolleet ennen syntymääni.

Olisin kovasti halunnut, että poikamme olisi saanut tutustua isovanhempiinsa, mutta aina se ei vain ole mahdollista. Onneksi meillä on muuta turvaverkkoa riittävästi ympärillä, mutta eivät ne korvaa mummoja ja pappoja.

 

No sehän on hienoa että teillä kuitenkin on muuta tukiverkostoa ympärillä! =) Itselläni oli ja on edelleen läheinen suhde omaan isoäitiini, hän hoiti minua tosi paljon ja antoi minulle sen turvallisen sylin ja hoidon mikä jokaiselle lapselle on tuikitärkeä...Ei kai sillä sitten ole väliä kuka sen turvan ja hoidon antaa. Mutta lämmöllä muistan tuota ihmistä ja toivon että omillekin lapsille voisi tulla samankaltaisia turvallisia kokemuksia lapsuudessaan.