Olisiko vapaaehtoisia, joilla hetki ylimääräistä aikaa?

Rosahdus
Minulla on 2-vuotias lapsi, lienetkö hänet nähnyt sylissäni? Hänellä oli synnynnäinen vamma, joka teki lapsen varhaistaipaleesta meille välillä hiukan raskaan, mutta ei nyt varsinaista surua ole kuitenkaan aiheuttanut. Ehkä siitä sitten oli kyse? Tai sitten siitä, että kamppailen itseni kanssa, että olisiko minusta vielä toisellekin lapselle äidiksi, vai onko tämä meidän lapsiluku täynnä.

Niin... niitä menetettyjä haaveita elämästä löytyy, ehkä tulevaisuudestakin. Juuri viime päivinä olen miettinyt, että voiko parisuhteeni jatkua näin loputtomiin. Tavallaan, jossakin määrin, olen siinä yksin.

Kättäni en ole koskaan loukannut, enkä tuntenut siinä kipua äskenkään. Oikeassa silmässä tunsin ikään kuin kipua ja tuossa rentoutumisen jälkeen mietin, mitä se oli. Vaiko vain tuloillaan olevan flunssan jomotusta?

Melkoisen hyvin osui sinulta asiat kohdalleen! Ja herätti myös paljon uusia ajatuksia omasta tilanteesta. Kiitos!

Oletko muuten sama ihminen, joka katsoi asioita muistaakseni nimimerkillä Adalmina?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huuhaaharjoittelija:
Alkuperäinen kirjoittaja cothis:
Alkuperäinen kirjoittaja Huuhaaharjoittelija:
Alkuperäinen kirjoittaja cothis:
Miksei mulle ikinä tehdä tällasia :snotty:
Voisin tehdä nyt :) Olisitko valmis?
Toki :D
Siispä aloitamme :) Rentoudu ja keskity vain olemiseen..
Pidätkö ruskeasta väristä? Saan kuvaa naisesta, joka seisoo vakaasti juurillaan, jalat tiukasti maassa mutta sydän avoimena ja ilo sydämessään. Sinussa on jotain lapsenomaista, sellainen pieni salainen hehku sisimmässäsi, jonka ansiosta seurassasi on helppo olla.. vedät toisia ihmisiä puoleesi magneetin lailla, oletko huomannut?
Onko sinulle jokin unelma, jota kannat vielä sisälläsi, vaalien kuin pientä lasta.. jokin josta et ole uskaltanut vielä mainita kenellekään ääneen? Näen unelmasi voimistuvan ja vahvistuvan, niin että eräänä päivänä se on kyllin vahva toteutuakseen.
Perhe-elämäsi näyttäytyy minulle lämpimänä, lohdullisena, vakaana. Olet onnekas, tiesitkö sen?
Oikean kainalosi seutuvilla tuntuu kipua, hoitavaa energiaa lähetän sinne.
En tiedä uskotko enkeleihin, mutta tunnen heidän läsnäolonsa aivan tässä kun sinua ajattelen. He ovat runsain joukoin lähelläsi, kodissasi, lastesi luona. Olet siunattu, todella.
Rakkaudella.
:heart: :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huuhaaharjoittelija:
Tiedoksi vain kaikille, että "hypin" siksi, koska teen mieleeläni sellaisille, joille en ole koskaan vastannut missään ketjussa ja koska kaikkiin en saa yhteyttä. Ei saa pahastua, eihän.
Mä en pahastu! Kunhan säkään et pahastu siitä että mä haluan vähän testata sua. Sä oot tulkinnu mua hyvin kaks kertaa, mutta elämä vie ja mä haluisin tietää huomaatko sä mitään muutosta. :ashamed:

Mieluusti kyllä annan etusijan ekakertalaisille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rosahdus:
Minulla on 2-vuotias lapsi, lienetkö hänet nähnyt sylissäni? Hänellä oli synnynnäinen vamma, joka teki lapsen varhaistaipaleesta meille välillä hiukan raskaan, mutta ei nyt varsinaista surua ole kuitenkaan aiheuttanut. Ehkä siitä sitten oli kyse? Tai sitten siitä, että kamppailen itseni kanssa, että olisiko minusta vielä toisellekin lapselle äidiksi, vai onko tämä meidän lapsiluku täynnä.

Niin... niitä menetettyjä haaveita elämästä löytyy, ehkä tulevaisuudestakin. Juuri viime päivinä olen miettinyt, että voiko parisuhteeni jatkua näin loputtomiin. Tavallaan, jossakin määrin, olen siinä yksin.

Kättäni en ole koskaan loukannut, enkä tuntenut siinä kipua äskenkään. Oikeassa silmässä tunsin ikään kuin kipua ja tuossa rentoutumisen jälkeen mietin, mitä se oli. Vaiko vain tuloillaan olevan flunssan jomotusta?

Melkoisen hyvin osui sinulta asiat kohdalleen! Ja herätti myös paljon uusia ajatuksia omasta tilanteesta. Kiitos!

Oletko muuten sama ihminen, joka katsoi asioita muistaakseni nimimerkillä Adalmina?
Iso kiitos palautteestasi. Adalmiina- nimimerkki kyllä kuulostaa ihan minulta, mutta varmaksi en voi mennä sanomaan ennenkuin näen kysymyksen ja vastauksen :)
Minusta olisi kovin lohdullista ajatella, että se tunne ranteessani jonka koin, on merkkinä siitä että sinua johdatetaan kyllä oikeaan suuntaan, läpi vaikeidenkin päätösten ja aikojen. Et ole yksin, koskaan, vaikka siltä tuntuisikin. Enkelit ja Rakkaus ovat aina ihan lähelläsi. Elämä kantaa kyllä.
Voimia sinulle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huuhaaharjoittelija:
Pidätkö ruskeasta väristä? Saan kuvaa naisesta, joka seisoo vakaasti juurillaan, jalat tiukasti maassa mutta sydän avoimena ja ilo sydämessään. Sinussa on jotain lapsenomaista, sellainen pieni salainen hehku sisimmässäsi, jonka ansiosta seurassasi on helppo olla.. vedät toisia ihmisiä puoleesi magneetin lailla, oletko huomannut?
Onko sinulle jokin unelma, jota kannat vielä sisälläsi, vaalien kuin pientä lasta.. jokin josta et ole uskaltanut vielä mainita kenellekään ääneen? Näen unelmasi voimistuvan ja vahvistuvan, niin että eräänä päivänä se on kyllin vahva toteutuakseen.
Perhe-elämäsi näyttäytyy minulle lämpimänä, lohdullisena, vakaana. Olet onnekas, tiesitkö sen?
Oikean kainalosi seutuvilla tuntuu kipua, hoitavaa energiaa lähetän sinne.
En tiedä uskotko enkeleihin, mutta tunnen heidän läsnäolonsa aivan tässä kun sinua ajattelen. He ovat runsain joukoin lähelläsi, kodissasi, lastesi luona. Olet siunattu, todella.
Rakkaudella.
:heart: :hug:
Pidän ruskeasta väristä paljonkin. Saamasi kuva on aika oikeanlainen, ainakin tunnistan itsekin itseni :D Eikä mun unelmat ole muiden tietoon tarkoitettu, joten löytyy ja perhe-elämästäni olen kiitollinen ja tiedän olevani onnekas. Mun kannalta katsottuna tämä oli aika onnistunut, kiitos :D :hug:
 

Yhteistyössä