Olinko julma äiti :-(

  • Viestiketjun aloittaja NYT LOPPU
  • Ensimmäinen viesti
NYT LOPPU
1v10kk on yrittänyt pompottaa aamusta asti, ei halua eteenlaitettua puuroa vaan voileivän, ei halua muumilautasta vaan cars-lautasen kun saa cars-lautasen haluaa takaisin muumilautasen, ei halua istua omalla paikalla vaan isin paikalla kun pääsee isin paikalle haluaakin veljen paikalle.
Ulkona haluaa keinuun, juuri siihen jossa veli keinuu kun veli tullut pois keinusta ei halua enää keinuun vaan ämpärin johon veli lapioi hiekkaa, veli ei tietenkään anna ja 1v10kk kierii parkuen ruohossa.
vaatteistakin tappelee, pois se paita joka hänelle laitettu kun otetaan pois haluaa sen takaisin, kun laitettu takaisin, haluaa sen pois ja tilalle toisen.
tälläistä koko päivä joka asiasta.
Päikkäriajan tullessa hermoni olivat jo melko riekailena, laitoin lapsen sänkyynsä, nukkuu vielä pinnasängyssä joka onkin hyvä ratkaisu. Karjui pinnasängyssä että haluaa äidin sänkyyn, vein hermostuksissani meidän parisänkyyn, siellä huusi että haluaa omaan sänkyyn.
Sitten minulle riitti ja vein omaan pinnikseen.
Siinä on tosi korkeat laidat ja ei ole voimaa ja taitoa sieltä ponnistaa pois, paitsi niin että menisi suoraan päälleen. Lapsi karjui siellä pää punaisena POOOIS POOIS ja minä luin viereisessä tuolissa omaa kirjaani. Käännyin sivuttain etten ollut suoraa kohti mutta kuitenkin näin lapsen halutessani.
Lapsi huusi ja huusi ja huusi ja minä luin vain kirjaani.
Ponnisteli pois ja aina kun huomasin että vaarassa tulla päälleen sanoin että nyt pää tyynyyn, nukkuu, on päikkärit, siitä sen verran hämmästyi jotta veti aina henkeä että palasi alkuasentoon karjumaan. Tätä kaikkea kesti 25 minuuttia.
Lopulta alkoi voimat paeta jo valmiiksi väsyneestä kaverista ja niin raukkaparka nukahti pinnasängynlaitaa vasten niin että poski oli koko ajan kädessä ollutta pehmolelua vasten :-/ jalat vain notkahteli välillä mutta ei luovuttanut seisoma-asennosta.
Siitä sain laitettua varovasti pään tyynyyn ja siitäkin herkesi vielä pari huutoa kun siirsin häntä.
Voi toista kuinka reppana oli, sääliksi ihan kävi kun siinä makasi hikisenä ja nukkui vielä nikotellen.
Onko liian raakatapa näyttää näin kuka täällä määrää?
 
huoh
Miksi ihmeessä olet koko päivän tehnyt niinkuin pikkuinen sanoo? Olisiko helpompaa sanoa heti alkuunsa että syöt tältä lautaselta minkä äiti valitsi ja silla siisti. Sama koskee keinuja,sänkyjä, vaatteita yms. Nythän lapsi luulee, että hän määrää, kun äiti noudattaa joka toivetta ja sit vasta lopuksi "näyttää kuka täällä määrää"... Huh huh.
 
tytteli
No ei mun mielestä oo ollenkaan liian raakaa tommonen. Mun mielestä ei kannata lähteä ollenkaan tohon lapsen "pompotteluun" mukaan vaan pääasiassa kaiken määräät sinä tai muut aikuiset. Eli jos ei paita kelpaa niin sit ollaan ilman jne. Jos joku ruoka ei käy niin sit voi olla syömättä jne. Näin meillä suunnilleen mennään, poika on nyt 2,5v. Yleensä hetken raivoaa, mutta sitten kelpaakin yleensä se mitä on eka tarjottu. Joskus tietty saa poika sitten valita joistain tietyistä asioista. Meillä nukutaan isompien lasten sängyssä, mutta välillä nukkumaanmeno on semmosta pelleilyä, että on pakko esim. pidellä poikaa vaikka tiukasti sylissä aina kun meinaa alkaa riehua ja sit irrotetaan ja uusiks jos riehuu taas.
 
ihan vieras
Muista pitää jatkossakin tiukka linja. Lapsen on mahdoton ymmärtää yllättävää tiukkuutta, jos äiti muulloin kiltisti pyörittää asiat uusiksi huudon mukaan, eli vaihtaa lautasen, paidan tai minkä vaan, jos lapsi keksii sitä huudolla vaatia.
 
ap
jotenkin se tänään pääsi käsistä mulla että taivuin lapsen tahtoon siinä aamupuurossa jo ja lapsi varmaan päätti jatkaa kun huomasi että tämähän onnistuu häneltä..
Olin vaan niin väsynyt ollut koko päivän kun itse nukkunut huonosti että tänään koitin päästä aamusta jo helpolla lapsen kanssa ja kuvittelin että helpolla pääsen väsymykseni kanssa kun taivun lapsen tahtoon ja tosiaan sain huomata että helkkarin väärä tie..
 
df
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
jotenkin se tänään pääsi käsistä mulla että taivuin lapsen tahtoon siinä aamupuurossa jo ja lapsi varmaan päätti jatkaa kun huomasi että tämähän onnistuu häneltä..
Olin vaan niin väsynyt ollut koko päivän kun itse nukkunut huonosti että tänään koitin päästä aamusta jo helpolla lapsen kanssa ja kuvittelin että helpolla pääsen väsymykseni kanssa kun taivun lapsen tahtoon ja tosiaan sain huomata että helkkarin väärä tie..
Okei, hyvä ettei siis aina näin :) Kaikki me tehdään virheitä ja niistä opitaan :)

Anna lapsen päättää asioita, millä ei ns. ole merkitystä, eli esim aamulla sukkalaatikosta saa katsoa hyvät sukat ja ne sitten on päivät. Mutta ei kannata jo päätettyä (sinun tai lapsen päättämää) vaihtaa koska tuon ikäinen on melko venkula ja se äkkiä lähtee käsistä.
 
vinkki
No ei ihme et on tollanen kun annat joka asiassa periksi! Mä en todellakaan antais valita sänkyä tai lautasta. Vanhemmat päättää ja näin pääsee uhmaiästä nopeasti eroon.
 
tunteellinen hölmö
Et minunkaan mielestäni ole julma. Pikkuisen sydämessä liikahti jokin, kun tämän lauseen luin:

Alkuperäinen kirjoittaja NYT LOPPU:
Voi toista kuinka reppana oli, sääliksi ihan kävi kun siinä makasi hikisenä ja nukkui vielä nikotellen.
Mutta oikein mielestäni silti teit :)

 
huhuh
Alkuperäinen kirjoittaja vinkki:
No ei ihme et on tollanen kun annat joka asiassa periksi! Mä en todellakaan antais valita sänkyä tai lautasta. Vanhemmat päättää ja näin pääsee uhmaiästä nopeasti eroon.
ootko tosissasi tän kommentin kanssa?? onko sulla lapsia ollenkaan kun sä kuvittelet että uhmaikä häviää noin vaan, heh
 
hh
aika samanlainen päivä kun meillä siis... meillä 1v7kk poika ja hyvin samalla tavalla käyttäytyy. Tosin tänään ollu pelkällä vaipalla kun ei kelvannu kumpikaan paita jota tarjosin ja ruokaakin söi mitä söi ennenkun alko haarukan ja ruuan heittely, sen kun tekee joutuu pöydästä välittömästi pois. Ja tuokin nukkuu pinniksessä, tosin pääsee pois sieltä. Alkoi päikkäri tappelu, nousi pois koko ajan ja huusi tietysti pää punasena. Lopulta en enää jaksanu vaan menin keittiöön lukemaan lehteä, poika tietysti huutaen perässä, loppu tuloksena reppana nukahti keittiön lattialle.... :/ en oikein tiedä mitä ton ipanan kanssa tehdä...
 
ap
kyllä se muakin tosissaan rutisti sydämestä kun nukahti siihen seisten pinnistä vasten, pieni pää vasten pehmopupua, olisipa ollut kamera, kuvitelkaa sitä näkyä oikeesti :´(
mutta sielläpä vetelee päikkäreitä nyt ja luulen että herää virkeänä ja pirteänä ja kenties ruokakin maistuu paremmin siltä yhdeltä lautaselta jonka annan.
Ihmeesti se vain multakin pääsi unohtumaan minkälainen uhmisikäinen on kun muut lapset jo isompia 3v 8v ja 14v
 
3näiti
no itse en lähtisi tuohon alkuunkaan mukaan... eli yksi lautanen tulee eteen ja siitä syödään, siihen keinuun mennään mikä on vapaana tai odotetaan kun toinen tulee pois, mutta ei vaihdeta sen jälkeen enää jne.
 
keinusta ap lisää
keinu siis oli vapaana eli veli oli lähtenyt siitä pois, mutta pointtina oli just et lapsi halusi siihen keinuun niin kauan kuin veli keinui siinä ja sitten keinu ei enää kiinnostanutkaan.
 

Yhteistyössä