Oliko sinun synnytyksesi tällainen (pitkä teksti)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Narisematta loppuun asti!:
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Alkuperäinen kirjoittaja joopa:
Toi synnyttäjä on varmaan muutenkin aika kipuherkkä ihminen. Ihmettelen vain että miksi ei saanut kipulääkettä missään vaiheessa? Tai ei ainakaan tullut ilmi tekstissä. Vasta leikkurissa spinaalipuudutus.

Minäkään en saanut ensimmäiseen 13 tuntiin mitään kivunlievitystä, suihkussa istuin kuuman veden alla että vähän helpottaisi. Ja siksi eivät mitään antaneet kun sanoivat ettei "tuossa vaiheessa vielä" kun ne pirun supistukset eivät käyrillä näkynyt!

Kaikilla ne supistukset eivät käyrillä näy ja näköjään vielä on niin ammattitaidottomia kätilöitä, että eivät sitä tiedä vaikka jälkeen päin olen monen muun saman kohtalon kokeneen kanssa jutellut.

Jos jota kuta kiinnostaa minun synnytyksen eteneminen, niin täällä se on kirjoitettuna:

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1475331,75

Luin myös tuon Rytkäätyksen synnytyskertomuksen ja omani oli noiden käyrien ja suppareiden osalta samanlainen. Ainoa ero, että itse sain yhteyden sairaanhoitajiin siinä vaiheessa kun olin auki 9 senttiä. Sitten lähdettiinkin synnytyssaliin sellaista vauhtia, että kantapäät eivät enää koskettaneet maahan. Lienee turha mainita, että kivunlievitykset jäivät saamatta. Kätilöni on ainoa henkilö, jolle sain synnytyssalissa purkaa tunteeni. Minulle ei tästä huolimatta ole jäänyt mitään traumaa. Oma sitkeyteni tosin hymyillyttää näin jälkikäteen.

Mua ei hymyilytä tippaakaan kun muistelen. Ja en nyt menisi omaakaan sitkeyttä haukkumaan kun miettii kuinka pitkään se ponnistusvaihe kesti kaiken tuon muun jälkeen. Jokainen kokee asiat eri tavalla eikä toisen pelkoja, traumoja ja tuntemuksia voi kukaan arvostella tai edes arvioida.
 
mulla kesti säännölliset kivuliaat supistukset 18,5 tuntia jonka aikana aukesin kokonaista 4 cm! sitten vietiinkin leikkaukseen koska vauvan sydän äänet laski. olisin halunnut synnyttää alakautta mutta...aina silloin tällöin tunnen suurta häpeää kun en saanut synnyttää niinku halusin.tärkeintä on kuitenki että vauva voi hyvin, sitä pitää muistutella itselleen.ehkä sitte toisella kerralla toisin...

mulla on aika korkea kipukynnys mutta siinä vaiheessa ku on ollut hereillä pitkälti yli 30 tuntia ja vuorokausi syömättä ja juomatta niin se kipu tuntuu vähän erilaiselta.

on vähälti hassua että jos joku haluaa purkaa tunteitaan ja etsii kohtalo tovereita täältä niin aivan varmasti joku on sanomassa että tuollainen ei voi pitää paikkansa.sellaiset epäilijät joilla on ollut helppo synnytys voivat kiittää onneaan ja olla arvostelematta pitkän kaavan kulkijoita.
 
tutulta kuullostaa toi ap:n kertomut. Vedet meni, ja 41h myöhemmin kun avautuminen oli pysähtynyt, sektio. Kaikki mahdolliset kivunlievitykset ja moneen kertaan, ei auttaneet kuin hetken ja osa ei ollenkaan. Oksensin taukoamatta. Ei mulle silti jäänyt kammoa.
 
lukekaapa muuten nämä kirjat:kätilönä karjalassa,bertta valtonen . vain nainen sen tietää , suomalainen synnytys. niissä on laidasta laitaan lyhyitä ja pitkiä synnytyksiä synnyttäjien ja kätilöiden kertomina.itse jaksoin kyllä kukea pitkän synnytyskertomuksen , mutta luen muutenki mielelläni.sain elää aika kauan "lukutoukkien" keskellä ennen kuin tajusin että on olemassa myös sellaisia ihmisiä jotka ei HALUA lukea1 ihmeellistä minulle.tätini synnytti 2 vrk eikä aio sitä enää tehdä.siskoni haluaisi mut ei voi.tasan ei käy!
 

Yhteistyössä