Oliko sinun synnytyksesi tällainen (pitkä teksti)

[ei jumalauta]

Voi valivali ja narinari, en voi muuta sanoa. Kuvittelikohan kyseinen muija, että synnyttäminen on kuin asuntomessuilla käymistä?

Mitä levitti ollenkaan, kun kaikki sattu ja oli kylmä ja huihui ja voivoi.

Vittu mitä kermaperseitä. Ei maailman ensimmäinen synnyttäjä, eikä varmasti viimeinenkään. Synnyttäminen sattuu. OOOOOOOOOOOOOOO!!! kenelle tää tulee yllätyksenä? :headwall:

Just.

???

 

[mm]

No jaa, kuulostaa pitkälti mun synnytykseltä. En toki käyttäynyt ketään kohtaan väkivaltaisesti enkä myöskään saanut spinaalia eikä mua leikattu.

Mutta helvetin kipeää kävi, ja en tosiaan saanut mitään puudutetta, koska sitä ei ehditty laittaa (vaikka synnärillä olinkin 6 h ennen syntymää). Mutta saatanasti sattui supistukset, ponnistus ei enää niinkään.

 

[sarbba]

Hurjalta kuulostaa :/ Mulla ollu kyllä "helppoja" kaikki kolme synnytystä.

 

[no]

Mulla on kaksi synnytystä päätynyt noin. Synnytys alkanut supistuksilla joita sitten puolitoista vuorokautta kesti putkeen. Sitten onkin leikattu kun ponnistusvaiheeseen tyssännyt. Supistukset lakannu ja kohdunsuu ei avautunut loppuun asti. Ei ole synnyttäjäksi luotu mua.

 

[rumaruu harmaana]

Mua jäi tuossa kertomuksessa kaivamaan, et miksei synnytystä vaihditettu kalvojen puhkaisulla kun paikat ei auenneet? Tekstistä ei ainakaan selvinnyt että niitä olisi puhkaistu missään vaiheessa.

Itselläni on takana, onneksi, kaksi helppoa ja nopeaa synnytystä. Kuopuksen synnytin luomuna ja kipu oli jotai aivan järkyttävää mutten siltikään kuvailisi aivan noin kuin ap:n tekstissä. Ehkä saan kiittää asiansa osaavia kätilöitä tässä vaiheessa?

 

[joopa]

Toi synnyttäjä on varmaan muutenkin aika kipuherkkä ihminen. Ihmettelen vain että miksi ei saanut kipulääkettä missään vaiheessa? Tai ei ainakaan tullut ilmi tekstissä. Vasta leikkurissa spinaalipuudutus.

 

[vieras]

ei kai sitä aukea tolla "rentoutumisella"

 

[puddighinu]

Luin sieltä täältä mutta kuulostaa osin suurentelulta jos ei meinaa kestää sitä kusikatetrin laitto kipuakaan ja tipan laitto (vaikka kuin ois suonet kuivat), koska ei ne nyt niin pahoja oikeasti ole.

Vaikutti lukemani perusteella sellaiselta että ne olivat vain se viimeinen tippa kipushokissa olevalle ihmiselle.

Miten suomessa, saakohan tuossa vaiheessa keisarinleikkauksen jos sitä vaatii kesken synnytyksen?

Mun käsittääkseni italiassa tehdään sektioita aika paljon. Vaihtoehdot on kutakuinkin sektio ja luomusynnytys. Suomessa tossa olis varmasti tarjottu ilokaasua, petidiiniä, ehkä jopa epiduraalia jo aikasessa vaiheessa.

Mä synnytin kanssa italiassa eikä todellakaan ollut tollanen kokemus, ihan eri luokkaa. Kannattaa ottaa huomion että kaikissa sairaaloissa ei todellakaan saa kivunlievitystä missään muodossa, luomuna mennään lähes joka kerta. Multa tosin kysyttiin heti ovella että haluunko epiduraalin (no ei tarvinnut), ilokaasuhan on täällä kielletty. Veitsi heilahtaa täällä herkästi, mutta kyllä on mun työkaveritkin puskeneet vauvojaan vuorokauden ulos ennen kuin on sektioon päädytty. Kätilö tuli vuodeosastolle sitten seuraavana päivänä kysymään miten menee, olishan siinä saanut jutella jos olisi halunnut. Paljon siis riippuu siitä missä synnyttää, varmaan suomessakin saa samanlaisia kauhutarinoita kuulla kuin tämä AP:n kertomus. Siskojeni viiden synnytyksen kulkuja kuulleena valitsin tän tulevan kakkosen kohdalla ihan tietoisesti että synnytän taas Italiassa, en todellakaan lähde suomeen sitä varten. Sairaaloissa on kyllä tosi paljon täällä eroja, ehkä jos asuttaisiin jossain muussa kaupungissa ehkä lähtisinkin suomeen...Sektioista vielä, täällä on kanssa yhä edelleen tuolla perähikiän kunnissa niitä suunniteltuja sektioita ihan sen takia että lääkäri lähtee lomalle laskettuna aikana ja haluaa hoitaa synnytyksen pois alta.

 

[tsubaki]

Voi valivali ja narinari, en voi muuta sanoa. Kuvittelikohan kyseinen muija, että synnyttäminen on kuin asuntomessuilla käymistä?

Mitä levitti ollenkaan, kun kaikki sattu ja oli kylmä ja huihui ja voivoi.

Vittu mitä kermaperseitä. Ei maailman ensimmäinen synnyttäjä, eikä varmasti viimeinenkään. Synnyttäminen sattuu. OOOOOOOOOOOOOOO!!! kenelle tää tulee yllätyksenä? :headwall:

No ei mulla ainakaan ollut läheskään tuollaista tuskaa, kun kivut alkoi olemaan sietämättömiä, sain epiduraalin ja se nopeutti avautumista. Lopulta ponnistuskohdatkin jouduin katselemaan monitorista, kun en mitään kipua tuntenut. Mulla ainakin kivut pysäytti avautumisen kokonaan ja niin näyttää hänellekin käyneen.
Mä en tajua miksi toisia pitää haukkua, jos hänellä on sattunut olemaan kivuliaampi synnytys. Nainen on tosiaan naiselle susi.

 

[Rytkäätys]

Toi synnyttäjä on varmaan muutenkin aika kipuherkkä ihminen. Ihmettelen vain että miksi ei saanut kipulääkettä missään vaiheessa? Tai ei ainakaan tullut ilmi tekstissä. Vasta leikkurissa spinaalipuudutus.

Minäkään en saanut ensimmäiseen 13 tuntiin mitään kivunlievitystä, suihkussa istuin kuuman veden alla että vähän helpottaisi. Ja siksi eivät mitään antaneet kun sanoivat ettei "tuossa vaiheessa vielä" kun ne pirun supistukset eivät käyrillä näkynyt!

Kaikilla ne supistukset eivät käyrillä näy ja näköjään vielä on niin ammattitaidottomia kätilöitä, että eivät sitä tiedä vaikka jälkeen päin olen monen muun saman kohtalon kokeneen kanssa jutellut.

Jos jota kuta kiinnostaa minun synnytyksen eteneminen, niin täällä se on kirjoitettuna:

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1475331,75

 

[ei jumalauta]

No ei mulla ainakaan ollut läheskään tuollaista tuskaa, kun kivut alkoi olemaan sietämättömiä, sain epiduraalin ja se nopeutti avautumista. Lopulta ponnistuskohdatkin jouduin katselemaan monitorista, kun en mitään kipua tuntenut. Mulla ainakin kivut pysäytti avautumisen kokonaan ja niin näyttää hänellekin käyneen.
Mä en tajua miksi toisia pitää haukkua, jos hänellä on sattunut olemaan kivuliaampi synnytys. Nainen on tosiaan naiselle susi.

Noi on niin nähty. Samaiset naiset ovat koko odotusjan 9 kuukautta jatkuvalla sairaslomalla ja heitä supistelee jo viikolta 3.

Kaikki pitäisi nykyainaka kantaa eteen kuin Manulle illallinen. Mikään ei saisi tuntua tai sattua tai mitään tehdessä ei saisi tulla hiki.

 

[vieras]

tuskin, kun kolmesta supistuksesta ja kahdesta työnnöstä ei noin pitkää tekstiä saa aikaan sitten millään (en kyllä jaksanut edes lukea sitä)...

 

[joopa]

Toi synnyttäjä on varmaan muutenkin aika kipuherkkä ihminen. Ihmettelen vain että miksi ei saanut kipulääkettä missään vaiheessa? Tai ei ainakaan tullut ilmi tekstissä. Vasta leikkurissa spinaalipuudutus.

Minäkään en saanut ensimmäiseen 13 tuntiin mitään kivunlievitystä, suihkussa istuin kuuman veden alla että vähän helpottaisi. Ja siksi eivät mitään antaneet kun sanoivat ettei "tuossa vaiheessa vielä" kun ne pirun supistukset eivät käyrillä näkynyt!

Kaikilla ne supistukset eivät käyrillä näy ja näköjään vielä on niin ammattitaidottomia kätilöitä, että eivät sitä tiedä vaikka jälkeen päin olen monen muun saman kohtalon kokeneen kanssa jutellut.

Jos jota kuta kiinnostaa minun synnytyksen eteneminen, niin täällä se on kirjoitettuna:

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1475331,75

Mulla ei näkynyt myöskään supistukset käyrillä mutta epiduraalin + ilokaasua sain kyllä aika pian. Kalvot puhkaistiin niin vauhditti synnytyksen kylkua. Voihan se käytäntö tietty Italiassa olla erilainen ja ennenkaikkea maasta riippumatta tapauskohtaista.

 

[Outi]

Eniten tuossa tarinassa tökkii "minä vaadin sektion, en jaksa synnyttää". Mutta kukin tavallaan.

Minusta on ihan ymmärrettävää pyytää sektiota jos noin vähän on auennut ja voimat ovat aivan lopussa....

Kukin tavallaan... Mutta ei taitaisi Suomessa noin toimia. Itse ilman kivunlievitystä 12h (auennut vain 3cm asti), sitten epiduraali + kalvojen puhkaisu, 4h, ja synnytys oli ohi. Ja missään vaiheessa ei edes ehdotettu sektiota, ja hyvä niin, olen tyytyväinen loppujenlopuksi synnytykseen.

 

[vieras]

Aikalailla samaa kertoo varmaan moni ensisynnyttäjä joka ilmeisen selkeästi kärsii lääkäri/sairaalapelosta ja omaa matalan kipukynnyksen. Ja vähän draaman elkeitä mukaan. On varmasti pahempiakin synnytyksiä, se nyt ei ole kivuton toimitus ja thats it. Ketä leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön...
Oma eka synnytys oli ollut säännöllisillä supistuksilla käynnissä 10h ennenkuin sain kivunlievitystä, ja sitä ennen kait jotain 12h epäsäännöllisin supistuksin. Ja mua sattu ja lujaa... Tokassa avautuminen olikin ihan lastenleikkiä, suorastaan niin helppoa, että pari tuntia ennen lapsen syntymää mua yritettiin laittaa kotiin odottamaan synnytyksen käynnistymistä...
Mutta synnytykset on erilaisia ja kuuluu ollakin, omani erosivat kuin yö ja päivä, ja silti kumpikin sattui niin että vannoin että ei enää koskaan...

 

[joopa]

Luin Rytkäätys sun synnytyskertomuksen ja ei voi muuta kuin ihmetellä ja kauhistella kätilöiden toimintaa. :hug:

 

[vieras.]

Voi valivali ja narinari, en voi muuta sanoa. Kuvittelikohan kyseinen muija, että synnyttäminen on kuin asuntomessuilla käymistä?

Mitä levitti ollenkaan, kun kaikki sattu ja oli kylmä ja huihui ja voivoi.

Vittu mitä kermaperseitä. Ei maailman ensimmäinen synnyttäjä, eikä varmasti viimeinenkään. Synnyttäminen sattuu. OOOOOOOOOOOOOOO!!! kenelle tää tulee yllätyksenä? :headwall:

Mistä tällaisia idiootteja oikein sikiää? :headwall:

 

[Narisematta loppuun asti!]

No jaa, kuulostaa pitkälti mun synnytykseltä. En toki käyttäynyt ketään kohtaan väkivaltaisesti enkä myöskään saanut spinaalia eikä mua leikattu.

Mutta helvetin kipeää kävi, ja en tosiaan saanut mitään puudutetta, koska sitä ei ehditty laittaa (vaikka synnärillä olinkin 6 h ennen syntymää). Mutta saatanasti sattui supistukset, ponnistus ei enää niinkään.

Peesi -enkä myöskään oksentanut. Mutta kivut ja horkka kuulostaa TOSI tutulta. Ajattelin vaan, että sattuu saatanasti, mutta jos aikaisemmatkin synnyttäjät ovat kestäneet niin kyllä minäkin -narisematta. Ja niinhän siinä sitten kävi, että sisulla mentiin ja viimein mulle selvisi kun lapsi oli maailmassa, että luomuna tuli ja eiväthän ne aikaisemmat synnyttäjätkään tällaista kipua olleet kestäneet vaan olivat saaneet epiduraalit sun muut puudutteet/kivun lievitykset aikoja sitten. Noin 70 % ensisynnyttäjistä saa tuon epiduraalipuudutuksen joten vähemmistöönhän tässä itse asiassa kivunsietokyvyssä sitten loppupeleissä kuuluinkin. No -tulihan koettua!

 

[Rytkäätys]

Luin Rytkäätys sun synnytyskertomuksen ja ei voi muuta kuin ihmetellä ja kauhistella kätilöiden toimintaa. :hug:

Kiitos, mullakin vaan nousee viha kun muistelen. Mies oli jo myös ihan ihmeissään, koetti sanoa hoitajille että enkö edes panadolia voisi saada =)

Nyt onneksi luotan kehooni ja tuntemuksiini ja osaan vaatia edes jotain kunnioitusta. Kirjoitin tästä jo myös Haikara-ohjelman toiveisiin ja pelkopolille pääsen n. 8 viikon päästä. LA on 1.4.2010

 

[vieras]

Mun mielestä ap:n synnytyksessä oli tehty se virhe ettei oltu tippaa laitettu tarpeeksi ajoissa niin että oli jo ehtinyt kuivahtaa. Kivunkin kestää paremmin, jos on kropan nesteet tasapainossa. Varmasti ihan horkka saattanu johtua jo siitä (pitkästä syömättömyydestä, rasituksesta yms.)

Kamalinta tosiaan oli ehkä se kun ei synnytyksessä pystynyt ollenkaan syömään ja tuntui, että voimat loppuu. Minulla onneksi oli tippa niin jaksoi sentään joten kuten hirveää kipua. Ja jottei kukaan vedä tahallisia vääriä johtopäätöksiä: Tippa ei helpota kipuun mutta antaa voimaa jaksaa kun kroppa ei vedä viimisiään nesteiden ja ravinnon suhteen.

 

[liirah]

Siis mitä ihmeellistä tossa on? Naisella alhainen kipukynnys jos huutaa jo täydestä kivusta kun on auki 1-2 cm. Se pitäisi tajuta että synnyttäminen SATTUU!!! Ja puudutus vie KIVUN pois, ei kuitenkaan kaikkea tuntoa.

 

[Luomusynnyttäjä]

Kyllähän synnytys kivuliaista on, mutta kipu kertoo synnytyksen etenemistä ja on sitä hyvää kipua - ei tapa, vaan kertoo miten tilanne etenee. Itkin ja luulin kuolevani, niin paljon koski mutta olin asennoitunut siihen mikä fakta onkin - se kipu loppuu kyllä ja sitten kaikki on hyvin. Koska fyysistä kipua on lähes mahdoton poistaa (liekö tarpeellistakaan) pitäisi synnyttäjiä psyykata enemmän henkisesti koitokseen. Asenteella pääsee pitkälle. Toki ihmisen kipukokemukset ja oma henkinen puoli vaikuttaa siihen, miten synnytyksen kokee.

Itse käytin luonnollisia kivunlievitysmenetelmiä turvatakseni synnytyksen luonnollisen kulun, ettei pitkity, hidastu tms. Toisella kertaa meni jo helposti, kun tunnisti kivun tasosta missä vaiheessa synnytys on. Oli helppo katsoa kelloa ja ajatella, että enää pari tuntia, kun taso oli sitä että tiesi vauvan olevan tulossa ihan pian ulos.

 

[Myös Italiasta]

Minä olen synnyttänyt Sestrieressä Italiassa ja jäi hyvä kokemus luomusynnytyksestä. Voisin kuvitella että hallitsematon pelko ja yhtä-äkkinen oman kehon kontrolloinnin pettäminen voi saada ap:n synnytyksen tuntumaan noin kauhealta.

 

[vieras]

Kyllähän synnytys kivuliaista on, mutta kipu kertoo synnytyksen etenemistä ja on sitä hyvää kipua - ei tapa, vaan kertoo miten tilanne etenee. Itkin ja luulin kuolevani, niin paljon koski mutta olin asennoitunut siihen mikä fakta onkin - se kipu loppuu kyllä ja sitten kaikki on hyvin. Koska fyysistä kipua on lähes mahdoton poistaa (liekö tarpeellistakaan) pitäisi synnyttäjiä psyykata enemmän henkisesti koitokseen. Asenteella pääsee pitkälle. Toki ihmisen kipukokemukset ja oma henkinen puoli vaikuttaa siihen, miten synnytyksen kokee.

Itse käytin luonnollisia kivunlievitysmenetelmiä turvatakseni synnytyksen luonnollisen kulun, ettei pitkity, hidastu tms. Toisella kertaa meni jo helposti, kun tunnisti kivun tasosta missä vaiheessa synnytys on. Oli helppo katsoa kelloa ja ajatella, että enää pari tuntia, kun taso oli sitä että tiesi vauvan olevan tulossa ihan pian ulos.

Emilynkö se siellä harmailee...

 

[Narisematta loppuun asti!]

Toi synnyttäjä on varmaan muutenkin aika kipuherkkä ihminen. Ihmettelen vain että miksi ei saanut kipulääkettä missään vaiheessa? Tai ei ainakaan tullut ilmi tekstissä. Vasta leikkurissa spinaalipuudutus.

Minäkään en saanut ensimmäiseen 13 tuntiin mitään kivunlievitystä, suihkussa istuin kuuman veden alla että vähän helpottaisi. Ja siksi eivät mitään antaneet kun sanoivat ettei "tuossa vaiheessa vielä" kun ne pirun supistukset eivät käyrillä näkynyt!

Kaikilla ne supistukset eivät käyrillä näy ja näköjään vielä on niin ammattitaidottomia kätilöitä, että eivät sitä tiedä vaikka jälkeen päin olen monen muun saman kohtalon kokeneen kanssa jutellut.

Jos jota kuta kiinnostaa minun synnytyksen eteneminen, niin täällä se on kirjoitettuna:

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1475331,75

Luin myös tuon Rytkäätyksen synnytyskertomuksen ja omani oli noiden käyrien ja suppareiden osalta samanlainen. Ainoa ero, että itse sain yhteyden sairaanhoitajiin siinä vaiheessa kun olin auki 9 senttiä. Sitten lähdettiinkin synnytyssaliin sellaista vauhtia, että kantapäät eivät enää koskettaneet maahan. Lienee turha mainita, että kivunlievitykset jäivät saamatta. Kätilöni on ainoa henkilö, jolle sain synnytyssalissa purkaa tunteeni. Minulle ei tästä huolimatta ole jäänyt mitään traumaa. Oma sitkeyteni tosin hymyillyttää näin jälkikäteen.