Oletteko ottaneet mieheksenne samantyylisen kuin isänne?

[isä pakkomielle]

Itse mietin tätä. Mieheni on täysin erilainen kuin isäni, aivan päinvastainen. Mutta huomaan nyt 30v ikäisenä, että minua viehättää miehet joissa on jotain samaa kuin isässäni, eli etsin tietoisesti isääni?
Oma suhde isääni on nykyisin ihan hyvä, mutta aikaisemmin se oli todella huono ja isäni petti äitiäni kun olin teini ikäinen ja tämä aiheutti trauman minulle, joka vaikutti mies suhteisiini. Isäni ei voi tästä puhua kuitenkaan kanssani.
Nykyinen mieheni ei pettäisi ja on tavallaan muutenkin sellainen joka on paljon kotona.
Isäni on sellainen, joka ei paljon kotona viihdy vaan kaverit ja urheilu tärkeää.
Pohdin tätä siksi koska mietin eroa tällä hetkellä ja mikä tekee minut onnelliseksi ja mitä minä haluan. Miksi minua viehättää miehet jotka muistuttaa isääni? Haenko alitajuisesti itselleni sitä pettymystä mitä isäni on tuottanut.

 

[mie]

Kyllä se on myönnettävä monen vuoden yhdessäolon jälkeen että yhtäläisyyksiä löytyy. Aika paljonkin itseasiassa.

 

[Molleri]

Mielestäni en. Oon kuullut joskus että yleensä mies valitsee äitinsä kaltaisen naisen rinnalleen ja mielenkiinnolla etsinytkin yhtäläisyyksiä mun ja anopin väliltä

 

[idunnor]

En, sen verran mitä isästäni tiedän ja häntä tunnen niin mitään samaa ei miehestäni löydy.

 

[Jenis]

Kyllä se on myönnettävä monen vuoden yhdessäolon jälkeen että yhtäläisyyksiä löytyy. Aika paljonkin itseasiassa.

Näin. Aluksi vaikutti että aivan erilaisia ovat, mutta ihan samasta puustahan nää on veistetty!

 

[Huopatossu]

En todellakaan mun faija on mitä on ei se paska miksikään muutu

 

[Merlion]

Siina mielessa kylla, etta ovat aivan hemmetin ahkeria kummatkin, seka aivan tajuttoman katevia tekemaan hommaa kuin hommaa. Siihen sitten yhtalaisyydet loppuvatkin.

 

[Mrs Bean]

Mun mies on ihan erillainen kun isäni, joitain yhtäläisyyksiä toivoisin kyllä olevan, mutta hyvä näinkin. Minä taas taidan monelta osin olla aika samanlainen kuin anoppi, mikä välillä jopa hirvittää mua

 

[vieras]

kyllä. jo suhteemme alussa huomaisn että mies muistuttaa tosi paljon mun isää ja alkuun se häiritsi pahasti. yritti olla näkemättä niitä samoja piirteitä. mutta mikäs siinä, mun mies ja isä on molemmat tosi ihania ihmisiä.. ja niin samanlaisia

 

[hanna]

Mun miehessä ja isässä on huomattavasti enemmän eroavaisuuksia kuin yhtäläisyyksiä. Luulenpa, että olen etsinyt erilaista miestä kuin isäni, osin varmaan tietoisesti, osin tiedostamatta... Ainakin mun mieheni on sata kertaa parempi isä kuin oma isäni.

 

[Blume]

Heissä on paljon samaa. Kunnianhimo, aina eteenpäin painostaminen, omanlainen pinnallisuus mutta samalla syvä luonne. Molemmat tyypillisiä italialaisia, iloisia herrasmiehiä. Älykköjä, jotka (valitettavasti) tuomitsevat ihmisen tämän saavutusten ja tekojen perusteella. Molemmat epäilyttävän naisellisia tietyissä tilanteissa...

Ja tulevat muuten harvinaisen hyvin toimeen.

Mutta kuulostaa hassulta, että olisin "ottanut" hänet miehekseni. Vai tulkitsenko nyt suomen kieltä jotenkin ylisananmukaisesti.

 

[Ei kuitenkaan niin]

EN! Mun isä on inhottava, väkivaltainen ja ikävä ihminen. Mies kiltti, hellä ja mukava. Onneksi näin päin =)