Isäni tuomitsi minut

[ikk]

Isäsi on oikeassa siinä että törkeää kun on uusi mies jonossa jo. Lisäksi nuo selitykset "erilleen kasvamista, henkistä väkivaltaa" niin kuulostaa vähän että ette ole edes yrittäneet miehesi kanssa. Pettäminen on paha mutta se uusi mies! Ei näin....................

Mikä sinä olet tuomitsemaan? Onko sulla jokin Oikean Elämän Käsikirja hallussasi?

 

[ap]

ja vielä miehesi kaveri, huhhuh! Onnea vaan teille elämään, varmaan suhteenne tulee kestämään piiitkäään.

Juu vain tuntemattomiin saa rakastua. Se on paljon turvallisempaakin.

 

[mieti tätä]

Aika erikoisia kommentteja. Mieheni on siis pettänyt. Itse en ole mennyt sänkyyn tuon uuden miehen kanssa vaan olen kertout asiasta miehelleni ja pitänyt housut jalassa, koska kunnioitan avioliittoamme sen verra. Tunteille en voi mitään. Tuo erilleen kasvamien ja henkinen väkivalta on alkaneet jo ennen miehen pettämistä. Pettämisestä on nyt reilu vuosi aikaa.

Ja en ole tuonut uutta miestä tänne mieheltäni salassa vaan on mieheni kaveri ja käynyt meillä usein.

Ja mieheni on itse sanout, että asiat jotka johtivat eroon ja joita tässäkin kerron niin ovat aivan totta. Ja tosiaan hyväksyy myös tämän uuden miehen.

Ottamatta kantaa isäsi käytökseen, koetko sinä siis tosiaan että et ole pettänyt, jos et ole mennyt sänkyyn uuden RAKKAUTESI kanssa??? Me ollaan mieheni kanssa puhuttu, että panon vois vielä antaa anteeksi, mut jos rakastuu toiseen, se on suuremman luokan petos ja sitä vois olla mahdoton antaa anteeks...

 

[ap]

Aika erikoisia kommentteja. Mieheni on siis pettänyt. Itse en ole mennyt sänkyyn tuon uuden miehen kanssa vaan olen kertout asiasta miehelleni ja pitänyt housut jalassa, koska kunnioitan avioliittoamme sen verra. Tunteille en voi mitään. Tuo erilleen kasvamien ja henkinen väkivalta on alkaneet jo ennen miehen pettämistä. Pettämisestä on nyt reilu vuosi aikaa.

Ja en ole tuonut uutta miestä tänne mieheltäni salassa vaan on mieheni kaveri ja käynyt meillä usein.

Ja mieheni on itse sanout, että asiat jotka johtivat eroon ja joita tässäkin kerron niin ovat aivan totta. Ja tosiaan hyväksyy myös tämän uuden miehen.

Ottamatta kantaa isäsi käytökseen, koetko sinä siis tosiaan että et ole pettänyt, jos et ole mennyt sänkyyn uuden RAKKAUTESI kanssa??? Me ollaan mieheni kanssa puhuttu, että panon vois vielä antaa anteeksi, mut jos rakastuu toiseen, se on suuremman luokan petos ja sitä vois olla mahdoton antaa anteeks...

Joo henkisesti olen pettänyt. Mutta rakastuminen toiseen on jotain mille ei voi mitään. Vai voitko sinä jotain tunteillesi? Teoilleen voi ja siksi on eri asia mennä panemaan jotain toista kuin rakastua toiseen. Ja minä kerroin asiasta miehelleni, koska en halunnut pitää asiaa salassa ja koska se olisi minusta ollut petos. Olin avoin asiasta ja kerroin, että tahdon erota.

 

[Kamomilla-81]

Katkerien, epävarmojen ja itsetuntonsa menettäneiden petettyjen naisten kommentteja vaan. Jätä omaan arvoonsa.

Mitä tuohon varsinaiseen aloitukseen tulee, tuskin koskaan mahdat mitään sille että sukupolvien välissä on aina kuilu, vaikka teot täsmäisivätkin. Muiden virheet on helpompi nähdä ja niitä helpompi arvostella kuin tunnistaa omansa. Tarkoitan tietenkin isääsi.

Loukatulla ja petetylläkin on oikeus muodostaa uusia tunteita toista ihmistä kohtaan, piankin. Kaikki eivät tarvitse vuosien parantumis(itsesääli)vaihetta.

Sä jo kirjoitit vastanneesi isällesi varsin painokkaaseen sävyyn. Jatka linjallasi, mutta varaudu siihen, ettei välinne ikinä - tai ainakaan ihan pian - palaudu entiselleen.

 

[minä]

Jaksamisia. Minulla oli viitisen vuotta sitten sama tilanne, tosin sekä äiti ja isä käänsivät täysin selkänsä. Ja ovat edelleen lähes välit poikki, niin kova oli heille häpeä.

Kulissit ovat ihmeellisiä. Yritä sinä saada asiasi selvitettyä ja jatkaa eteenpäin uuden rakkauden voimin.

 

[ap]

Katkerien, epävarmojen ja itsetuntonsa menettäneiden petettyjen naisten kommentteja vaan. Jätä omaan arvoonsa.

Mitä tuohon varsinaiseen aloitukseen tulee, tuskin koskaan mahdat mitään sille että sukupolvien välissä on aina kuilu, vaikka teot täsmäisivätkin. Muiden virheet on helpompi nähdä ja niitä helpompi arvostella kuin tunnistaa omansa. Tarkoitan tietenkin isääsi.

Loukatulla ja petetylläkin on oikeus muodostaa uusia tunteita toista ihmistä kohtaan, piankin. Kaikki eivät tarvitse vuosien parantumis(itsesääli)vaihetta.

Sä jo kirjoitit vastanneesi isällesi varsin painokkaaseen sävyyn. Jatka linjallasi, mutta varaudu siihen, ettei välinne ikinä - tai ainakaan ihan pian - palaudu entiselleen.

En nyt jaksa uskoa, että tästä mitään välirikkoa tulee, mutta aika näyttää. Isäni on aina ollut sellainen, että suuttuu välittömästi eikä ymmärrä kuunnella edes asiaa loppuun. Sitten rauhoituttuaan muuttaakin kantaansa. Mutta aina on ollut herkkä tuomitsemaan muut, vaikka oikeasti pitäisi keskittyä omaan elämäänsä joka on ihan rempallaan.

 

[ap]

Jaksamisia. Minulla oli viitisen vuotta sitten sama tilanne, tosin sekä äiti ja isä käänsivät täysin selkänsä. Ja ovat edelleen lähes välit poikki, niin kova oli heille häpeä.

Kulissit ovat ihmeellisiä. Yritä sinä saada asiasi selvitettyä ja jatkaa eteenpäin uuden rakkauden voimin.

Oliko sulla uusi mies myös? Äitini oli eilen koittanut isällemme sanoa, että kukaan ei voi toisten elämästä tietää mitä se on neljän seinän sisällä ja että kukaan ei myöskään voi tehdä ratkaisuja toisten puolesta tai tuomita niitä. Oli myös sanonut, että sen enempää hän itse kuin isämmekään ei ole oikeutettu heittämään ensimmäistä kiveä. Niin ja oli sanonut, että jos tunnet tyttäresi niin tiedät, että on varmasti tehnyt päätöksen pitkän harkinnan jälkeen.

 

[tos]

Isäsi on oikeassa siinä että törkeää kun on uusi mies jonossa jo. Lisäksi nuo selitykset "erilleen kasvamista, henkistä väkivaltaa" niin kuulostaa vähän että ette ole edes yrittäneet miehesi kanssa. Pettäminen on paha mutta se uusi mies! Ei näin....................

Mikä sinä olet tuomitsemaan? Onko sulla jokin Oikean Elämän Käsikirja hallussasi?

Joo sen tiedän tasan tarkkaan että jos eroaisin miehestäni, eroaisin mieheni takia enkä kenenkään ulkopuolisen! Ja vielä tuo on muka nykyaikaa, hah

 

[lol]

Isäsi on oikeassa siinä että törkeää kun on uusi mies jonossa jo. Lisäksi nuo selitykset "erilleen kasvamista, henkistä väkivaltaa" niin kuulostaa vähän että ette ole edes yrittäneet miehesi kanssa. Pettäminen on paha mutta se uusi mies! Ei näin....................

Mikä sinä olet tuomitsemaan? Onko sulla jokin Oikean Elämän Käsikirja hallussasi?

Joo sen tiedän tasan tarkkaan että jos eroaisin miehestäni, eroaisin mieheni takia enkä kenenkään ulkopuolisen! Ja vielä tuo on muka nykyaikaa, hah

Sä et tiedä kaikkea ap:n elämästä, joten suuta soukemmalle siellä. Kiristääkö sädekehä?

 

[ap]

Isäsi on oikeassa siinä että törkeää kun on uusi mies jonossa jo. Lisäksi nuo selitykset "erilleen kasvamista, henkistä väkivaltaa" niin kuulostaa vähän että ette ole edes yrittäneet miehesi kanssa. Pettäminen on paha mutta se uusi mies! Ei näin....................

Mikä sinä olet tuomitsemaan? Onko sulla jokin Oikean Elämän Käsikirja hallussasi?

Joo sen tiedän tasan tarkkaan että jos eroaisin miehestäni, eroaisin mieheni takia enkä kenenkään ulkopuolisen! Ja vielä tuo on muka nykyaikaa, hah

Ai sinä tiedät miten elämäsi tulee menemään. Varsin näppärää sitten. Mutta minä en ole eroamassa toisen miehen takia. Se on vain viimeinen syy erolle ja syy sille miksi ero tapahtuu juuri nyt.

 

[tos]

ja vielä miehesi kaveri, huhhuh! Onnea vaan teille elämään, varmaan suhteenne tulee kestämään piiitkäään.

Juu vain tuntemattomiin saa rakastua. Se on paljon turvallisempaakin.

Niin onhan se kiva sitten kun miehesi tajuaa mitä sinä ja kaverinsa puuhaa niin varmaan lyö välit poikki. Ja jos ei niin kiva kohdata aina uudestaan exäänsä. Minä en antaisi itseni ihastua mieheni kaveriin. Tai oikeastaan en ole antanut vaikka tilaisuuksia on ollut!

 

[tos]

Isäsi on oikeassa siinä että törkeää kun on uusi mies jonossa jo. Lisäksi nuo selitykset "erilleen kasvamista, henkistä väkivaltaa" niin kuulostaa vähän että ette ole edes yrittäneet miehesi kanssa. Pettäminen on paha mutta se uusi mies! Ei näin....................

Mikä sinä olet tuomitsemaan? Onko sulla jokin Oikean Elämän Käsikirja hallussasi?

Joo sen tiedän tasan tarkkaan että jos eroaisin miehestäni, eroaisin mieheni takia enkä kenenkään ulkopuolisen! Ja vielä tuo on muka nykyaikaa, hah

Ai sinä tiedät miten elämäsi tulee menemään. Varsin näppärää sitten. Mutta minä en ole eroamassa toisen miehen takia. Se on vain viimeinen syy erolle ja syy sille miksi ero tapahtuu juuri nyt.

Niin eli syy kuitenkin. Ja kyllä, minä tiedän mitä en ikinä tekisi, tuo kun sellainen asia minkä voi ihan itse päättää.

 

[sama]

Jaksamisia. Minulla oli viitisen vuotta sitten sama tilanne, tosin sekä äiti ja isä käänsivät täysin selkänsä. Ja ovat edelleen lähes välit poikki, niin kova oli heille häpeä.

Kulissit ovat ihmeellisiä. Yritä sinä saada asiasi selvitettyä ja jatkaa eteenpäin uuden rakkauden voimin.

Oliko sulla uusi mies myös? Äitini oli eilen koittanut isällemme sanoa, että kukaan ei voi toisten elämästä tietää mitä se on neljän seinän sisällä ja että kukaan ei myöskään voi tehdä ratkaisuja toisten puolesta tai tuomita niitä. Oli myös sanonut, että sen enempää hän itse kuin isämmekään ei ole oikeutettu heittämään ensimmäistä kiveä. Niin ja oli sanonut, että jos tunnet tyttäresi niin tiedät, että on varmasti tehnyt päätöksen pitkän harkinnan jälkeen.

Ei ollut eroilmoituksen hetkellä, mutta muutaman viikon päästä tapasin nykyisen aviomieheni. Ja kun hänestä onnellisena kerroin, helvetti räjähti valloilleen. Kyllä mä tavallaan sen tyrmistyksen ja huolen ymmärrän, mutta en todellakaan täyttä tuomitsemista ja suoranaista uhkailua "jos et heti jätä tätä miestä, teemme elämästäsi helvettiä..." yms.

Minä uskon, että sinulla on järki kohdallaan ja osaat toimia tilanteessasi oikein. Liian nopeaan ei kannata mihinkään syöksyä, mutta kun selkeästi olet asiaa osannut järkevästi pohtia ja punnita niin mikäs sitä kukaan muu on kommentoimaan.

 

[itkusentään]

ja vielä miehesi kaveri, huhhuh! Onnea vaan teille elämään, varmaan suhteenne tulee kestämään piiitkäään.

Juu vain tuntemattomiin saa rakastua. Se on paljon turvallisempaakin.

Niin onhan se kiva sitten kun miehesi tajuaa mitä sinä ja kaverinsa puuhaa niin varmaan lyö välit poikki. Ja jos ei niin kiva kohdata aina uudestaan exäänsä. Minä en antaisi itseni ihastua mieheni kaveriin. Tai oikeastaan en ole antanut vaikka tilaisuuksia on ollut!

Luepas ihan oikeasti tätä ketjua, niin moni asia avautuu.

 

[tos]

Aika erikoisia kommentteja. Mieheni on siis pettänyt. Itse en ole mennyt sänkyyn tuon uuden miehen kanssa vaan olen kertout asiasta miehelleni ja pitänyt housut jalassa, koska kunnioitan avioliittoamme sen verra. Tunteille en voi mitään. Tuo erilleen kasvamien ja henkinen väkivalta on alkaneet jo ennen miehen pettämistä. Pettämisestä on nyt reilu vuosi aikaa.

Ja en ole tuonut uutta miestä tänne mieheltäni salassa vaan on mieheni kaveri ja käynyt meillä usein.

Ja mieheni on itse sanout, että asiat jotka johtivat eroon ja joita tässäkin kerron niin ovat aivan totta. Ja tosiaan hyväksyy myös tämän uuden miehen.

Ottamatta kantaa isäsi käytökseen, koetko sinä siis tosiaan että et ole pettänyt, jos et ole mennyt sänkyyn uuden RAKKAUTESI kanssa??? Me ollaan mieheni kanssa puhuttu, että panon vois vielä antaa anteeksi, mut jos rakastuu toiseen, se on suuremman luokan petos ja sitä vois olla mahdoton antaa anteeks...

Joo henkisesti olen pettänyt. Mutta rakastuminen toiseen on jotain mille ei voi mitään. Vai voitko sinä jotain tunteillesi? Teoilleen voi ja siksi on eri asia mennä panemaan jotain toista kuin rakastua toiseen. Ja minä kerroin asiasta miehelleni, koska en halunnut pitää asiaa salassa ja koska se olisi minusta ollut petos. Olin avoin asiasta ja kerroin, että tahdon erota.

Siis jos rakastuu toiseen, sen voi kestää vaikka asialle ei tekisi mitään! Oma päätös jos "rakastumiselle" eli ihastumiselle antaa periksi. Taidat olla joku 18v?

 

[ap]

ja vielä miehesi kaveri, huhhuh! Onnea vaan teille elämään, varmaan suhteenne tulee kestämään piiitkäään.

Juu vain tuntemattomiin saa rakastua. Se on paljon turvallisempaakin.

Niin onhan se kiva sitten kun miehesi tajuaa mitä sinä ja kaverinsa puuhaa niin varmaan lyö välit poikki. Ja jos ei niin kiva kohdata aina uudestaan exäänsä. Minä en antaisi itseni ihastua mieheni kaveriin. Tai oikeastaan en ole antanut vaikka tilaisuuksia on ollut!

Et siis osaa lukeakaan. Minä olen mielestäni kertonut tässä ketjussa jo useita kertoja, että mieheni tietää tuosta rakastumisestani ja myös hyväksyy sen. On sanonut, että toivoo minulle kaikesta huolimatta vain onnea elämässä ja on ollut myös hyvässä hengessä yhteydessä tähän kaveriinsa. On varmaan vaikea tajuta, että kaikki ei ole heti vetämässä toisia turpaan vaan osaa keskustella ja harkita asioita ennen kuin toimii.

 

[ap]

Aika erikoisia kommentteja. Mieheni on siis pettänyt. Itse en ole mennyt sänkyyn tuon uuden miehen kanssa vaan olen kertout asiasta miehelleni ja pitänyt housut jalassa, koska kunnioitan avioliittoamme sen verra. Tunteille en voi mitään. Tuo erilleen kasvamien ja henkinen väkivalta on alkaneet jo ennen miehen pettämistä. Pettämisestä on nyt reilu vuosi aikaa.

Ja en ole tuonut uutta miestä tänne mieheltäni salassa vaan on mieheni kaveri ja käynyt meillä usein.

Ja mieheni on itse sanout, että asiat jotka johtivat eroon ja joita tässäkin kerron niin ovat aivan totta. Ja tosiaan hyväksyy myös tämän uuden miehen.

Ottamatta kantaa isäsi käytökseen, koetko sinä siis tosiaan että et ole pettänyt, jos et ole mennyt sänkyyn uuden RAKKAUTESI kanssa??? Me ollaan mieheni kanssa puhuttu, että panon vois vielä antaa anteeksi, mut jos rakastuu toiseen, se on suuremman luokan petos ja sitä vois olla mahdoton antaa anteeks...

Joo henkisesti olen pettänyt. Mutta rakastuminen toiseen on jotain mille ei voi mitään. Vai voitko sinä jotain tunteillesi? Teoilleen voi ja siksi on eri asia mennä panemaan jotain toista kuin rakastua toiseen. Ja minä kerroin asiasta miehelleni, koska en halunnut pitää asiaa salassa ja koska se olisi minusta ollut petos. Olin avoin asiasta ja kerroin, että tahdon erota.

Siis jos rakastuu toiseen, sen voi kestää vaikka asialle ei tekisi mitään! Oma päätös jos "rakastumiselle" eli ihastumiselle antaa periksi. Taidat olla joku 18v?

Ei hyvänen aika... Sovitaan kuule sitten vaikka näin. Ihanaa varmaan olla tuollainen katkera ja muka kaikesta tietävä. Ja tiedoksesi nii olen 31vuotias ja 15vuotta ollut tuon mieheni kanssa ja aika paljon töitä tehnyt tämän liiton eteen. Ja usein puhuttu liittomme epäkohdista ja koitettu korjata niitä, mutta aina ne luisuu samaan vanhaan. Mutta sinä nyt tiedät paremmin niin sovitaanko, ettäminä siis eroan ihan turhanpäiten, jos se on kerran sulle ok.

 

[ap]

Isäsi on oikeassa siinä että törkeää kun on uusi mies jonossa jo. Lisäksi nuo selitykset "erilleen kasvamista, henkistä väkivaltaa" niin kuulostaa vähän että ette ole edes yrittäneet miehesi kanssa. Pettäminen on paha mutta se uusi mies! Ei näin....................

Mikä sinä olet tuomitsemaan? Onko sulla jokin Oikean Elämän Käsikirja hallussasi?

Joo sen tiedän tasan tarkkaan että jos eroaisin miehestäni, eroaisin mieheni takia enkä kenenkään ulkopuolisen! Ja vielä tuo on muka nykyaikaa, hah

Ai sinä tiedät miten elämäsi tulee menemään. Varsin näppärää sitten. Mutta minä en ole eroamassa toisen miehen takia. Se on vain viimeinen syy erolle ja syy sille miksi ero tapahtuu juuri nyt.

Niin eli syy kuitenkin. Ja kyllä, minä tiedän mitä en ikinä tekisi, tuo kun sellainen asia minkä voi ihan itse päättää.

Niin onkin. Ja minä olen päättänyt, että tahdon itselleni elämässä onnea, koska oma onneni on myös lasteni onni. Eli kyllä - olen tosiaan tehnyt päätöksen asiasta. Ei minulla ole halua 31vuotiaana kokea, että elämäni on eletty ja kasvatan lapset isoiksi ja sitten katkeroidun kun minulla ei ole elämässä rakkautta ja miehellä ihan omat jutut ja kuviot.

 

[tos]

ja vielä miehesi kaveri, huhhuh! Onnea vaan teille elämään, varmaan suhteenne tulee kestämään piiitkäään.

Juu vain tuntemattomiin saa rakastua. Se on paljon turvallisempaakin.

Niin onhan se kiva sitten kun miehesi tajuaa mitä sinä ja kaverinsa puuhaa niin varmaan lyö välit poikki. Ja jos ei niin kiva kohdata aina uudestaan exäänsä. Minä en antaisi itseni ihastua mieheni kaveriin. Tai oikeastaan en ole antanut vaikka tilaisuuksia on ollut!

Et siis osaa lukeakaan. Minä olen mielestäni kertonut tässä ketjussa jo useita kertoja, että mieheni tietää tuosta rakastumisestani ja myös hyväksyy sen. On sanonut, että toivoo minulle kaikesta huolimatta vain onnea elämässä ja on ollut myös hyvässä hengessä yhteydessä tähän kaveriinsa. On varmaan vaikea tajuta, että kaikki ei ole heti vetämässä toisia turpaan vaan osaa keskustella ja harkita asioita ennen kuin toimii.

Luin kyllä ja sanoin että _sitten kun_ miehesi tajuaa, vielä ei ole tajunnut mutta tulee varmaan tajuamaan.