Oletteko kieltäneet lapsilta kavereita?

[äiti]

Kavereiden käytöksestä kyse... ei mitään tapoja. Harmittaa kun ovat lasteni ainoat leikkikaverit naapurissa, mutta ei tunnu hyvältä ajatukselta sekään että leikkisivät yhdessä. Naapurin lapset kiroilevat, kylään tullessaan juoksevat ympäriinsä, pyytävät ruokaa kuin kotonaan eivätkä lähde pois ennen kuin pyydetään. Nämä alle kouluikäiset menevät tuolla pitkin pihoja vielä iltakahdeksalta keskenään, koskaan en ole nähnyt aikuista mukana tai että kukaan olisi kaivannut kotiin. Jos yllätät heidät pahanteossa (aika yleistä) niin takaisin tulee kiroilua ja nimittelyä. Viimeksi kun sattuivat yhtä aikaa pihalle, olivat kertoneet neljävuotiaalleni alapääjuttuja.
Nyt olen sanonut, että nämä kaverit eivät ole tervetulleita enää meille sisälle ja harkitsen myös että sanoisin suoraan lapsilleni ettei tarvisi näiden kanssa kaveerata. Surullista sinänsä, kun eihän se oiden lastenkaan vika ole, etteivät vanhemmat pidä mitään kuria kotona.

 

[ei huolta]

jos itse opetat lapsille tapoja ja kasvatat hyvin, ei ole huolta jos alle kouluikäiset leikkivät "tuhmien" lasten kanssa. Kuitenkin koti kasvattaa, ei kaverit, siis tuossa iässä. Inhottavaa jos kavereiden vanhemmat eivät ole kiinnostuneita.

 

[vieras]

Olen kieltänyt ja keskustellut lapseni kanssa syistä.

 

[vieras]

jos itse opetat lapsille tapoja ja kasvatat hyvin, ei ole huolta jos alle kouluikäiset leikkivät "tuhmien" lasten kanssa. Kuitenkin koti kasvattaa, ei kaverit, siis tuossa iässä. Inhottavaa jos kavereiden vanhemmat eivät ole kiinnostuneita.

Ja löytää jonain päivänä oma lapsensa kilometrien päästä kotoa noiden muiden kanssa? En antaisi leikkiä ilman valvontaa.

 

[Mari -76]

jos itse opetat lapsille tapoja ja kasvatat hyvin, ei ole huolta jos alle kouluikäiset leikkivät "tuhmien" lasten kanssa. Kuitenkin koti kasvattaa, ei kaverit, siis tuossa iässä. Inhottavaa jos kavereiden vanhemmat eivät ole kiinnostuneita.

Peesaan. Koti on tärkein kasvattaja. Itse sain pienenä leikkiä kaikkien lasten kanssa vaikka vanhemmat oli tosi tiukkapipoisia uskovaisia, ja luulen että se on tehnyt mulle hyvää. On hyvä oppia jo pienenä että ihmisissä on muutakin tärkeää kuin se ulkokuori, käytöstavat ja sellaiset. Hyvä sydän esimerkiksi

 

[äiti]

Olen miettinyt sitäkin, että antaisin naapurin lasten tulla meille ja opettaisin heille että meillä on tällaiset säännöt, ja jos käydään kylässä niin niiden mukaan eletään. Kaikki hyvät aikomukset karutuu siihen kun tulevat, sotkevat, puhuvat rumia (huutelevat), saavat jonkun lapsistani itkemään (joko sanovat rumasti, lyövät, ottavat lelun kädestä...) ja lähtevät haistatellen ovesta ulos. Viimeksi kun kävivät, toinen huusi mennessään yksivuotiaalle tytölleni "penikka!". :'(
Omat laspeni jos käyttäytyisivät noin, istuisivat viikon arestissa...

 

[HyacinthBucket]

Olen joutunut kieltämään yhden kaverin meille tulon, koska hän varasteli niin paljon.