Oletko sinä kenenkään paras ystävä?

Kyllä olen ja hän on minun, ollut 30 vuotta!

 

Olen, olen ollut saman ihmisen paras ystävä 12 vuotta <3

 

Jaa, että aikuisella paras ystävä. Mä en ole edes ajatellut ketään ystävääni parhaanakaverina enkä ole lapsuusvuosien jälkeen kuullut kenenkään kutsuvan ystäväänsä parhaankaverina. Kaikki on yhtä rakkaita.

 

Mulla on paras ystävä, joka tulee olemaan aina mun paras ystävä???? En unohda häntä IKINÄ! Olen onnellinen että minulla voi olla näin ihana ystävä????

 

Mulla on paras ystävä, joka tulee olemaan aina mun paras ystävä! En unohda häntä IKINÄ! Olen onnellinen että minulla voi olla näin ihana ystävä.

 

Olen varmasti rakkaimman ystäväni paras ystävä.

'Sydämii tähän...

Mutta sitten huomaan, että näin vanhemmiten (minä 50 mies 60) tulee ystävyys"kutsuja" jopa epätoivoisehkoja: olette meitin ainoat keitten kans voidaan puhuu näin, ootte meidän ainoan oikeet Ystävät" - se pelottaa vähäsen. Meillä on meidän vanhat siis oikein hyvät ystävät, ja sit on nää mun oma paras ja miehellä pari parasta. Mutta sitte on vielä meillä neljä aikuista lasta ja niiden kumppanit ja lapset. Mulla yksi sisarus ja miehellä kaksi ja niillä lapset. Ja perheet. Ja monella näistä edellämainituista on eksätkin vielä. Itse pidän myös omien vanhempieni läheisyyttä tärkeänä, mies tapaa kumpaakin vanhempaansa noin kerran kuukaudessa (eri huushollit).

Kumpikin käymme töissä.

Joten olen siis jonkun paras ystävä. Mutta onko seuraus vai syy vai mikä lie, on kovin paljon näitä ihmissuhtetia..