Oletko rauhallinen nukkuja?

Tuli tuosta toisesta unikeskustelusta mieleen.. Nukutko rauhallisesti suht' paikoillasi vai kuluuko yösi potkunyrkkeilyn parissa? Oletko pudonnut sängystä aikuisiällä? Entä puhutko unissasi?

Mun käy mun miestä melkein sääliksi: riehun ja potkin, herään sängystä värinpäin tai istualteni, meinaan tukehtua omaan peittooni kierrettyäni sen pääni ympärille... Olen myös pudonnut sängystä sata kertaa..
Onneksi en sentään puhu unissani (tosin joskus harvoin herätessäni painajaisesta kiljun jotain epämääräistä: "Karhukopla on kioskilla!!" ja "Eiiiiiii!!!" viimeisimpinä...)

 

Sait mut nauramaan tolla "Karhukopla on kioskilla!" Olen itse kanssa aika levoton nukkuja, saan lakanat irtoomaan ja kiertyilemään vinksin vonksin. Säpsähtelen ja potkin nukahtaessa ja saatan kesken unen havahtua huitomaan jotain kummaa joka muka lähestyy mua.

 

niin, ja välillä puhun ja naureskelen unissani myös.

 

Kyllä mä ilmeisen rauhallinen olen.
Paitsi raskausaikana mun mies joutui nukkumaan korvatulpat korvissa, ku kuorsasin niin komiasti :saint:

 

......saatan kesken unen havahtua huitomaan jotain kummaa joka muka lähestyy mua.

Haa! Minä myös havahdun huitomaan joskus! Useimmiten se lähestyvä juttu on joku kauhee lentävä ötökkä.. Pelkään niitä ihan hulluna, niin paljon, että tulevat uniinki..

Kumma juttu muuten, että silloin, kun lapsi on kainalossa, en säpsähtele tai liiku juuri ollenkaan, vaikka muuten riehun menemään yöt läpeensä... Vissiin luontoäiti hoitanu hommat silleen, että vanhemmat unissaanki tiedostaa, että lapsi on vieressä ja pitää olla varovainen..

 

Olen itse tosi rauhallinen nukkuja, mutta mies pyörii ja möyrii milloin mitenkin. Poikakin saattaa omasta sängystään välillä löytyä varpaat tyynyltä.