Oletko pettänyt?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja galluppi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="jonna";30577347]Onko se pettämistä jos jo on ilmoittanut muuttavansa pois?[/QUOTE]

Pois pois pois
Aim looking for a good time
Pois pois pois
Get ready for my love
 
Tunnustaisiko muka kukaan rekkautunut omalla nimimerkillään pettäneensä? :laugh:

Luulisin, että voisin tunnustaakin sen jälkeen kun asia ei olisi enää ihan tuore, ellei miehen toivoisi ettei asiaa koskaan tuotaisi esille. En usko että tulee olemaan koskaan syytä kummallakaan pettää. Jos alkaisi kiinnostaa kokeilla muita seksikumppaneita, asia olisi varmasti keskusteltavissa ja saataisiin jonkinlainen yhteisymmärrys. Reilusti tietenkin, kummallekin lupa koklailla jos tarve olisi.
 
  • Tykkää
Reactions: lusiveri
[QUOTE="jonna";30577347]Onko se pettämistä jos jo on ilmoittanut muuttavansa pois?[/QUOTE]

Ei ole. Me emme vielä asu erillään, mutta kummallekin on selvää, ettei olla enää yhdessä. Olen ollut toisen kanssa eropäätöksen jälkeen. Ja minulle on ihan sama vaikka mieksin olisi.
 
Kyllä, kerran elämässäni. Kostoksi tosin. :D
Olin jonkin aikaa epäillyt silloisen (nyk.ex) avokin touhuja.. viimeinen niitti oli se kun Thaimaan reissultaan joku nainen määki puhelimeen, luulin siis miehen soittavan mutta joku naisääni siellä solkotti. Perään mies pisti, ilmeisimmin kännissä, viestin sitten "pidän vaan hauskaa". Se riitti.. Minua oli pari vuotta liehitellyt eräs mies, joten ajattelin sitten katsoa sen kortin. Kannatti.. Mutta muuten en pettämistä hyväksy. Eron muutenkin tullessa se sitten on se ja sama.
 
Oikeastaan kaikkia seurestelukumppaneita. Enkä tiedä syytä, ihan vaan huvikseen. Nykyistä en ole pettänyt 12 vuoteen, alkuaikoina tuli hässittyä exän kanssa muutaman kerran. Enää ei tulis mieleenkään pettää.
 
Kaksi pitkää parisuhdetta takana. Ensimmäisessä petin, toisessa en. Ensimmäisen kanssa tuli seinä vastaan enkä löytänyt nuorena muuta keinoa, kun pettää, ja se jälkeen vielä tunnustin miehelle pettäneeni. Ero tuli heti ja se oli helpostus. Toisen kanssa menin naimisiin ja sain lapset. En kokenut tarvetta pettää, avioliitto oli hyvä niin kauan kun sitä kesti.
 
En, enkä petä. Monesta en ole varma, mutta siitä olen. En voisi elää itseni kanssa. Itseäni on kerran petetty pitkässä suhteessa. Se on oksettavinta mitä voit toiselle tehdä. Se jättää ikuisen arven myös seuraaviin suhteisiin.
 
Kolmesti. En saa mieheltä läheisyyttä. Seksiä on kyllä, mutta muuten mies ei minua huomioi. Mies tekee reissutyötä niin helppo ottaa ja lähteä. Sanoo olevansa kaupoilla, niin ei mieskään ihmettele jos ei vastaa puhelimeen.
 
Petin edellistä miestä. Pari viikkoa tapahtuneesta jätim miehen. En mä sille ikinä tapahtuneesta kertoni. Ja pettäminen ei ollu syy sille et jätin miehen, olin harkinnu jättämistä jo parin kuukauden ajan. Toi vaan oli se viimenen niitti. En todellakaan oo ylpee tosta teosta, mutta tehtyä ei saa tekemättömäks. Nykyistä en oo pettäny, eikä oo käyny mielessäkään pettäminen! Ja siitä oon varma, että en tuu pettämäänkään!
 
En, vaikka olis ollut aihettakin. Exäni hoiti kyllä sen puolen erittäin tehokkaasti, mutta päätin, että mä en samalle tasolle vajoa, enkä sitä iloa sille suo, että se saa jonkun syyn lyödä... Tosin se siihen lyömiseenkään ikinä mitään oikeeta syytä tarvinnut - kunhan huvikseen kehitteli päässään jonkun vision ja sitten tuli turpaan...
 

Yhteistyössä