Oletko koskaan riidellyt anopin kanssa? Miten saitte sovittua asian?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

...

Vieras
Meillä tuli anopin kanssa riitaa ja puolin ja toisin tuli sanottua aika pahasti. Pyysin anteeksi, sanoin että suutuksissa joskus sanoo sellaista mitä ei tarkoita. Anoppi ei reagoinut tähän mitenkään, käänsi vaan minulle selän, eikä ole sen jälkeen kuulunut hänestä mitään.... Mietin että pitäisikö mennä ja yritttää vielä jutella... Mieheni sanoi kyllä että anna olla, olet pyytänyt anteeksi, pitäisi riittää. Mutta kun itse en osaa olla riidoissa.....
 
Miehesi on oikeassa. Olet jo pyytänyt anteeksi, ja koska anoppi on aikuinen hänen täytyy ymmärtää, että sinun ei kuulu enää nöyristellä, vatvoa asiaa. Anna aikaa ymmärtämiselle, koska kokee varmaan tulleensa loukatuksi.
 
anoppi on huutanut mulle ilman syytä ja lopuksi viskasi pihalle. ja kaikki mistä oli suuttunut oli ihan oman päänsä sisällä. puol vuotta odotin et olis pyytänyt anteeks enkä käynyt siel. ikinä ei pyytänyt. no olen taas kyläs käynyt mut enään ei jäädä esim yöksi jos pyytää ja muutenkin en ole häntä kohtaan yhtä luottavainen ja ystävällinen. siedän mutten pidä. jos aikuinen ei osaa anteeksi pyytää tyhmiä tekojaan niin olkoon. ja saman on opettanut lapsilleen. miehen veljeä ei olla kans nähty nyt yli puoleen vuoteen kun ei osaa pyytää anteeksi tyhmiä tekojaan. vituttaa tuollaiset ihmiset.
 
kyllä on aina riitaa anopin kanssa, kun se on aina kännissä, eikä voi olla selvinpäin kun perheemme tulee vierailulle. Jauhaa lasten kuulleen että kyllä se sinun(hänen poikansa) eksä oli niin ihan ja mukava. Yhden kerran on lapsemme olleet siellä hoidossa 4h, jonka jälkeen heitä pois hakiessamme anoppi oli taas ihan tillintallin(oli viimeinen kerta kun hänelle viemme). Kaiken olen hänelle sanonut päin naamaa mitä hänestä ajattelen,eikä minun tarvitse anteeksi pyytää...
 
Olen varmaan universumin naurettavin anopin-kanssa-riitelijä. Hoidimme sen tekstiviestein ja lopuksi poistin hänen yhteystietonsa puhelimestani. Enkä ole kuullut suoraan minulle sanaakaan kohta kahteen vuoteen.
 
Meillä anopin kanssa jatkunut mykkäkoulu kohta 2v. Haukkui minut kännipäissään huonoksi äidiksi ja huonoksi ihmiseksi... syystä että meidän lapsella on tietyt rajat mitä saa tehdä ja mitä ei... mm. että jos ruokapöydässä pelleillään eikä osata rauhoittua niin sitten mennään hetkeksi pois ja tullaan takaisin kun on rauhoituttu. Ollaan siis miehen kansa yhdessä mietitty mitä asioita haluamme lapsellemme opettaa ja mistä pidetään kiinni. No, anopin mielestä olen liian tiukka äiti kun en anna pojan syödä mahaa täyteen herkkuja ennen ruokaa enkä anna pelleillä ruokapöydässä jne. Tuli kaikkea muutakin kakkaa niskaan ja yritin sanoa että voidaanko jutella huomenna kun olet selvinpäin niin tuli vaan lisää sontaa niskaan. No, totesin miehelle että hänen äitinsä saa pyytää anteeksi ja keskustella asiallisesti asioista kanssani jos meinaa välit saada edes jotenkin korjattua. Eipä ole mitään tapahtunut kohta kahteen vuoteen... tosin taustalla paljon muutakin minkä takia välit ei koskaan ole huippuhyvät olleet... mm. että kohtelee miehen siskon lasta ihan toisella tavalla kuin meidän lasta... meidän lapselle tulee aina "kannustusta" tyyliin et taida osata ja kuka on tuhma poika. =(
 
Mä haluaisin jonkun riidan anipin kaa et pääsis eroon siitä.En jaksa sitä se soittaa koko ajna ja tunkee käymään,vie lapsen ilman lupaa yms..... Lista on pitkä se akka vois painua hiit...
 
Alkuperäinen kirjoittaja poikienäiti84:
Jep eikä olla asiaa sovittu kun pyysin että asia sevitetään niin ei anoppi halunnut niin se sit siitä. Mut niin kauan ku ei asiaa mun kaa selvitä niin ei tapaa poikansa lapsia, mieheni onneks samaa mieltä.

Mulla sama tilanne siskoni kanssa.
 
No onneksi ei nyt mitään pahaa riitaa olla saatu aikaiseksi, mutta aina silloin tällöin tulee pieniä kiehumisia (pääasiassa minä raivostun). Anoppi kun ei ajattele yhtään mitä suustaan päästää :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja todellakin harmaana nyt:
Meillä anopin kanssa jatkunut mykkäkoulu kohta 2v. Haukkui minut kännipäissään huonoksi äidiksi ja huonoksi ihmiseksi... syystä että meidän lapsella on tietyt rajat mitä saa tehdä ja mitä ei... mm. että jos ruokapöydässä pelleillään eikä osata rauhoittua niin sitten mennään hetkeksi pois ja tullaan takaisin kun on rauhoituttu. Ollaan siis miehen kansa yhdessä mietitty mitä asioita haluamme lapsellemme opettaa ja mistä pidetään kiinni. No, anopin mielestä olen liian tiukka äiti kun en anna pojan syödä mahaa täyteen herkkuja ennen ruokaa enkä anna pelleillä ruokapöydässä jne. Tuli kaikkea muutakin kakkaa niskaan ja yritin sanoa että voidaanko jutella huomenna kun olet selvinpäin niin tuli vaan lisää sontaa niskaan. No, totesin miehelle että hänen äitinsä saa pyytää anteeksi ja keskustella asiallisesti asioista kanssani jos meinaa välit saada edes jotenkin korjattua. Eipä ole mitään tapahtunut kohta kahteen vuoteen... tosin taustalla paljon muutakin minkä takia välit ei koskaan ole huippuhyvät olleet... mm. että kohtelee miehen siskon lasta ihan toisella tavalla kuin meidän lasta... meidän lapselle tulee aina "kannustusta" tyyliin et taida osata ja kuka on tuhma poika. =(

meilläki välejä hiertää just tää et lapsenlapset niin eriarvoisia
 
Meillä anoppi pillastui 2,5 vuotta sitten juuri ennen synnytystäni ja haukkui sukulaiseni ilman syytä. Pyysi kyllä anteeksi, mutta välien korjaantuminen kesti melkein 2 vuotta. Olen pitkävihainen, enkä lepy ihan helposti. Tiedän, että anoppi on kateellinen sukulaisilleni, koska kuvittelee minun pitävän heitä parempina ja suosivan heitä. Silti en sulata, että suutuspäissä sanotaan, mitä sylki suuhun tuo.

Anna asian olla ja anopin sulatella rauhassa asiaa. Sinun painostuksesi ei hänen loukkaantumistaan vähennä. Anna ajan tehdä tehtävänsä.
 
en ole, mutta itse ehkä vastaavassa tilanteessa laittaisin tekstiviestin tai postikortin jossa pahoittelisin vielä tilannetta ja pyytäisin anteeksi. Kertoisin ehkä mistä anopissani tykkään ja sanoisin tahtovani olla hyvissä väleissä hänen kanssaan. Että jos sovinto sopii hänelle niin sana vain ja unohdetaan riita ja jatketaan eteenpäin. tms.
Joskus On helpompaa itse antaa anteeksi ja unohtaa vaikkei toinen tajuaisi anteeksi pyytääkään, en silti tarkoita tällä sitä, että kynnysmatoksi tarvitsisi alentua, mutta olla riidoissa tai vihassa kuluttaa niin paljon itseä , että helpompi on antaa omalta osalta anteeksi ja katsoa miten toinen siihen reagoi.
 
kommenteista. Jos alkaisin kaikki kertomaan menisi ikuisuus, mutta vuosia olen niellyt aika paljon hänen sanomisiaan ja ehkä oli vain ajan kysymys milloin "räjähtää".... Mieheni sisko oli käynyt äitinsä luona ja anopin mielestä en ole pyytänyt anteeksi... ja kun mieheni sisko oli sanonut että hän kyllä ymmärsi asian näin olevan niin anoppi oli vastannut että no kyllä se jotain semmoista sanoi.... Eli ei ilmeisesti voi myöntää että olen anteeksi pyytänyt....
 

Yhteistyössä