oletko kokenut että olet JOUTUNUT LUOPUMAAN jostakin elämässäsi lapsen synnyttyä

[vieras]

Mä olen luopunut lapsen isästä, tai luopuiko hän meistä.
raskaana oleva nainen on kuulema niin etova että oli pakko hakea seksiä muualta, joten mä luovutin

voi ei mikä paskiainen!! :0 koita jaksaa

 

[Black Diamond]

vapaudesta

 

[uskon tähän]

Monista asioista, mutta toisaalta jokaisen luovutun asian tilalle on tullut jotain uutta.
vaaka on aina tasapainossa.

 

[Emiilia]

Toisen lapsen synnytyksen jälkeen jouduin pakosti luopumaan terveydestäni -> varmasta työpaikasta. Toivotaan että tämän kolmannen jälkeen minusta tulee joskus kahden vuoden sisälle terve taas.

Toki myöskin omat menot ovat vähentyneet ja matkustelu on vähissä.

 

[äiti 40plusplus]

Joo... hermoista ja aamulla pidempään nukkumisesta.

minusta tuntuu päinvastoin siltä että lapset on kasvattaneet hermoja. aina välillä kun laskee sataan ja joskus laskee ääneen vielä niin tenavat tietää mitä se tarkoittaa....
Ja hermoista mennään ajatteluun niin olen huomannut että on jossakin vaiheessa oppinut harkitsemaan mitä sanoo koska kaikki sanoma voidaan tulkita juuri niin kuin sanot tarkoitit mitä vaan, ainakin meillä...

 

[Emilyn]

En ole mistään joutunut luopumaan. Vauva-aikana toki olin aluksi kiinni imetyksessä, mutta eihän vauvavuosi koko loppuelämä ole. Nykyään kun lapsi on kohta 2v, niin menemiset ym ovat vain järjestely ja suunnittelukysymyksiä.

 

[juu..]

Rauhasta, nimittäin anopilta ja appiukolta!! Ne tunkee ittensä meille ja siellä pitäis olla KOKO ajan!! Repii hermoni.

 

[äiti 40plusplus]

ja itse vastaan tähän että oikeasti en ole kokenut hankalana pakollisena luopumisena oikeastaan mitään muuta kuin se että nyt on enemmän porukkaa päättämässä mitä katsoa telkkarista tai kuka lukee jonkun lehden eka tai sitten se ruokapolitiikka että mitä syödään, eli ei aina minun lempiruokia.
Mutta oikeasti minä olen lasten kanssa saanut elää sellaista elämää mitä en varmaan nyt muuten eläisi, antavat aivan uusia ulottuvuuksia elämään, monipuolistavat (sanotaanko sitten tasapaksua tylsää elämää kuten joku sanoi, mutta en minä niinkään sanoisi kun esim matkustelin, luin ja harrastin kirjeenvaihtoa ennen lapsia ja sitä teen nytkin)

 

[Sisi]

Jep, omasta ajasta YKSIN kotona... Mut ei haittaa kun vaan joskus stressaantuneena haluis olla edes hetken ihan rauhassa.

 

[Pamppelsson]

Kuopuksen syntymän jälkeen jouduimme luopumaan koirasta, joka alkoi liian paljon vartoimaan ja paimentamaan vauvaa :'(
Se oli todella kova pala.

 

[Heila]

En ole joutunut luopumaan mistään =)

 

[Kippuravarvas]

Joo, luovuin kolmeksi kuukaudeksi kaikista herkuista :snotty:

Mutta siis, onhan elämä tosi erilaista..mutta ei se pahalta oo tuntunut, että tuo rakas riippa on olemassa :heart:

 

[DarkVanillaDevil]

En mistään!

 

[aave]

Vessarauhasta. Tai ylipäätänsä rauhasta. Mutta onneks kaikkeen tottuu ja kun pesästä lentäneet en tiedä osaisinko edes kakkia rauhassa

 

[äipsä]

Alkuun kunnon yöunista, omasta ajasta ja shoppailusta. Lasten kasvaessa alan taas saada em.asioita pikkuhiljaa takaisin.

 

[niko06]

Aika monesta, silti en päivääkään vaihtas.
nytkin tuo ihana taapero nukahti syliin :heart: