en oikeestaan. kiitos ku kysyit mä luulin kauan että olen...
saatana ku sitä pikkuronttia ei voi ees syyttää mistään! olis kaikille osapuolille paljon helpompaa jos saatas syystäki vihata toisiamme...
eksälle en oo kateellinen ja hänen nyksälleen...miksi ihmeessä..mähän sen tiedän millainen pilliaivo sillä on taakkanaan...lähinnä ehkä empatiaa tunnen :flower:
Ei ole yhtään mitään syytä olla kateellinen exälle tai hänen nyksälleen ovat ansainneet toisensa. Helpotus oli suuri, kun pääsi vaan eroon ja kauas niistä.
No en todellakaan ole. Exältä meni just työpaikka alta tietty ilman omaa syytään kun työpaikka otti ja lopetti. Ja muutenkaan sillä ei mene just hyvin noissa naisasioissa, oo menny koko aikana hyvin, jopa mullakin on mennyt miesasioissa paremmin kun löysin ton ukkokultani ja rupesin olemaan sen kans n. 15 vuotta sitte niin exä ei oo löytäny ketään koko tänä aikana.
En. Välillä olen onnellinen hänen puolestaan, välillä olen huolissani hänen vuokseen, välillä tunnen pientä ylpeyttäkin hänen saavutuksistaan ja (nykyään enää ) hyvin harvoin hän saa aikaan hetkellisen vitutuksen. Mutta kateellinen en käsittääkseni ole ollut koskaan.
Ja tässä puhun nyt vain yhdestä, siitä kaikkein merkityksellisimmästä eli lasteni isästä. Muita en edes ajattele.