Oletko ikinä katunut lapsen/lasten saamista?

Jos on vaan yksi lapsi, ei siinä voi olla mitään kaduttavaa koska yhden kanssa on niin naurettavan helppoa!

No ei se kyllä kaikilla mene niin.

Niinhän moni yhden lapsen vanhempi luulee...

Yhden kanssa on todellakin helpompaa kuin esim. kolmen kanssa. Sano mitä sanot. Vaikka kyseessä olisi kuinka karmean villi ja hurja tapaus, niin kädet/aika/raha riittää paremmin yhdelle kuin kolmelle.

Mun mielestä riippuu aivan siitä lapsesta.

Just näin! Vaikka sen kyllä sanon, että meillä on varsin helppoa, ainakin luulen niin, helppo lapsi, nukkuu ja syö hyvin, ei turhia kitise.

 

Jos on vaan yksi lapsi, ei siinä voi olla mitään kaduttavaa koska yhden kanssa on niin naurettavan helppoa!

No ei se kyllä kaikilla mene niin.

Niinhän moni yhden lapsen vanhempi luulee...

Yhden kanssa on todellakin helpompaa kuin esim. kolmen kanssa. Sano mitä sanot. Vaikka kyseessä olisi kuinka karmean villi ja hurja tapaus, niin kädet/aika/raha riittää paremmin yhdelle kuin kolmelle.

Mun mielestä riippuu aivan siitä lapsesta.

Ja myös vanhemmista Jotkut ovat ihan helisemässä jo sen yhden normaalin lapsen kanssa...

 

Jos on vaan yksi lapsi, ei siinä voi olla mitään kaduttavaa koska yhden kanssa on niin naurettavan helppoa!

No ei se kyllä kaikilla mene niin.

Niinhän moni yhden lapsen vanhempi luulee...

Yhden kanssa on todellakin helpompaa kuin esim. kolmen kanssa. Sano mitä sanot. Vaikka kyseessä olisi kuinka karmean villi ja hurja tapaus, niin kädet/aika/raha riittää paremmin yhdelle kuin kolmelle.

Mun mielestä riippuu aivan siitä lapsesta.

Mulla on kolme rakasta lasta, joiden eteen tekisin kaikkeni. Sanonpa kuitenkin vielä, että sun on hyvä puhua yhden lapsen kanssa olemisen raskaudesta, kun et tiedä millaista kolmen kanssa on. Meillä kaikki kilttejä ja ihania, silti raadan aamusta iltaan, että saan kaikki hommat hoidettua. Ja kaiken sen teen mielelläni.

Sun varmuus asiasta kuulostaa ihan samalta kun mun sinkkukaverin jutut siitä, miten hän on niiiiiiiiin väsynyt, kun joutuu tekemään kuukauden ajan kymmentuntista päivää. Mitenkähän hän pärjäisi valvottuaan vauvan takia yöllä ja noustuaan seitsemältä laittamaan puuroa isommille... Ja tätä 24/7.

 

Jos on vaan yksi lapsi, ei siinä voi olla mitään kaduttavaa koska yhden kanssa on niin naurettavan helppoa!

No ei se kyllä kaikilla mene niin.

Niinhän moni yhden lapsen vanhempi luulee...

Yhden kanssa on todellakin helpompaa kuin esim. kolmen kanssa. Sano mitä sanot. Vaikka kyseessä olisi kuinka karmean villi ja hurja tapaus, niin kädet/aika/raha riittää paremmin yhdelle kuin kolmelle.

Mun mielestä riippuu aivan siitä lapsesta.

Mulla on kolme rakasta lasta, joiden eteen tekisin kaikkeni. Sanonpa kuitenkin vielä, että sun on hyvä puhua yhden lapsen kanssa olemisen raskaudesta, kun et tiedä millaista kolmen kanssa on. Meillä kaikki kilttejä ja ihania, silti raadan aamusta iltaan, että saan kaikki hommat hoidettua. Ja kaiken sen teen mielelläni.

Sun varmuus asiasta kuulostaa ihan samalta kun mun sinkkukaverin jutut siitä, miten hän on niiiiiiiiin väsynyt, kun joutuu tekemään kuukauden ajan kymmentuntista päivää. Mitenkähän hän pärjäisi valvottuaan vauvan takia yöllä ja noustuaan seitsemältä laittamaan puuroa isommille... Ja tätä 24/7.

Tää on niin totta! Tavallaan ymmärrän tuon yhden lasten äitien puolustelut, he varmasti kokevat elämänsä rankkana mutta tosiasia kuitenkin on, että jos he saavat lisää lapsia, tulevat he hämmästymään miten helppoa sen yhden kanssa oikeastaan olikaan.

 

Tää on niin totta! Tavallaan ymmärrän tuon yhden lasten äitien puolustelut, he varmasti kokevat elämänsä rankkana mutta tosiasia kuitenkin on, että jos he saavat lisää lapsia, tulevat he hämmästymään miten helppoa sen yhden kanssa oikeastaan olikaan.

Jaa en mä vain elämää rankaksi koe lapsen takia, kyllä rankkaa on ollut ihan muista syistä.

Edelleen painotan sitä, että riippuu lapsesta minkälainen on, että onko rankkaa vai ei. Jos on vaikeasti sairas lapsi, niin tuskin kovin helppoa on.

 

Jos on vaan yksi lapsi, ei siinä voi olla mitään kaduttavaa koska yhden kanssa on niin naurettavan helppoa!

No ei se kyllä kaikilla mene niin.

Niinhän moni yhden lapsen vanhempi luulee...

Yhden kanssa on todellakin helpompaa kuin esim. kolmen kanssa. Sano mitä sanot. Vaikka kyseessä olisi kuinka karmean villi ja hurja tapaus, niin kädet/aika/raha riittää paremmin yhdelle kuin kolmelle.

Mun mielestä riippuu aivan siitä lapsesta.

Mulla on kolme rakasta lasta, joiden eteen tekisin kaikkeni. Sanonpa kuitenkin vielä, että sun on hyvä puhua yhden lapsen kanssa olemisen raskaudesta, kun et tiedä millaista kolmen kanssa on. Meillä kaikki kilttejä ja ihania, silti raadan aamusta iltaan, että saan kaikki hommat hoidettua. Ja kaiken sen teen mielelläni.

Sun varmuus asiasta kuulostaa ihan samalta kun mun sinkkukaverin jutut siitä, miten hän on niiiiiiiiin väsynyt, kun joutuu tekemään kuukauden ajan kymmentuntista päivää. Mitenkähän hän pärjäisi valvottuaan vauvan takia yöllä ja noustuaan seitsemältä laittamaan puuroa isommille... Ja tätä 24/7.

Tää on niin totta! Tavallaan ymmärrän tuon yhden lasten äitien puolustelut, he varmasti kokevat elämänsä rankkana mutta tosiasia kuitenkin on, että jos he saavat lisää lapsia, tulevat he hämmästymään miten helppoa sen yhden kanssa oikeastaan olikaan.

Just noin mullekin on käynyt. Ensimmäinen muutti meidän perheen elämäntapaa jonkin verran, toinen vähän enemmän ja kolmannen jälkeen eletään tosiaan lapsiperheen arkea. Siis yhtä pyykki/vaippavuorta koko elämä. Onneksi ihanaa sellaista, mutta ei tässä paljoa muuta harrastella.

 

En varsinaisesti ole katunut lapsia mutta sitä että tein lapset väärän miehen kanssa,sitä kadun joka ikinen päivä.

 

Tää on niin totta! Tavallaan ymmärrän tuon yhden lasten äitien puolustelut, he varmasti kokevat elämänsä rankkana mutta tosiasia kuitenkin on, että jos he saavat lisää lapsia, tulevat he hämmästymään miten helppoa sen yhden kanssa oikeastaan olikaan.

Jaa en mä vain elämää rankaksi koe lapsen takia, kyllä rankkaa on ollut ihan muista syistä.

Edelleen painotan sitä, että riippuu lapsesta minkälainen on, että onko rankkaa vai ei. Jos on vaikeasti sairas lapsi, niin tuskin kovin helppoa on.

Painota sä vaan ihan mitä haluat. Ei sillä ole paljon painoa, kun tulee sellaisen suusta, jolla ei ole kokemusta ison katraan hoitamisesta.

 

Tää on niin totta! Tavallaan ymmärrän tuon yhden lasten äitien puolustelut, he varmasti kokevat elämänsä rankkana mutta tosiasia kuitenkin on, että jos he saavat lisää lapsia, tulevat he hämmästymään miten helppoa sen yhden kanssa oikeastaan olikaan.

Jaa en mä vain elämää rankaksi koe lapsen takia, kyllä rankkaa on ollut ihan muista syistä.

Edelleen painotan sitä, että riippuu lapsesta minkälainen on, että onko rankkaa vai ei. Jos on vaikeasti sairas lapsi, niin tuskin kovin helppoa on.

Painota sä vaan ihan mitä haluat. Ei sillä ole paljon painoa, kun tulee sellaisen suusta, jolla ei ole kokemusta ison katraan hoitamisesta.

Mistäs sä mun lasten hoitamisjutuista tiedät? Olen kyllä hoitanut teininä kolmea lasta joista yhdellä downin syndrooma, heidän kanssaan oli suht helppoa. Vaikeinta oli luonnollisesti kehitysvammaisen lapsen kanssa.

Mutta oikeasti mieti nyt, jos on todella vaikeasti sairas lapsi, niin eikö muka voi olla vaikeaa? Mieti.

 

taas saa monilapsiset mammat kiillotella sädekehiään.

Kauanko muuten olette olleetkaan yhden lapsen äitejä?? Eikös suurimmalla osalla ole pulla ollut uunissa heti kun jälkivuodot on loppu? Että suu soukemmalle vaan.
Itsellä takana 9 vuotta YHDEN lapsen äitinä, ja siihen on mahtunut rankkaa äitiyttä ja helppoa äitiyttä.. mutta työtä on ollut.

 

en koskaan ole. neljä joista yksi otettu pois, haluaisin viidennen

 

En todellakaan oo katunu,enkä koskaan tuu katumaankaan...elämäni tärkeimpiä ovat aina.

 

Vaikka likka kuinka tinttailisi ja olisi pahalla päällä, niin vielä ei ole sitä päivää tullut, että hänen saamistaan olisin katunut. Ja sellaista päivää tuskin kovin helposti tulee. Mutta kattotaan sitten uudemman kerran likan teini-iässä :kieh:

En. Ellei lasketa pieniä hetkiä jolloin ajattelee yhtä sun toista. Tottakai niitäkin hetkiä tulee kun oikein pahalle päälle ärsytetään. Mutta kunhan suuttumus menee ohi, menee ne ajatuksetkin ohi yhtä nopeaa kun mieleen tulivatkaan.

 

Tää on niin totta! Tavallaan ymmärrän tuon yhden lasten äitien puolustelut, he varmasti kokevat elämänsä rankkana mutta tosiasia kuitenkin on, että jos he saavat lisää lapsia, tulevat he hämmästymään miten helppoa sen yhden kanssa oikeastaan olikaan.

Jaa en mä vain elämää rankaksi koe lapsen takia, kyllä rankkaa on ollut ihan muista syistä.

Edelleen painotan sitä, että riippuu lapsesta minkälainen on, että onko rankkaa vai ei. Jos on vaikeasti sairas lapsi, niin tuskin kovin helppoa on.

Painota sä vaan ihan mitä haluat. Ei sillä ole paljon painoa, kun tulee sellaisen suusta, jolla ei ole kokemusta ison katraan hoitamisesta.

Mistäs sä mun lasten hoitamisjutuista tiedät? Olen kyllä hoitanut teininä kolmea lasta joista yhdellä downin syndrooma, heidän kanssaan oli suht helppoa. Vaikeinta oli luonnollisesti kehitysvammaisen lapsen kanssa.

Mutta oikeasti mieti nyt, jos on todella vaikeasti sairas lapsi, niin eikö muka voi olla vaikeaa? Mieti.

Ettäkö oikein teininä hoitanut kolmea lasta? Vou.

 

Tää on niin totta! Tavallaan ymmärrän tuon yhden lasten äitien puolustelut, he varmasti kokevat elämänsä rankkana mutta tosiasia kuitenkin on, että jos he saavat lisää lapsia, tulevat he hämmästymään miten helppoa sen yhden kanssa oikeastaan olikaan.

Jaa en mä vain elämää rankaksi koe lapsen takia, kyllä rankkaa on ollut ihan muista syistä.

Edelleen painotan sitä, että riippuu lapsesta minkälainen on, että onko rankkaa vai ei. Jos on vaikeasti sairas lapsi, niin tuskin kovin helppoa on.

Painota sä vaan ihan mitä haluat. Ei sillä ole paljon painoa, kun tulee sellaisen suusta, jolla ei ole kokemusta ison katraan hoitamisesta.

Mistäs sä mun lasten hoitamisjutuista tiedät? Olen kyllä hoitanut teininä kolmea lasta joista yhdellä downin syndrooma, heidän kanssaan oli suht helppoa. Vaikeinta oli luonnollisesti kehitysvammaisen lapsen kanssa.

Mutta oikeasti mieti nyt, jos on todella vaikeasti sairas lapsi, niin eikö muka voi olla vaikeaa? Mieti.

Toisten lasten hoitamista silloin tällöin ei todellakaan voi verrata omien lasten hoitoon! Sähän pääsit niiden down-lasten luota pois, et sä ollut niistä vastuussa enää työaikasi jälkeen. Eli tässäkään kohtaa et voi loistaa "kokemuksellasi".

 

Ei jotkut taas näköjään osaa vastata kun alkoivat vain päätään aukomaan. Pyysin miettimään, mutta kuinkas kävikään....

Ja mikäs olikaan taas ketjun alkuperäinen aihe? Ei se, että arvostellaan toisia mitä voi sanoa ja mitä ei, vaan se että onko katunut lasta/lapsia.

 

Itsellä takana 9 vuotta YHDEN lapsen äitinä, ja siihen on mahtunut rankkaa äitiyttä ja helppoa äitiyttä.. mutta työtä on ollut.

Eihän tässä kukaan väitäkään, ettei yhdessä lapsessa olisi kädet täynnä töitä. On totta, että ruuan tekee samassa ajassa kahdelle kuin yhdelle jne. Mutta kyllä usean lapsen hoitamisen rankkuus saattaa silti yllättää monet yhden lapsen äidit.

Me ei ehkä päästä tässä asiassa mihinkään kompromissiin. Pääasia, että jokainen on tyytyväinen nykyiseen perhemuotoonsa. Vaikka itse asiassa... meille kyllä tulee vielä se neljäskin

 

Jos on vaan yksi lapsi, ei siinä voi olla mitään kaduttavaa koska yhden kanssa on niin naurettavan helppoa!

No ei se kyllä kaikilla mene niin.

Niinhän moni yhden lapsen vanhempi luulee...

Yhden kanssa on todellakin helpompaa kuin esim. kolmen kanssa. Sano mitä sanot. Vaikka kyseessä olisi kuinka karmean villi ja hurja tapaus, niin kädet/aika/raha riittää paremmin yhdelle kuin kolmelle.

Mun mielestä riippuu aivan siitä lapsesta.

Mulla on kolme rakasta lasta, joiden eteen tekisin kaikkeni. Sanonpa kuitenkin vielä, että sun on hyvä puhua yhden lapsen kanssa olemisen raskaudesta, kun et tiedä millaista kolmen kanssa on. Meillä kaikki kilttejä ja ihania, silti raadan aamusta iltaan, että saan kaikki hommat hoidettua. Ja kaiken sen teen mielelläni.

Sun varmuus asiasta kuulostaa ihan samalta kun mun sinkkukaverin jutut siitä, miten hän on niiiiiiiiin väsynyt, kun joutuu tekemään kuukauden ajan kymmentuntista päivää. Mitenkähän hän pärjäisi valvottuaan vauvan takia yöllä ja noustuaan seitsemältä laittamaan puuroa isommille... Ja tätä 24/7.

Tää on niin totta! Tavallaan ymmärrän tuon yhden lasten äitien puolustelut, he varmasti kokevat elämänsä rankkana mutta tosiasia kuitenkin on, että jos he saavat lisää lapsia, tulevat he hämmästymään miten helppoa sen yhden kanssa oikeastaan olikaan.

Just noin mullekin on käynyt. Ensimmäinen muutti meidän perheen elämäntapaa jonkin verran, toinen vähän enemmän ja kolmannen jälkeen eletään tosiaan lapsiperheen arkea. Siis yhtä pyykki/vaippavuorta koko elämä. Onneksi ihanaa sellaista, mutta ei tässä paljoa muuta harrastella.

Aivan!Näin meilläkin,että kolmas muutti arkea eniten.Yhtäkkiä vilinää on PALJON enempi,pyykkiä mahdottomasti ja hommaa aamusta iltaan..Mut rennosti vaan päivästä toiseen..Välillä hammasta kiristellen..
Minulla on myös lapsettomia kavereita,mukava kuunnella sitä "Voih,kun työpäivä takana eikä ole saanut päikkäreitä niin väsyttää..",vaikka täys yö hällä unta takana..

 

Ei jotkut taas näköjään osaa vastata kun alkoivat vain päätään aukomaan. Pyysin miettimään, mutta kuinkas kävikään....

Ehkä sun jutut on niin köyhiä, ettei niitä viitsi kommentoida.

 

En ole.

 

Johan on taas tappelun aiheet :headwall: :headwall:

 

Ei jotkut taas näköjään osaa vastata kun alkoivat vain päätään aukomaan. Pyysin miettimään, mutta kuinkas kävikään....

Ehkä sun jutut on niin köyhiä, ettei niitä viitsi kommentoida.

Voi sua raasua, miksi sitten luet mun kirjoituksia? Masokisti?

 

Johan on taas tappelun aiheet :headwall: :headwall:

Aivan, mikähän olikaan alkuperäinen aihe? Siihenkään ei osata vain vastata vaan pitää alata arvostelemaan muiden vastauksia. Ja mua sitten sanotaan tyhmäksi

 

Eihän tässä kukaan väitäkään, ettei yhdessä lapsessa olisi kädet täynnä töitä. On totta, että ruuan tekee samassa ajassa kahdelle kuin yhdelle jne. Mutta kyllä usean lapsen hoitamisen rankkuus saattaa silti yllättää monet yhden lapsen äidit.

Me ei ehkä päästä tässä asiassa mihinkään kompromissiin. Pääasia, että jokainen on tyytyväinen nykyiseen perhemuotoonsa. Vaikka itse asiassa... meille kyllä tulee vielä se neljäskin

Kauanko olet ollut elämässäsi YHDEN laspemn äitinä?? Onko pitykäkin kokemus asiasta??
Tuskin!

 

En ole katunut. Ja tuohon toiseen juttuun kommentti että onhan sen yhden lapsen kanssa nyt helppoa kun niitä lapsia on neljä, mutta silloin kun niitä oli yksi niin tuntui ettei ostosreissuakaan saanut koskaan "rauhassa" tehdä kun oli vauva mukana. Nyt jos niitä lapsia on kaksi mukana niin tuntuu aivan käsittämättömän rauhalliselta ja helposti hallittavalta se kauppareissukin. Mutta leikkikaverit on kotona eikä tarvitse leikkiä lasten kanssa tai kantaa syyllisyyttä siitä että lapsella ei ole mitään tekemistä. En käsitä mistä tuo joidenkin kateus yksilapsisia kohtaan tulee, en minä ainakaan osia vaihtais