Oletko hyvä kasvattaja

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äippä itsekin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äippä itsekin

Vieras
Nykyään valitettavasti näkyy liian usein lapsia, joita ei ole kasvatettu käyttäytymään julkisilla paikoilla. Mm. kaupoissa riidellään, riehutaan ja raivotaan. Miltä näyttäisi jos aikuinen käyttäytyisi noin? Kyllä lapsia pitää kasvattaa ja neuvoa niin, että muutkin ihmiset viihtyvät esim. kaupassa. Itse sanon tästä lähin jokaisen riehujan vanhemmille, että häpeä lastasi ja itseäsi, kun lapsesi käyttäytyy noin. Lapsia ei pidä viedä kauppaan väsyneenä ja sairaana. Vastuu on aikuisilla. Aikuisen ei pidä kuvitella, että lapsi viihtyy samoissa paikoissa kuin aikuinen.
 
Kyllä meillä kasvatetaan, mutta joskus(kerran vuoteen) saattaa sattua tuollanen tapaus kaupassa ja jos silloin tulet asiasta jäkättämään niin en takaa että muistan hyvän kotikasvatukseni :kieh: :kieh:
 
Alkuperäinen kirjoittaja äippä itsekin:
Nykyään valitettavasti näkyy liian usein lapsia, joita ei ole kasvatettu käyttäytymään julkisilla paikoilla. Mm. kaupoissa riidellään, riehutaan ja raivotaan. Miltä näyttäisi jos aikuinen käyttäytyisi noin? Kyllä lapsia pitää kasvattaa ja neuvoa niin, että muutkin ihmiset viihtyvät esim. kaupassa. Itse sanon tästä lähin jokaisen riehujan vanhemmille, että häpeä lastasi ja itseäsi, kun lapsesi käyttäytyy noin. Lapsia ei pidä viedä kauppaan väsyneenä ja sairaana. Vastuu on aikuisilla. Aikuisen ei pidä kuvitella, että lapsi viihtyy samoissa paikoissa kuin aikuinen.

Aina ei voi valita.

Sitäpaitsi meidän perheessä lapset viihtyy paremmin kaupassa kuin aikuiset.
 
Ja kauppaan mennessähän sen just tietää että milloin esim. tuo uhmis 3v saa jonkun mega-itku-potku-huuto-raivarin kaupassa jos ei vaikka anneta kaikkia hyllyjen tavaroita pyöritellä...Taidan tunnustautua siis huonoksi kasvattajaksi.
 
Mä en lähde muille avautumaan jostain uhmaraivareista kaupassa. Se lapsi voi olla vaikka kuinka hyvin kasvatettu, mutta jos sillä on uhma ja se kokeilee rajojaan just siinä ja silloin, niin sitten niin on.

Mutta osittain olen samaa mieltä. Olen tuolla kylillä ja joskus täälläkin ihmetellyt, mitä nykyään edes pidetään "kasvatuksena". Tuntuu, että monen mielestä lapset on hyvin kasvatettu kun ne menee kahdeksalta nukkumaan, kulkevat niissä paljon puhutuissa ReimaTeceissä ja syövät luomuruokaa ilman sokeria ja vaaleita jauhoja.

Mutta koska ne ovat niitä omia maailman ihanimpia kullannuppuja, niin se ei haittaa vaikka ne haistattavat paskaa mummoille kassajonoissa, tönivät pienempiä leikkipuistoissa, Säntäilevät elohopean lailla parkkipaikoilla ja kahviloissa, huutavat ja riekkuvat. Sillä ei ole merkitystä koska ne omasta, ja siksi varmasti muidenkin mielestä on ihan mussukoita, ja ne on hyvin kasvatettu koska niillä on kolme harrastusta ja minuutin tarkka päivärytmi.
 
Kyllä kasvatan. Vilkas ja tarkkaavaisuushäiriöinen lapseni on hyvin kiltti, hän ei koskaan kiusaa tai satuta ketään, pyytää anteeksi, kiittää, leikkii kaikkien kanssa jne. Kaupassa hän ei silti välttämättä malta keskittyä kuuntelemaan ohjeita ja saattaa ottaa hyllyistä tavaroita, vaikka kiellän, ja juoksennella muutenkin pitkin käytäviä. Eli hän ei ole hiljainen ja huomaaton. Ja jos sinä tulisit tilanteeseen puuttumaan, en takaa, että itse jaksaisin käyttäytyä hyvin.
 
En ole. Ja miltäkö näyttäisi, jos aikuinen käyttäytyisi niin: No hölmöltä! Mutta: Ollaan molemmat käyttäydytty (sekä lapsi että minä, ja välillä molemmat yhtä aikaa) milloin mitenkin julkisilla paikoilla, ja jos se jotakuta häiritsee ja hän tulee asiasta huomauttamaan, niin kiitos ja kumarrus ja vieläpä hatunnosto! Arvostan ihmisiä, jotka uskaltavat sanoa oman mielipiteensä ääneen :D !
 
Uhma-ikäistä lasta on aika hankala mennä neuvomaan. Voihan toki yrittää, mutta luulenpa, että kun uhmis on päällä, jopa sinä jäät toiseksi :xmas: . Lapsi (ikää n. 0-4 vuotta) ei pysty käsittelemään omia tunnereaktioitaan niin kuin vanhempi ihminen. Jos joku jurppii, niin se silloin jurppii. Eikä siinä kysellä, ollaanko kaupassa vai ei =)
 
Onko tämä provo? Perehdypäs hieman erityispedagogiikkaan. Lapsen neurologiset ongelmat eivät mitenkään näy lapsen ulkonäöstä, etkä voi käyttäytymisen perusteella päätellä ensisilmäyksellä, onko kyse huonosta kasvatuksesta vai jostain muusta. Miten kuvittelet tällaisen lapsen oppivan kaupassa käyttäytymistä, jos kaupassa käymistä aletaan välttelemään? Ja näitä erilaisia ja eriasteisia neurologisia ongelmia omaavia lapsia on enemmän kuin arvaatkaan, useampi prosentti lapsista. Minullekin on sanottu, että mikset näpäytä lapsia sormille, tai mikset pidä kuria tai mikset saa auktoriteettia kasvatuksessa. Voi kun vika olisikin kasvatuksessa. Se mikä toisen aikuisen silmissä näyttää kurittomuudelta, voi äidin ja asiantuntijoiden mielestä olla kehuttavan hyvää käytöstä. Hiljaa hyvää tulee, nyt meilläkin osataan käyttäytyä, ja kouluvalmiudet varmaankin saavutetaan 7-v. mennessä.
 
Olen samaa mieltä kuin Äippä itsekin. Nykyään lapset saavat juoksennlla kaupoissa ja pidellä kaikkia tavaroita. Ällöttävää kun ensin esim kaivellaan nenää ja sitten pyöritellään omenaa kasissä ja laitetaan takaisin muiden hedelmien joukkoon. Ja sitten kun joka reissulla ei ostetakkaan leluja tulee hirvee haloo asiasta, miksi lapsi päästetään leluhyllyille kiertelemään sillä aikaa kun aikuiset tekee ostoksia? Lapset istumaan ostoskärryjen istuimiin niin pitkään kuin siihen mahtuvat ja isommille lapsille selvät käyttäytymis säännöt kaupoilla ollessa. Miksi ihmeessä lasten pitäisi aina sanella ehdot miten missäkin toimitaan?
Meillä ainakin ollaan kärryssä ja aikuiset päättää mitä ostetaan, en tarvitse siihen lapseni mielipidettä mitä ruokaa kotona syödään. Ja karkit ja lelut sovitaan erikseen. On karkkipäivä ja leluja kun on merkkipäivä. Ei tarvii kaupoissa heittää pötkölleen ja alkaa huutaa.
 

Yhteistyössä