H
Hullu vai idiootti?
Vieras
Tilanne on se, että eräs mieheni entisen työkaverin, sanotaan häntä vaikka Pirkoksi, ex-mies, sanottakoon häntä Pekaksi, tuli kertomaan baarissa minulle, että minun mieheni on syy heidän eroonsa. Että Pirkolla ja miehelläni on ollut suhde ja hän selvitti minulle hyvin yksityiskohtaisesti, kuinka ja missä oli nähnyt/yllättänyt heidät.
Mieheni luonnollisesti kiisti kaiken. Siitä huolimatta, että tuona Pekan väittämänä ajankohtana ja ennen sitä mieheni vietti KAIKEN aikansa töissä. Pirkon kanssa. Mieheni mukaan Pekka on hullu ja keksii juttuja.
Kuulin sitten eräältä ystävältäni, että Pirkko oli kertonut hänelle mieheni ja hänen suhteesta. Tästä kuultuaan mieheni pillastui, sanoi, että nyt tästä paskanjauhamisesta tehdään loppu ja lupasi kohdata tilanteen ja selvittää sen. Sanoa Pirkolle "suorat sanat". Päätin sitten soittaa tuolle Pirkolle saman tien, mieheni oli läsnä. Kun kysyin Pirkolta suoraan, onko hänellä ollut suhde mieheeni ja miksi hän levittelee tällaisia juttuja, oli vastaus, että mun pitää kysyä sitä mieheltäni. Hän ei kieltänyt eikä myöntänyt, kehoitti vaan jutteleen mieheni kanssa. Sanoin, että no jutellaan, ja laitoin kaiuttimeen puhelun. Tulos oli se, että mieheni pillastuminen häipyi kuin tuhka tuuleen ja yhdessä tuumin hän Pirkon kanssa lässytti, että joo, eihän meillä ole ollut koskaan mitään. Nyt siis Pirkkokin kielsi homman.
Seuraava käänne olikin sitten se, että tuon Pekan hyvä kaveri, sanotaan häntä nyt Paavoksi, jota hädin tuskin tunnen muuta kuin ulkonäöltä, päätti kertoa minulle, että Pekka puhuu totta. Mieheni tuntee Paavon joten kuten ja heillä on jonkinlaista kanssakäymistä.
Mieheni sai jälleen kilarit tästä, että Paavo levittelee hänestä tällaisia juttuja. Ja uhosi rinta rottingilla tehdä siitä ja kanssakäymisestään hänen kanssa lopun. Mutta ei sitten tehnytkään. Kanssakäyminen jatkuu, niinkuin ei mitään. Miksi? Mun mielestä siksi, että mies ei kehtaa mennä sanoon mitään Paavolle, koska hän ja Paavo tietävät, että Pekka on oikeassa.
Olenko ihan hullu ja vainoharhainen, kun olen 99 % varma, että mies on pettänyt mua sen Pirkon kanssa? Vai sinisilmäinen idiootti, jos uskon miestä ja unohdan koko jutun?
Mieheni luonnollisesti kiisti kaiken. Siitä huolimatta, että tuona Pekan väittämänä ajankohtana ja ennen sitä mieheni vietti KAIKEN aikansa töissä. Pirkon kanssa. Mieheni mukaan Pekka on hullu ja keksii juttuja.
Kuulin sitten eräältä ystävältäni, että Pirkko oli kertonut hänelle mieheni ja hänen suhteesta. Tästä kuultuaan mieheni pillastui, sanoi, että nyt tästä paskanjauhamisesta tehdään loppu ja lupasi kohdata tilanteen ja selvittää sen. Sanoa Pirkolle "suorat sanat". Päätin sitten soittaa tuolle Pirkolle saman tien, mieheni oli läsnä. Kun kysyin Pirkolta suoraan, onko hänellä ollut suhde mieheeni ja miksi hän levittelee tällaisia juttuja, oli vastaus, että mun pitää kysyä sitä mieheltäni. Hän ei kieltänyt eikä myöntänyt, kehoitti vaan jutteleen mieheni kanssa. Sanoin, että no jutellaan, ja laitoin kaiuttimeen puhelun. Tulos oli se, että mieheni pillastuminen häipyi kuin tuhka tuuleen ja yhdessä tuumin hän Pirkon kanssa lässytti, että joo, eihän meillä ole ollut koskaan mitään. Nyt siis Pirkkokin kielsi homman.
Seuraava käänne olikin sitten se, että tuon Pekan hyvä kaveri, sanotaan häntä nyt Paavoksi, jota hädin tuskin tunnen muuta kuin ulkonäöltä, päätti kertoa minulle, että Pekka puhuu totta. Mieheni tuntee Paavon joten kuten ja heillä on jonkinlaista kanssakäymistä.
Mieheni sai jälleen kilarit tästä, että Paavo levittelee hänestä tällaisia juttuja. Ja uhosi rinta rottingilla tehdä siitä ja kanssakäymisestään hänen kanssa lopun. Mutta ei sitten tehnytkään. Kanssakäyminen jatkuu, niinkuin ei mitään. Miksi? Mun mielestä siksi, että mies ei kehtaa mennä sanoon mitään Paavolle, koska hän ja Paavo tietävät, että Pekka on oikeassa.
Olenko ihan hullu ja vainoharhainen, kun olen 99 % varma, että mies on pettänyt mua sen Pirkon kanssa? Vai sinisilmäinen idiootti, jos uskon miestä ja unohdan koko jutun?
