M
mikä minua vaivaa
Vieras
Töissä teen asiat huolellisesti ja olen kovin tunnollinen, sama koskee myös kotitöitä jos siihen tilaan /moodiin pääsen. minussa on perfektionistin vikaa.
kuitenkin kotitöiden aloittaminen on kovin vaikeata, keksin jatkuvasti jotain muuta tekemistä, katson televisiota tai muuta viihdyttävää ja yksinkertaista huvia ja huomaankin että koko päivä on mennyt jo ja olen niin väsynyt etten jaksakkaan enää aloittaa mitään. odotan uutta päivää ja tiedän jo melkeinpä etukäteen etten huomennakaan saa mitään aikaiseksi.
olen huomannut myös että koen asiat mitä ihmiset tekevät turhauttaviksi, kyseenalaistan koko ajan miksi me tehdään näin ja noin. Ja ajattelen jotenkin oudolla tavalla, että on tämä turhaa hommaa joten miksi aloittakaan. Täällä me pienet muurahaiset (ihmiset ) raadamme vitun turhissa hommissa, esimerkiksi joku kukkapenkin istuttaminen. Miten iso homma siinäkin ja ei se edes kauan siinä pysy tai joku pilaa sen kohta kuitenkin. Vaikeata edes kuvailla sitä tunnetta mitä koen päivittäin, koen vaan kertakaikkisesti kaiken turhaksi mitä ihmiset tekee ja kyseenalaistan koko ajan tekemisiä. MIksi edes aloittaakkaan, miten merkityksetöntä.
Tvssä jos näen vaikka dokumentin missä ihmiset ovat ahkeria ja toimeliaita, saavat aikaseks niin ihailen heidän panostaan, miten nuo jaksavat nähdä vaiivaa. Miksen itse ole samanlainen vaan näin kyyninen laiska paska joka tuomitsee heti alkuunsa .
Kiitos että sain purkaa oloa tekstinmuotoon , hauskaa jos joku tähän viitsii jotain kommentoidakkin. Minun suvussa on kyllä masennustaustaa mutta itse koen olleeni aina se optimistinen iloinen tapaus mutta nyt mietin sitäkin että pitäisikö asiaa uudestaan ajatella..
kuitenkin kotitöiden aloittaminen on kovin vaikeata, keksin jatkuvasti jotain muuta tekemistä, katson televisiota tai muuta viihdyttävää ja yksinkertaista huvia ja huomaankin että koko päivä on mennyt jo ja olen niin väsynyt etten jaksakkaan enää aloittaa mitään. odotan uutta päivää ja tiedän jo melkeinpä etukäteen etten huomennakaan saa mitään aikaiseksi.
olen huomannut myös että koen asiat mitä ihmiset tekevät turhauttaviksi, kyseenalaistan koko ajan miksi me tehdään näin ja noin. Ja ajattelen jotenkin oudolla tavalla, että on tämä turhaa hommaa joten miksi aloittakaan. Täällä me pienet muurahaiset (ihmiset ) raadamme vitun turhissa hommissa, esimerkiksi joku kukkapenkin istuttaminen. Miten iso homma siinäkin ja ei se edes kauan siinä pysy tai joku pilaa sen kohta kuitenkin. Vaikeata edes kuvailla sitä tunnetta mitä koen päivittäin, koen vaan kertakaikkisesti kaiken turhaksi mitä ihmiset tekee ja kyseenalaistan koko ajan tekemisiä. MIksi edes aloittaakkaan, miten merkityksetöntä.
Tvssä jos näen vaikka dokumentin missä ihmiset ovat ahkeria ja toimeliaita, saavat aikaseks niin ihailen heidän panostaan, miten nuo jaksavat nähdä vaiivaa. Miksen itse ole samanlainen vaan näin kyyninen laiska paska joka tuomitsee heti alkuunsa .
Kiitos että sain purkaa oloa tekstinmuotoon , hauskaa jos joku tähän viitsii jotain kommentoidakkin. Minun suvussa on kyllä masennustaustaa mutta itse koen olleeni aina se optimistinen iloinen tapaus mutta nyt mietin sitäkin että pitäisikö asiaa uudestaan ajatella..