Olenko törkeä ja saanko anopin vihat päälleni?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Olen ihan loppupuhki, kun tuntuu että olen lasten kanssa niin yksin. No toki saan mieheltä apua, mutta hän tekee melkein 10h työpäiviä ja lisäksi toisina iltoina käy omissa menoissaankin. Äskenkin lähti jollekin vanhalle työkaverilleen, jota ei ole nähnyt aikoihin. Oli töiden jälkeen kotona puoli tuntia eli sen aikaa mikä minulla kesti ruokakauppareissulla.

Lapset melkein 5v ja melkein 3v sekä 1kk. Tolla melkein 3 vuotiaalla on ollut nyt kipsi jalassa yli kaksi viikkoa ja vielä melkein 2viikkoa tiedossa. Tyttö pärjää hienosti eikä valita, mutta on nyt alkanut olla jo aika itkuinen ja kitisevä kuitenkin, kun aurinkoiset ilmat ja tekisi mieli olla vain ulkona ja isoveli touhuaa pihalla melkein kaiket päivät. Itse en pysty olemaan niin paljon, kun on toi vauvakin ja on se ulkona olo aika vaikeaakin vauvan ja kipsatun tytön kanssa. Olen siis tosi loppu jo siihen, että aamusta iltaan tuntuu melkein olevan pelkkää kitinää ja lisäksi isoveli on melko huomionkipeä, kun suurin osa energiastani menee vauvaan ja tuohon keskimmäiseen.

No vauva on onneksi maailman helpoin. Se tästä vielä puuttuisikin, että vauva olisi jotenkin vaativa tai koliikki tms.

Mutta mitäpä jos haluankin jäädä äitienpäiväksi kotiin ja passitan miehen lasten kanssa anoppilaan. Jättäisin siis itse sen väliin. Omalle äidilleni ei olla menossa, koska hän on töissä äitienpäivänä. Vauva toki jäisi kotiin kanssani, koska imetän enkä häntä ikinä hentoisi antaa mukaan ja jäädä kotiin yksin. Mutta saisin olla kotona ihan rauhassa vauvasta nauttien eikä tarvisi kuunnella mitään kitinöitä lasten taholta eikä miehen jupinaa siitä miten en ole taas tehnyt jotain tiettyä kotityötä tai jokin paikka on rempallaan.
 
Jää kuule ihan hyvällä omallatunnolla! Eikös se ole kuiteski äitien eikä anoppien päivä :laugh:

Ei vaa oikeesti kyllä pitäs anopinki ymmärtää jos mies sen fiksusti sanoo, tai soita ja sano ite miksi et ole tulossa :flower:
 
No en tiedä sun anoppias, joten vaikea sanoa suuttuuko. Mutta varmaan oikeasti tarvitset vähän omaakin rauhaa, vaikka sitten kaksin vauvan kanssa. Onhan sullakin äitienpäivä :) Ei kai siitä kukaan täysjärkinen voi suuttua.
 
no hei, me ei aiota äitienpäivänä juosta mummoloissa, koska mäkin olen äiti ja se päivä on myös minulle tärkeä. Siksi vietämme sen ihan meidän perheen kesken. Mummit saa kukkansa huomena. ja jos tosta suuttuu ja vetäsee herneen nenään niin ihan rauhassa vaan :wave:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mutta mitäpä jos haluankin jäädä äitienpäiväksi kotiin ja passitan miehen lasten kanssa anoppilaan. Jättäisin siis itse sen väliin. .

Kuulostaa asialliselta. jos anoppi on ymmärtäväinen, voisit soittaa huomenna ja sanoa reilusti, että jäät lepäämään.
 
Riippuu vähän anopista, tossa tilanteessa jäisin itsekin kotiin.
Paitsi että anoppilassa käynti on yleensä mulle vähän kuin "lomaa". Saa kaiken valmiina ruuat ja kahvit sekä lapset leikkivät siellä yleensä keskenään tosi hienosti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pajulanpirkkona:
Jää kuule ihan hyvällä omallatunnolla! Eikös se ole kuiteski äitien eikä anoppien päivä :laugh:

Ei vaa oikeesti kyllä pitäs anopinki ymmärtää jos mies sen fiksusti sanoo, tai soita ja sano ite miksi et ole tulossa :flower:

Näin just. Oma vointisi on tärkeämpi kuin anopin pahastuminen tai pahastumatta jättäminen....
 
Nyt oon saanu vihdoinkin pestyä lapset, luettua iltasadun ja nyt ois sitä kuuluisaa omaa aikaa itselle. Paitsi tietysti vauvanhoidon merkeissä.... Tosin nyt vauva nukkuu, mutta syö vielä kerran ennen yöunia. Vauvanhoitoa en koe raskaaksi vaan nautin siitä ja koen sen ihan lomana. Otan vauvan mukaanikin aina ruokakauppaan ja kaupoille muutenkin niin ei tarvi pohtia, että onko kotona tullut nälkä.

Mutta nyt otan kyllä sen äitienpäivän vapaaksi itselleni ja nautin äitienpäivästä kotona ihanan vauvani kanssa. Mies saa mennä isompien kanssa anoppilaan.
 

Yhteistyössä